Oikeudenhoitoa uhkaa rahoituskriisi

Hallitus päätti kehysriihessä pienestä lisärahoituksesta oikeusministeriön hallinnonalalle muun muassa rikosuhrien aseman vahvistamiseksi. Kokonaiskuva tulevista vuosista on kuitenkin lohduton ja pahimmillaan edessä merkittävät henkilöstövähennykset. Tämä vaarantaa oikeusvaltion ja yhteiskunnan turvallisuuden. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä muuttaa laivan suuntaa. Tämä tarkoittaa riittävän perusrahoituksen turvaamista.

Kehysriihessä yksittäisiin kohteisiin kohdennetut panostukset ovat tervetulleita ja välttämättömiä. Ne eivät kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa: samaan aikaan oikeudenhoitoon kohdistuu merkittävät miljoonaleikkaukset. Tämä tarkoittaa, että oikeudenhoidon pitkäaikainen aliresursointi jatkuu, eikä oikeudenhoidon toimijoiden ahdinkoon löydetä edelleenkään kestävää ratkaisua.

Ellei rahoitusta korjata, edessä ovat merkittävät henkilöstövähennykset muun muassa tuomioistuimissa ja Syyttäjälaitoksessa. Oikeudenhoidon ulkopuolella valtionhallinnon säästötalkoot ovat vielä rajummat ja heijastuvat niin ikään hallinnon eri tehtävissä toimiviin juristeihin.

Huoli nousee esille myös julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030 annetuista lausunnoista. Esimerkiksi Suomen Syyttäjäyhdistys toteaa lakivaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa, että edessä on “Mission Impossible”. Syyttäjäyhdistys toteaa aiheellisesti, että nykyisilläkin resursseilla henkilö on jaksamisen suhteen äärirajoilla ja että koko rikosasioita hoitavalla ketjulla pitää olla riittävät resurssit. Tuomariliitto toteaa lausunnossaan, että suurin käynnissä oleva uhka oikeusvaltiolle Suomessa on sen rapautuminen sisältä päin säästötoimien vuoksi.

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kaavailtu lisärahoitus on luonteeltaan pistemäistä. Se paikkaa tiettyjä ongelmia, mutta ei vahvista koko oikeusjärjestelmän toimintakykyä. Tuomioistuimet ja syyttäjälaitos kamppailevat edelleen kasvavien juttumäärien, pitkittyvien käsittelyaikojen ja henkilöstön kuormituksen kanssa. Ilman vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta nämä ongelmat vain syvenevät.

Oikeudenhoito ei ole menoerä, josta voidaan säästää ilman seurauksia. Kyse on perusoikeuksista, oikeusturvasta ja luottamuksesta yhteiskuntaan. Kun jutut viivästyvät ja resurssit eivät riitä, oikeus ei toteudu oikea-aikaisesti. Tämä kehitys heikentää koko oikeusvaltiota ja sen uskottavuutta. Tarvitaan selkeä, pitkäjänteinen linja, joka turvaa koko oikeusjärjestelmän toimintakyvyn ja sen henkilöstön hyvinvoinnin myös tulevina vuosina. Juristiliitto on tehnyt rahoitukseen liittyen useita esityksiä ja hakenut myös konkreettisilla lainsäädäntöehdotuksilla ratkaisuja oikeusprosessien sujuvoittamiseen.

Edessä työntekijöiden loppuun palaminen  

Juristiliiton uusimman palkkatutkimuksen mukaan syyttäjälaitoksessa työmääränsä kokee liian suureksi lähes puolet ja käräjäoikeudessa yli kolmannes. Palkkatutkimuksen tuloksista käy ilmi, että syyttäjälaitoksen juristeilla kokemus jatkuvasta ylikuormituksesta on yli seitsemänkertainen ja käräjäoikeudessa lähes kuusinkertainen verrattuna yksityisen sektorin perustasoon.

Mikäli henkilöresursseja edelleen vähennetään, työkuorma ja sitä kautta työn aiheuttama ylikuormitus kasvaa entisestään, eikä henkilöstön loppuunpalamiselta ja sairauslomiltakaan varmasti vältytä. Juristiliiton painopisteenä on jo useamman vuoden ollut työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin parantaminen juristikunnassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehitys on menossa väärään suuntaan.

Kehityksen suunta voidaan vielä kääntää vastuullisilla poliittisilla päätöksillä. Tämän vuoksi Juristiliitto tekee näkyvää vaikuttamistyötä ja tapaa esimerkiksi ensi viikolla juristikansanedustajat. Olemme varmoja, että tässä maailmantilanteessa myös äänestäjät ovat valmiita antamaan äänensä oikeusvaltion puolesta.