Korkeatasoinen juristikunta ei synny sattumalta  

Juridiikka kiinnostaa lahjakkaita ja motivoituneita ihmisiä. Alalle vetävät muun muassa koulutuksen arvostus, työn merkitys ja monipuoliset uramahdollisuudet – toisaalta teknologia luo alalle epävarmuutta. Korkeatasoinen juristikunta ei kuitenkaan synny sattumalta, eikä koulutusmäärien kasvattaminen ratkaise pistemäisiä rekrytointiongelmia. 

Oikeustieteellisen koulutusmääristä käytävä keskustelu typistyy helposti väittelyyn aloituspaikkojen määrästä. Vaikka keskustelu on relevantti, se voi mielestäni johtaa turhan kapeaan tarkasteluun. Esimerkiksi, jos joillain alueilla tai yksittäisissä tehtävissä on rekrytointihaasteita, koulutusmäärien kasvattamista voidaan tarjota helppona ratkaisuna.

Työmarkkinat eivät kuitenkaan toimi näin suoraviivaisesti. Pistemäisiä rekrytointiongelmia ei pidä ratkaista luomalla ylitarjontaa koko alalle. Etenkin, kun juristityöttömyys on tällä hetkellä huipussaan. Jos tarjolla olevat tehtävät eivät houkuttele, on syitä etsittävä esimerkiksi työn sisällöstä, palkkauksesta, kuormituksesta, johtamisesta tai alueellisista tekijöistä. 

Teknologia luo uusia osaamistarpeita, mutta myös epävarmuutta 

Teknologian, erityisesti tekoälyn, kehitys luo epävarmuutta myös juristien työn tulevaisuudesta. Osa tehtävistä automatisoituu, osa muuttuu ja samalla syntyy uusia osaamistarpeita.  

On mahdollista, että juristeja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän uudenlaisten oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen. Yhtä mahdollista on, että ainakin osa nykyisistä tehtävistä voidaan hoitaa aiempaa pienemmällä juristimäärällä.  

Kehitys on tällä hetkellä ennätysmäisen nopeaa. Emme edes tiedä, millainen maailma on nyt aloittavien oikkareiden valmistuessa noin viiden vuoden päästä.  Koska tilanne on poikkeuksellisen epävarma, ei aloituspaikkoja pidä nostaa ennen kuin suunta on luotettavammin nähtävillä. 

Älyllisesti kiinnostava ja merkityksellinen työ on osa alan vetovoimaa 

Juridiikka kiinnostaa lahjakkaita ja motivoituneita. Vetovoimaa selittävät koulutuksen arvostus, työn yhteiskunnallinen merkitys, monipuoliset uramahdollisuudet ja hyvä työllisyys. Jos aloituspaikkoja lisätään ilman riittävää ymmärrystä työmarkkinoiden todellisesta kehityksestä, seuraukset voivat yllättää ikävästi vuosien päästä. Yhä useampi valmistunut voi joutua etsimään koulutustaan vastaamatonta työtä, mikä laskee alan houkuttavuutta. Tätä riskiä ei kannata ottaa. 

Epävarmuus koskee myös työn sisältöä. Tyypillisesti juristeja motivoi vaikeiden oikeudellisten kysymysten analysointi ja ratkaiseminen. Työ tarjoaa mielekästä älyllistä haastetta. Tekoäly voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa tähän vaativaan asiantuntijatyöhön. Voi myös olla, että vaativan asiantuntijatyön määrä vähenee ja juristin työ kaventuu ainakin osin tekoälyn tuottamien luonnosten tarkastamiseksi, korjaamiseksi ja hyväksymiseksi.  

Alan vetovoima ei riipu ainoastaan työllisyydestä ja palkasta. Se riippuu myös siitä, koetaanko työ älyllisesti kiinnostavaksi, merkitykselliseksi ja ammatillisesti kehittäväksi.  

Tulevaisuuden juristikuntaan vaikutetaan nyt 

Korkeatasoinen juristikunta on rakentunut pitkäjänteisesti. Se on syntynyt laadukkaasta yliopistokoulutuksesta, kunnianhimoisista opiskelijoista, vaativista ja mielekkäistä työtehtävistä sekä jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä. On tärkeää pitää ala houkuttelevana myös tulevaisuudessa.  

Yliopistokoulutuksen tulee pysyä laadukkaana ja opiskelijamäärien maltillisena, jotta tulevaisuuden juristeille on tarjota mielekästä oman alan työtä. Tulevaisuuteen katsovat työnantajat osaavat kiinnittää huomiota siihen, että juristien työn sisältö pysyy riittävän mielekkäänä teknologian kehittymisestä huolimatta. Se takaa heille parhaat osaajat. 

Tämän päivän valinnoilla päätämme, millaisen juristikunnan Suomi saa tulevaisuudessa. Tätä ei kannata mokata.