Tasa-arvoa ei pidä unohtaa – palkkaerot ja raskaussyrjintä ovat edelleen totta myös Suomessa 

Suomi on perinteisesti menestynyt tasa-arvomittauksissa, mutta kehitettävää riittää. Päättäjiltä kaivataan konkreettisia tekoja, jotta ei oteta askelia taaksepäin. Juristiliitto vaikuttaa aktiivisesti myös tasa-arvoasioihin. 

Maaliskuussa on sekä naisten päivä että Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Nyt on siis luontevaa pohtia tasa-arvon tilaa meillä Suomessa ja myös juristikunnassa. 

Suomi sijoittui jälleen kahdeksanneksi Euroopan unionin sukupuolten tasa-arvovertailussa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) 2. joulukuuta 2025 julkaisema tasa-arvoindeksi mittaa tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Täydellinen tasa-arvo kuvataan luvulla 100 – Suomen pistemäärä on 68,3. 

Suomen kokonaisindeksi on noussut tasaisesti, mutta suhteellinen sijoitus on vuosien mittaan laskenut. Sijoituksen laskua selittää tasa-arvon kehityksen hitaus. Ruotsi johtaa vertailua 73,7 pisteellä. 

Suomi menestyy EU:ssa erityisesti työn osa-alueella työvoimaan korkean osallistumisasteen vuoksi (neljänneksi paras). Suurin nousu indeksissä on kuitenkin tapahtunut vallan osa-alueella. Suomessa on EU:n eniten naisia korkeissa poliittisissa tehtävissä. Tämä on kiistatta hieno signaali edistyksestä. Samalla on kuitenkin muistettava, että tasa-arvon ytimessä on myös arkinen työelämä, josta tasa-arvohaasteet eivät ole kadonneet. 

Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy tasa-arvohaasteita 

Viime aikoina julkisuudessakin on keskusteltu paljon määräaikaisista työsuhteista ja niiden vaikutuksesta, koska eduskunnalle on annettu esitys määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta. Esityksen mukaan enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voi solmia ilman perustetta. Nykyisen lain mukaan määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy (esim. sijaisuus). 

Esitystä on arvosteltu laajasti siitä, että sitä ei ole tarkasteltu riittävästi tasa-arvon ja syrjinnän näkökulmasta. On selvää, että esityksen myötä epätyypillisten työsuhteiden määrä tulee kasvamaan. 

Pelkona on nimenomaan se, että uudistus lisäisi perhevapaa- ja raskaussyrjintää, jotka jo tällä hetkellä muodostavat merkittävän osan tasa-arvovaltuutetun käsittelemistä syrjintäepäilyistä. Tasa-arvotyön näkökulmasta uudistus näyttäisi vievän kehitystä väärään suuntaan.

Juristiliiton tutkimusten mukaan määräaikaisuudet ovat perinteisesti olleet yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tämä uudistus oletettavasi lisäisi määräaikaisuuksia myös yksityisellä sektorilla.

Lisääkö uudistus myös työpaikkoja vai lisääkö se vain työsuhteiden ketjuttamista eli samojen henkilöiden kierrättämistä määräaikaisuudesta toiseen? Tämä jää nähtäväksi, jos uudistus toteutuu. Ei olisi häpeä vaan viisautta vetää esitys pois ja siten välttää pelätyt haitat.

Juristiliitto seuraa määräaikaisuuksien kehitystä ja niiden vaikutusta tarkasti omien tutkimusten ja jäsenten yhteydenottojen perusteella. 

Palkkaerot edelleen totta 

Naisten ja miesten palkkaeroja seurataan niin koko Suomen tasolla kuin eri ammattialojen tasolla. Juristiliitto seuraa juristien tilannetta oman palkkatutkimuksensa perusteella vuosittain. Liiton uusimman tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla juristien palkkaero on keskimäärin yli 12 % miesten hyväksi. Julkisella sektorilla ero on noin 10 %. 

Suurin yksittäinen palkkaan vaikuttava tekijä on asema. Miehiä on yhä selvästi enemmän johtotehtävissä, missä on perinteisesti asiantuntijatyötä korkeampi palkka. Keskimääräisiin palkkaeroihin voidaan siten vaikuttaa esimerkiksi sillä, että yhä useampi nainen nousisi johtotehtäviin. Voidaan toki pohtia sitä, miksi tilanne on se, etteivät naiset nouse tai halua nousta näihin tehtäviin.  

Eri asia ovat selittämättömät palkkaerot, joihin on puututtava työpaikkatasolla. Juristiliitto tutkii myös selittämättömien palkkaerojen suuruutta aika ajoin. Viimeksi tällainen palkkaerotutkimus tehtiin vuoden 2021 palkoista ja silloin selittämätön palkkaero oli 7,4 %.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (EU 2023/970) on pantava täytäntöön kesäkuuhun 2026 mennessä. Direktiivin tavoitteena on lisätä palkkojen läpinäkyvyyttä ja kaventaa palkkaeroja eli sen pitäisi ohjata työelämää tasa-arvoisempaan suuntaan ja varmistaa, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Suomessa direktiivi aiotaan toimeenpanna minimisäännösten mukaisesti.

Mielestäni Suomen ei pitäisi tyytyä vain minimiin. Tasa-arvo ei kehity itsestään – se vaatii tekoja ja sitä, että ongelmiin uskalletaan tarttua avoimesti ja suunnitelmallisesti. 

Juristiliitto vaikuttaa tavoitteilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä 

Juristiliiton strategian ytimessä on vaikuttavuuden lisääminen ja yhtenä tavoitteena on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työelämä.

Juristiliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteissa palkkatasa-arvo on keskeinen tavoite. Tavoitteissa on myös otettu kantaa tasavertaisiin mahdollisuuksiin edetä johtotehtäviin ja perusteettomien määräaikaisuuksien poistamiseen. Kokonaisuudessaan voit lukea liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi verkkosivuiltamme. 

Juristiliiton työ- ja virkasuhdeneuvonta neuvoo jäseniä myös tasa-arvokysymyksissä. Otathan rohkeasti yhteyttä.