Ilmiöt Vammaisten ihmisten palveluja puretaan vastoin lakia Vuoden 2025 alusta voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki toi joitain parannuksia, mutta myös heikensi vammaisten ihmisten asemaa. Tukiliiton juristi arvelee, ettei moni kollegakaan ymmärrä vammaisten ihmisten jatkuvasti kokemia ihmisoikeusloukkauksia. Vuosittaista kehitysvammaisten ihmisten teemaviikkoa vietetään joulukuun alussa. 2.12.2025 | Lukuaika: 5 minuuttia Teksti Meri Eskola kuvat ja videot Tukiliitto ry Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Yksi uuden vammaispalvelulain suurimmista ongelmista on, että se korostaa vahvasti yleislainsäädännön ensisijaisuutta, sanoo Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n juristi Tanja Salisma. Tukiliitto on kansalaisjärjestö, joka puolustaa kehitysvammaisten ihmisten, samankaltaista tukea tarvitsevien sekä heidän perheidensä perus- ja ihmisoikeuksia. – Nyt kun sosiaalihuoltolaki on ensisijainen vammaispalvelulakiin verrattuna, palveluita siirretään yleislain puolelle. Mutta sieltä ei usein löydy vammaisten ihmisten tarpeisiin sopivia palveluita, Salisma sanoo. Henkilökohtaisen avustajan tarvetta saatetaan korvata kotihoidon palveluilla, joista ei yleensä pystytä avustamaan kodin ulkopuolella. Ja vammainen henkilö saattoi aiemmin saada 30 tuntia kuukaudessa vapaa-ajan avustusta, vaikkapa harrastuksiin. Nyt hän saattaa saada tilalle uutta erityisen tuen palvelua, pienemmin tuntimäärin. Miten sanot lapselle, että odota kaksi vuotta? – Apuavustus on pudotettu kymmeneen tuntiin kuukaudessa. Se kasvaa lain siirtymäaikana joka vuosi kymmenellä tunnilla, mutta miten sanot lapselle, että odota kaksi vuotta, että voit palata harrastuksiisi? Uudesta tilanteesta seuraa myös asiakkaan pallottelua vammais- ja yleispalveluiden välillä. Kumpikaan taho ei tiedä, kummasta palvelun pitäisi nyt löytyä. – Tilanne on hankala hyvinvointialueiden viranhaltijoillekin, joilla ei välttämättä riitä osaamista vammaispalveluista. Ihanne olisi, jos ammattilaiset tekisivät yhteistyötä palveluja haettaessa. Asiakkaat pelkäävät pyytää palveluita Toinen ongelma on kolmen vuoden siirtymäaika. Lain mukaan kaikki vammaisen ihmisen palvelut pitäisi päivittää uuden lainsäädännön mukaisiksi tammikuun 2028 alkuun mennessä. Todellisuudessa sosiaalihuollon ammattilaiset päivittävät palvelukokokonaisuuksia jo nyt, ilman asiakkaan toivetta. – Ihmiset eivät uskalla nyt pyytää yksinkertaistakaan lisäpalvelua, kun pelkäävät, että palvelukokonaisuus puretaan auki. Monella voi olla räätälöityjä palveluita, jotka on tehty parempina aikoina, eivätkä he halua päivittää niitä ennen kuin on pakko, Salisma selittää. Lakimuutos on heikentänyt myös asumisen palveluja. Niiden pitäisi tukea vammaisen ihmisen omaa osallisuutta, päätöksentekoa ja vuorovaikutusta. ”Tarkoitus ei ole säilöä ihmistä ja huolehtia vain perustarpeista.” Tanja Salisma – Yleispuolella ei osata välttämättä kommunikoida vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa. Eikä asukkaan puolesta saisi tehdä kaikkia päätöksiä, vaan pitäisi varata riittävästi aikaa sen tukemiseen, että vammainen henkilö saa päättää tai valita itse. Salisma muistuttaa, että tarkoitus ei ole säilöä ihmistä ja huolehtia vain perustarpeista, vaan mahdollistaa mielekäs elämä. Tanja Salisma on työskennellyt Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n juristina 13 vuotta. – Kun säästämme vammaispalveluista, millainen hyvinvointivaltio oikein olemme? Apua tarvitsevat ihmiset voivat joutua hyvin heikkoon tilanteeseen, mikä altistaa kaltoinkohtelulle, hän sanoo. Uusi laki yhdenmukaistaa Toki lakiuudistuksessa on paljon hyvääkin. Siinä tarkennettiin säännöksiä ja vahvennettiin oikeuksia tarpeiden mukaisiin palveluihin, sanoo Salisma. – YK:n vammaissopimus edellyttää lakiin perustuvaa tuetun päätöksenteon järjestelmää, jollainen meillä nyt uuden lain myötä on. Osin uutta on myös lyhytaikaisen huolenpidon palvelu. Sitä voidaan myöntää esimerkiksi lapsiaan hoitaville vanhemmille, joiden on päästävä käymään kodin ulkopuolella. Juristilta kiitosta saa sekin, että uusi laki korvaa vanhat erityishuolto-ohjelmat. Toiset haikailevat vanhaa järjestelmää, mutta Salisman mukaan uusi lainsäädäntö turvaa yhdenvertaisuutta paremmin – jos sitä sovelletaan, kuten lainsäätäjä on tarkoittanut. – Erityishuolto-ohjelmissa oli paljon vaihtelua, alueellisestikin. Minusta juristina on selkeämpää, että on vain yhdenlaisia päätöksiä. Talouspaineet houkuttelevat väärintulkintaan Uudelle laille nostettiin ensin juhlamaljoja, mutta kun selvisi, miten sitä sovelletaan, hymyt hyytyivät. – Petteri Orpon hallitus on tiukentanut jo kertaalleen, ketkä pääsevät vammaispalveluiden piiriin. Palveluissa näkyy säästämistä, vaikka niiden pitäisi olla määrärahoista riippumattomia. Hyvinvointialueet ovat saaneet lisärahoitusta uuden lain vuoksi, mutta se ei päädy vammaispalveluiden toteuttamiseen. Talouspaineet houkuttelevat uuden lain väärintulkintaan. Kehitysvammaisten Tukilitto ry Tukiliiton mukaan hyvinvointialueiden talouspaineet houkuttelevat uuden lain väärintulkintaan. Lain soveltamisessa pitäisi ottaa tarkoituspykälä huomioon, mutta hyvinvointialueiden omat toimintasuositukset tulkitsevat usein lakia mahdollisimman kapeasti. – Järjestöt ovat pyrkineet vaikuttamaan hyvinvointialueiden soveltamisohjeisiin, joita ei välttämättä edes tarvittaisi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämä vammaispalveluiden käsikirja toimii valtakunnallisena soveltamisoppaana, Salisma kertoo. Hallitus esittää nyt ensi vuoden budjettiin leikkauksia sotejärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä vähentäisi esimerkiksi Tukiliiton mahdollisuuksia antaa asiakkaille juridista neuvontaa. – Kohderyhmämme ovat yhteiskuntamme haavoittuvimpia. Heidän osakseen on tullut paljon uudistuksia sekä heikennyksiä etuuksiin, ja neuvontatarpeet ovat kasvaneet. Vammaispalvelut ovat asiakkaillemme täysin välttämättömiä. Mutta mitä jos heillä ei ole läheisiä, jotka osaavat tapella palvelujen saamiseksi eivätkä he saa neuvontaa järjestöiltäkään? Kustannuksia syntyy muualle Tanja Salisma on työskennellyt Tukiliiton juristina 13 vuotta. Hänestä vammaisten ihmisten oikeuksissa on menty eteenpäin. – Ammatillisiin asenteisiin on vakiintunut näkemys, että vammaisen ihmisen elämänkaaren kehityksen pitäisi olla samanlainen kuin vammattoman. Mutta viimeiset kaksi vuotta on menty taaksepäin asenteissakin, ja lisää heikennyksiä sekä budjettileikkauksia on tiedossa. On yhteiskunnallekin halvempaa, että ihmiset saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan. – Kustannuksia alkaa syntyä muualle, jos vammaispalveluja tiukennetaan. Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat saattavat joutua työelämän ulkopuolelle tai kehitysvammainen ihminen sairaalan päivystysosastolle, jos asumisen palvelut ovat liian kapeat. ”Jos vammaudut tai saat vammaisen lapsen, luulet että tämä yhteiskunta auttaa.” Tanja Salisma Salisman mukaan moni juristikollega ei ymmärrä, millaisia ihmisoikeusloukkauksia vammaisten ihmisten elämässä jatkuvasti tapahtuu. – Jos vammaudut tai saat vammaisen lapsen, luulet että tämä yhteiskunta auttaa. Mutta tilanne on Suomessa huonompi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi juuri vakavan huomautuksen hoitoyksikölle, jossa lapset oli lukittu yöksi huoneisiinsa. Vuosittaista kehitysvammaisten ihmisten teemaviikkoa vietetään 1.–7. joulukuuta. Sen teemana on ”Hyvää vointia”. Luitko jo nämä? Ilmiöt 3.12.2025 Perheet ovat yhä monimuotoisempia – pysyykö laki perässä? Ilmiöt 11.11.2025 Oikeusvaltio ja vallan tasapaino ovat vaarassa murtua USA:ssa Ilmiöt 14.10.2025 Tekoälyllä ei ole tekijänoikeutta – mutta onko tekoälyllä työstetyllä teoksella?
