Sisäänottomäärien holtiton kasvattaminen ja muuntokoulutus torpattiin

Juristien koulutusmäärät ja työelämän tarpeet ovat tasapainossa. Koulutustarpeita oikeudenhoidon alalla pohtinut ohjausryhmä torjuikin loppuraportissaan koulutusmäärien holtittoman kasvattamisen. Ohjausryhmä vastusti myös niin sanotun muuntokoulutuksen käynnistämistä. Juristiliiton näkemykset tulivat työryhmässä hyvin huomioon otetuiksi.

Koulutustarpeita oikeudenhoidon alalla pohtinut ohjausryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi syyskuun alussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää juristikoulutuksen määrällisiä tarpeita ja arvioida juristikoulutuksen vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Olin mukana ohjausryhmän työssä, ja Juristiliitossa olemme tyytyväisiä ohjausryhmän loppupäätelmiin.

Työryhmätyön alussa puhuttiin jopa ”juristipulasta”. Tämän kyseenalaistimme Juristiliiton taholta. Konsulttiyritys ryhtyi selvittämään asiaa ja totesi, että työmarkkinat ovat juristien tarjonnan ja kysynnän suhteen suunnilleen tasapainossa. Selvityksen perustalta ohjaustyöryhmä päätyi ehdottamaan juristikoulutuksen määrän hienoista nostamista: tarvitaan vain 20 lisäaloituspaikkaa.

Olen lukuisissa vastavalmistuneiden kanssa käymissäni keskusteluissa huomannut, että työllistyminen vaatii aikaisempaa pidemmän ajan, etenkin, jos toiveissa on paria kuukautta pidempi työjakso. Vaikka työttömyysluvut eivät ole juurikaan nousseet – noin 450 työttömän juristin tuntumassa on menty jo muutama vuosi – kitkaa työllistymisessä näyttää olevan. Tätä taustaa vasten 20 lisäpaikkaa olisi varsin huojentava luku.

Vaikuttamistyötä tarvitaan myös jatkossa

Liialliseen iloon ei kuitenkaan ole syytä. Juristiliiton vaikuttamistyötä tarvitaan jatkossakin. Näin siksi, että keväällä korkeakouluille hyväksytty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli suosii niitä yliopistoja, jotka nostavat aloituspaikkojen määrää. Yliopistot kilpailevat keskenään aloituspaikkamäärien nostamisessa rahoituksen nollasummapelissä.

Kukaan ei valvo kokonaisuutta. Pahimmillaan saattaa käydä niin, ettei koulutustarpeita pohtineen työryhmän tuloksia malteta tässä kilpalaulannassa kuunnella riittävästi. Olen itse jo joutunut jättämään eriävän mielipiteen Helsingin oikeustieteellisen tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, jotta sisäänottomääriä ei nostettaisi.

Muuntokoulutus torjuttiin

Koulutustarpeita pohtinut ohjausryhmä ansaitsee kiitoksen erinomaisesta harkinnasta myös niin sanotun muuntokoulutuksen osalta. Tällä tarkoitetaan mallia, jossa oikeustieteen maisteriksi voisi kouluttautua suoraan toisen korkeakoulututkinnon pohjalta. Ohjausryhmä suhtautui kielteisesti muuntokoulutusmalliin, eikä lopulta suosittanut mallin edellyttämien lainsäädäntömuutosten tekemistä. Syitä oli lukuisia, kuten:

• koulutuspolun pituus
• OTM-tutkinnon aloittaminen iäkkäämpänä, josta olisi seurauksena työuran lyhentyminen, joka puolestaan heikentäisi työvoiman saatavuutta
• pääsykokeen välttämisestä aiheutuva epäoikeudenmukaisuus kovalla hakupainealalla
• riski siitä, että muuntokoulutus tuottaa laaja-alaisen yleistutkinnon sijaan vain kapea-alaisesti erikoistuneita juristeja, josta voi seurata ongelmia työelämän vaatimusten ja kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta
• muuntokoulutuksen räätälöinnin tiedekunnissa aiheuttama byrokratia

Kaikeksi onneksi muuntokoulutuksen esteenä on järkisyiden lisäksi yliopistolain (558/2009) 37.4 §, jonka mukaan OTM-tutkinnon perustutkinnoksi kelpaa ainoastaan ON-tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Toivottavasti muuntokoulutusidea on nyt lopullisesti tällä kuopattu!