Juristien välillä on digitaalinen kuilu, joka näkyy Palkkatutkimuksen tuloksissa

Juristit käyttävät aktiivisesti tekoälyä osana työtään, mutta eri sektorien välillä on huomattavia eroja. Keskimääräinen yksityissektorin vastaaja käyttää tekoälyä viikoittain ja julkisen sektorin käyttäjä kuukausittain. Juristiliitto kannustaa jäseniään hyödyntämään ja tutkimaan eri tekoälyn tuomia mahdollisuuksia aktiivisesti, koska viitteitä on, että tekoälyosaaminen tulee vaikuttamaan myös juristien tulotasoon tulevaisuudessa.

Juristiliitto toteuttaa vuosittain jäsenistölleen Palkkatutkimuksen, johon vuoden 2025 marraskuussa vastasi 2 088 eri sektoreilla, eri asemassa ja eri puolella maata työskentelevää juristia. Julkaisemme tuloksista kolmen blogin sarjan: ensimmäinen käsittelee tekoälyä, toinen etätyötä ja kolmas kuormitusta.

Tänä vuonna tutkimuksessa selvitettiin erityisesti juristien tekoälyn käyttöä. Tutkimuksessa kysyttiin mitä tekoälytyökaluja juristit käyttävät työssään, minkälaisiin tehtäviin he sitä hyödyntävät ja kuinka usein. Aineistosta selviää, että tekoäly on jo osa monen juristin työtä, mutta käyttö jakautuu epätasaisesti. Tutkimukseen vastanneista juristeista 63 prosenttia kertoo käyttävänsä työssään työnantajan tarjoamia työkaluja, kuten esimerkiksi Microsoftin Copilotia ja yli puolet kertoo käyttävänsä julkisia tekoälytyökaluja, kuten esimerkiksi ChatGPT:tä. (Kuvio 1)

Tekoälyä käyttävistä juristeista valtaosa hyödyntää sitä yksinkertaisiin tehtäviin. Yleisimpiä käyttökohteita ovat tiedonhaku (76 %) ja kääntäminen (71 %). Vaativampiin tehtäviin tekoälyä käyttää harvempi. Esimerkiksi asiakirjaluonnoksia laatii tekoälyllä vain joka neljäs.

Suuri ero tekoälyn käytössä yksityisen ja julkisen sektorin välillä

Palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työskentelevä juristi on lähes kolme kertaa todennäköisemmin tekoälyn aktiivikäyttäjä eli käyttää tekoälyä viikoittain tai päivittäin työssään. Yksityisen sektorin vastaajista tekoälyä käytti aktiivisesti 57 prosenttia ja julkisen sektorin vastaajista vain 22 prosenttia. (Kuvio 2)

Vielä suuremmat erot löytyvät kuitenkin julkisen sektorin sisältä. Hyvinvointialueilla puolet juristeista on tekoälyn aktiivikäyttäjiä ja valtiovarainministeriön hallinnonalalla 41 prosenttia. Käräjäoikeuksissa sen sijaan aktiivikäyttäjiä on vain kolme prosenttia, samoin hallinto-oikeuksissa. Syyttäjälaitoksessa seitsemän prosenttia käyttää tekoälyä aktiivisesti. (Kuvio 3)

Tuomioistuimissa matalalle käyttöasteelle on ymmärrettäviä perusteita. Esimerkiksi riski sille, että tekoäly hallusinoi eli keksii asioita, on tuomarin työssä kriittisempi kuin monessa muussa tehtävässä. Suomalaiset oikeuslähteet ovat kielimalleille myös vieraampia kuin common law -maiden eli angloamerikkalaisten maiden aineistot. Lisäksi salassa pidettävän aineiston käsittely pilvipalveluissa herättää ymmärrettävästi huolta.

Tekoälyn epäluotettavuus ja mahdolliset tietoturvariskit eivät kuitenkaan selitä lähes 50 prosenttiyksikön eroa oikeuslaitoksen ja hyvinvointialueiden välillä. Samat tietoturvahuolet koskevat kaikkia julkisia organisaatioita. Silti osa organisaatioista on löytänyt tapoja hyödyntää tekoälytyökaluja.

Näkyykö tekoälyosaaminen juristien palkassa?

Digitaalinen kuilu näkyy myös palkkatilastoissa. Tekoälyn aktiivikäyttäjät ansaitsevat keskimäärin 600 euroa kuukaudessa enemmän kuin kollegansa, jotka eivät käytä tekoälyä työssään säännöllisesti. Palkkavaikutus kuitenkin katoaa, kun vastaajien taustasta poistetaan kokemus, sektori ja sukupuoli. Todellisuudessa siis tekoälyn käyttäjien parempaa tulotasoa selittää enemmänkin sektori, missä he työskentelevät ja asema työpaikalla, kuin itse tekoälyn käyttö.

Tekoälyn käyttäjät työskentelevät hyväpalkkaisissa tehtävissä ja työpaikoilla, joissa investoidaan teknologiaan. Lyhyemmin sanottuna yksityisellä sektorilla työskentelevät johtajat käyttävät tekoälyä aktiivisimmin. Palkkatutkimuksesta selviää myös, että yksityisellä sektorilla juristien kuukausipalkat ovat lähes tuhat euroa suuremmat kuin julkisella sektorilla ja johtajat ansaitsevat 2 800 euroa enemmän kuin asiantuntijat.

Palkkatutkimuksesta saadun aineiston perusteella näyttää siltä, että tekoälyosaaminen ei ainakaan vielä nosta juristien palkkaa. On kuitenkin nähtävissä, että jos tekoälystä tulee juristeja työssään avustava työkalu, eikä juristin töitä vievä työkalu, se saattaa vaikuttaa myös palkkoihin. Nykyisin näennäiseksi jäävä palkkayhteys voi tulevaisuudessa olla todellinen. Ne, jotka jäävät nyt tekoälykehityksestä jälkeen, voivat jäädä jälkeen myös huomenna.

Juristiliitto tukee jäseniään tekoälyn tuoman muutoksen kanssa. Liitto järjestää jäsenilleen säännöllisesti koulutusta tekoälyn käyttöön liittyen ja seuraamme alan kehitystä. Suosittelemme jäsenillemme tekoälyn rohkeaa kokeilua, tietoturvallisesti ja hyvät käytännöt huomioon ottaen.

Lähteet: Juristiliiton palkkatutkimus 2025, N = 2 088; Toimialakohtaiset luvut perustuvat pienempiin osaotoksiin ja niihin liittyy enemmän epävarmuutta. 

Juristien tekoälyn käyttö

Lähde: Juristiliiton palkkatutkimus 2025, N = 2 088

Kuvio 1

Tekoälytyökalujen käyttöaste ja aktiivikäyttäjien osuus juristien keskuudessa. Aktiivikäyttäjällä tarkoitetaan juristia, joka käyttää tekoälyä työssään päivittäin tai viikoittain.

Kuvio 2

Tekoälyn aktiivikäyttäjien osuus yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kuviosta näkyy, että esimerkiksi työnantajan yleistyökaluja käytetään 2,6 kertaa enemmän yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla.

Kuvio 3

Tekoälyn aktiivikäyttäjien osuus julkisen sektorin eri toimialoilla. Tuomioistuimet ja syyttäjälaitos korostettu keltaisella värillä.