Juristeja ei pidä kouluttaa työttömiksi

Eri alojen koulutusmäärät ovat taas pinnalla. Samaan aikaan valmisteilla oleva uusi koulutustarpeen ennakointimalli tuo mukanaan tarpeellista läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta koulutusmäärien arviointiin. Siinä esiintyvä puhe eri alojen viiden prosentin “tasapainotyöttömyydestä” on kuitenkin erittäin huolestuttava. Tällä perusteella ei todellakaan pidä lisätä juristien koulutusmääriä.

Juristiliitto antoi elokuun lopussa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettaman työryhmän esitykseen uudesta koulutustarpeen ennakointimallista. Työryhmän tehtävä on ollut kunnianhimoinen: luoda malli, joka toisaalta auttaa tekemään lähivuosien koulutusmääriä koskevia päätöksiä ja toisaalta antaa suuntaa koulutuksen rakenteellisille muutoksille pitkällä aikavälillä. Mallin tulee samalla olla tarkka, läpinäkyvä ja huomioida tulevaisuuden epävarmuus sekä tarjota pohja tulevaisuuden yhteiskunnalliselle päätöksenteolle.  

Juristiliitto pitää tärkeänä, että koulutuksen ennakointimalli tuo päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja dokumentoitavuutta. On arvokasta, että oletukset ja taustatiedot voidaan nähdä ja arvioida. 

Tämä on tervetullut muutos, sillä koulutuksen mitoitukseen liittyvät päätökset vaikuttavat aina vuosien päähän ja koskettavat tuhansia opiskelijoita sekä koko yhteiskuntaa. Muutos luo pohjan paremmalle ja vastuullisemmalle päätöksenteolle. Samalla näemme mallissa riskejä, jos sen oletuksia ei sovelleta riittävän tarkasti eri alojen erityispiirteisiin. 

Juristien työllisyystilanne on heikentynyt 

Oikeustieteen alan työllisyystilanne on viimeisen vuoden aikana ollut poikkeuksellisen vaikea. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan heinäkuussa 2025 oikeustieteen maistereiden työttömyys nousi ennätyksellisen korkeaksi: ensimmäistä kertaa nykymuotoisen, vuonna 2011 alkaneen tilastointihistoriamme aikana työttömiä oli yli 600. 

Oikeustieteen alan tilanne ei ole irrallinen, vaan osa laajempaa korkeakoulutettujen työllisyysongelmaa. Akava Worksin elokuun lopulla julkaisema raportti osoittaa oikeustieteen suorittaneiden työttömyyden kasvaneen vuodessa 30 prosenttia, kun korkeakoulutettujen keskimääräinen työttömyyden kasvu on ollut 19 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt juristien keskuudessa. 

Viiden prosentin työttömyystaso olisi aivan kestämätön  

Ennakointimallin taustaoletuksena käytetään viiden prosentin niin sanottua tasapainotyöttömyyttä. Tämä ajatus on kestämätön. ”Tasapainotason” alittava työttömyys tarkasteltavalla alalla tarkoittaisi raportin mukaan voimakasta työvoimakysyntää ja työmarkkinoiden kykyä hyödyntää kyseisen tutkinnon suorittanutta työvoimaa. Koulutusta alalle tulisi tuolloin lisätä. Viiden prosentin ”tasapainotason” ylittävä työttömyys tarkoittaisi puolestaan ylitarjontaa ja koulutusta kyseisellä alalla tulisi vähentää.  

Tällä hetkellä juristien työttömyysprosentti on 3,7, ja olemme Juristiliitossa huolissamme kehityssuunnasta. Jos mallin avulla ”sallittaisiin” työttömyyden nousu viiteen prosenttiin, se voisi pahimmillaan legitimoida koulutusmäärien kasvattamisen tavalla, joka ei vastaa todellista työvoiman tarvetta.  

Kyse ei ole vain numeroista, vaan aidoista ihmisistä – vastavalmistuneista ja toisaalta jo kokemusta kartuttaneista osaajista, joille ei riittäisi työpaikkoja. Koulutusmäärän kasvattaminen ei avaa uusia virkoja ministeriöihin tai oikeuslaitokseen taikka paikkoja asianajotoimistoihin tai muihin tehtäviin yksityiselle sektorille. 

Päinvastoin: Juristien koulutusmäärän lisääminen johtaa helposti tilanteeseen, jossa osaaminen jää hyödyntämättä ja nuoria koulutetaan työttömyyteen.  

Painotimme lausunnossamme myös, että koulutusmääriä ei tule käyttää välineenä palkkatason painamiseen alaspäin. 

Katse tulevaisuuteen – mutta realistisesti  

Juristiliitto tukee mallin jatkokehittämistä ja pitää hyvänä mallin avoimuutta ja dokumentoitavuutta. Mutta avoimuus ei yksin riitä. Tarvitaan myös rohkeutta katsoa numeroiden taakse ja kysyä: mitä tämä tarkoittaa todellisille ihmisille, todellisille työmarkkinoille?  

Juristikoulutuksen kohdalla vastaus on selvä. Me Juristiliitossa emme voi hyväksyä mallia, joka lähtökohtaisesti normalisoi työttömyyden nykyistäkin korkeamman tason. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että koulutusmääriä ohjaa todellinen tarve – ei halu manipuloida palkkoja, ei kauniit excelit, ei hallinnollinen tehokkuus. 

On tärkeää, että koulutuspoliittisessa päätöksenteossa nähdään numerot niiden todellisessa kontekstissa. Päätöksenteossa tarvitaan ymmärrystä, joka ulottuu tilastojen taakse ja tunnistaa, millainen on eri alojen todellinen tilanne. Myös eri alueiden tarpeet tulevaisuuden osaajista pitää huomioida. 

Liiton vaikuttamistyötä tarvitaan nyt ja jatkossa, jotta koulutusmäärät pysyvät mielekkäinä. Me tarvitsemme juristeja riittävästi jatkossakin – mutta vain sen verran kuin yhteiskunta oikeasti pystyy työllistämään. Siksi kysymys kuuluu: haluammeko kouluttaa nuoria juristeja vahvistamaan oikeusvaltiota vai koulutammeko heitä työttömyystilastoihin? 

Lue Juristiliiton lausunto