Ilmiöt Tasapainoa lyhytvuokraukseen Monitulkintaiselle lyhytvuokraukselle kaivataan selkeitä pelisääntöjä. Sääntelyä valmistellaan sekä uudistettavassa asunto-osakeyhtiölaissa että rakentamislain muutoksissa. Mihin lakia tarvitaan, ja millaisia ratkaisuja on näköpiirissä? 18.2.2026 | Lukuaika: 6 minuuttia Teksti Sanna Jäppinen kuvat ja videot Daniel Stolle Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Juttu tiivistettynä Lyhytvuokraus on lisääntynyt nopeasti. Se tuo hyötyjä matkailijoille ja omistajille, mutta aiheuttaa haasteita naapureille, viranomaisille ja asuntomarkkinoille. Selkeät pelisäännöt puuttuvat, mikä johtaa ristiriitoihin ja tulkintaongelmiin. Orpon hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka mahdollistaa toiminnan mutta helpottaa häiriöihin puuttumista. Oikeusministeriön valmisteleman asunto-osakeyhtiölain uudistuksen kaavaillaan tuovan taloyhtiöille uusia hallintaanottoperusteita ja lyhytvuokraajille velvoitteita tiedonantoon. Ympäristöministeriön valmistelema rakentamislain muutosluonnos herättää kiistaa vuorokausirajoista ja valvonnasta. Taloyhtiöissä tapahtuva lyhytvuokraus eli asunnon lyhytaikainen luovuttaminen majoituskäyttöön erityisesti erilaisten alustojen kautta on lisääntynyt viime vuosina rajusti. Ilmiö näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, missä roolissa sitä katsoo. Omistajalle lyhytvuokraus tuo tuloja joko omasta tai sijoitusasunnosta. Matkaajalle se on näppärä vaihtoehto hotellille. Naapurille vaihtuva väki saattaa tarkoittaa meluhaittoja. Viranomaiselle lyhytvuokraus tietää valvontatyötä, ja opiskelijalta se saattaa viedä asunnon. Yhteinen haaste on se, että laki ei tunnista perinteisten vuokraus- ja majoitustoimintojen välimaastoon sijoittuvaa lyhytvuokrausta. Selkeät pelisäännöt puuttuvat, joten kun intressit törmäävät, tulkinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite laatia kattava lyhytvuokrausta koskeva lainsäädäntö. Tehtävä on haastava, koska samaan aikaan olisi varmistettava sekä edellytykset harjoittaa toimintaa että parempi puuttuminen ongelmiin. Sääntelyä valmistellaan oikeus- ja ympäristöministeriössä. – Tärkeintä olisi nyt mahdollisimman selkeästi määritellä se, mikä on asuinhuoneistossa sallittua majoitustoimintaa ja mikä ei, tiivistää johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta. ”Selkeät pelisäännöt puuttuvat, joten kun intressit törmäävät, tulkinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti.” Jenni Valkama Miljoonien majoittujien valinta Miten laajasta toiminnasta lyhytvuokrauksessa on kyse? Kattavia tietoja ei ole, mutta suuruusluokan osoittaa Visit Finlandin tilasto kansainvälisten alustojen kautta varatuista lyhytaikaisista majoituksista. Vuonna 2024 yöpymisiä oli Helsingissä noin 850 000, joista kotimaisia oli noin 220 000 ja ulkomaisia 630 000. Tampereella yöpymisiä oli noin 265 00 ja Rovaniemellä noin 695 000. Rovaniemellä lyhytvuokraus on väkilukuun suhteutettuna Suomen vilkkainta. Lyhytvuokrauksen asemasta kertoo myös Suomen Vuokranantajat -järjestön vuoden 2024 lopulla teettämä kansalaiskysely, jonka mukaan joka neljäs suomalainen on käyttänyt lyhytaikaista vuokrausta kotimaassa. Lyhytvuokrausta hyödynnetään paitsi matkoilla myös esimerkiksi väistöasumisessa tai työkomennuksilla. Kyselyn mukaan suomalaiset tunnistavat myös lyhytvuokrauksen positiivisia kerrannaisvaikutuksia, kuten sen, että oman paikkakunnan palvelut ovat parantuneet lyhytaikaisten majoittujien luoman kysynnän myötä. Alueelliset ja taloyhtiökohtaiset erot ovat suuria – Lyhytvuokrausta leimaa vahvasti todella suuri alueellinen vaihtelu, Jenni Valkama toteaa. Myös taloyhtiöiden tilanteet ovat erilaisia. On paljon kohteita, joissa lyhytvuokrausta ei ole lainkaan, joissakin toimintaa on yksittäisissä asunnoissa ja sitten on taloyhtiöitä, joissa isoa osaa huoneistoista vuokrataan lyhytaikaisille majoittujille – kuten vaikkapa monissa kohteissa Rovaniemellä. – Viimeksi mainitussa tilanteessa vakituisille asukkaille saattaa tulla tunne, että asuu hotellissa, Valkama arvelee. Suuret vaihtelut käyvät ilmi myös Isännöintiliiton kyselystä, jossa selvitettiin, kuinka moni isännöitsijä oli kohdannut työssään ongelmia lyhytvuokraukseen liittyen. Runsas 60 prosenttia oli kokenut ongelmia, reilut 30 prosenttia ei lainkaan. Isännöitsijät saavat asukkailta ja taloyhtiöiden hallituksilta eniten palautetta lyhytaikaisten majoittujien aiheuttamasta melusta sekä siitä, että nämä eivät tunne tai noudata järjestyssääntöjä. Lisäksi on paljon epäselvyyksiä vastuukysymyksistä vahinkojen yhteydessä. Taloyhtiöiltä puuttuvat riittävät työkalut Suomen Vuokranantajien kyselyn perusteella häiriöt ovat harvinaisia: vastaajista lähes 90 prosenttia totesi, ettei ole huomannut taloyhtiössään tai naapurustossaan minkäänlaisia vaikutuksia lyhytaikaisesta vuokrauksesta. Valkamakin sanoo, että joskus lyhytvuokraukseen liitetyt ongelmat voivat nousta enemmän mielikuvista tai ennakkoluuloista kuin aidoista häiriötapahtumista. – Vieraat ihmiset rappukäytävässä saattavat pelottaa tai arvellaan, että lyhytvuokraus voi aiheuttaa taloyhtiölle mainehaittaa. Todellisten ongelmien kohdalla on selvää, että työkalut puuttumiseen ovat rajallisia, Valkama muistuttaa. Esimerkiksi meluhäiriöihin voidaan puuttua asunnon haltuunotolla, mutta lyhytaikainen majoittuminen katsotaan usein asumiskäyttöön rinnastettavaksi, mikä vaikeuttaa hallintaan ottamista. – Taloyhtiöt ovat aika varovaisia lähtemään oikeudenkäyntiriitaan tällaisessa asiassa. Riskittömämpi keino on tehdä toimenpidepyyntö rakennusvalvontaviranomaiselle, joka arvioi, onko käyttö rakennusluvan tai kaavan vastaista, Valkama toteaa. Asunto-osakeyhtiölaki puuttuu häiritsevään lyhytvuokraukseen Oikeusministeriössä valmisteilla oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus selkeyttää keinoja puuttua nimenomaan häiritsevään lyhytvuokraukseen. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa maaliskuussa 2026. – Tavoitteena on mahdollistaa puuttuminen todellisiin ja konkreettisiin haittoihin, ei rajoittaa perusteettomasti lyhytaikaista vuokrausta. Perusperiaate on, että osakkaalla on oikeus käyttää huoneistoa yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti, sanoo erityisasiantuntija Satu Pentikäinen oikeusministeriöstä. ”Perusperiaate on, että osakkaalla on oikeus käyttää huoneistoa yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.” Satu Pentikäinen Lain ajantasaistamista valmistelleen työryhmän ehdotukset ongelmien ratkomiseksi ovat osakehuoneiston hallintaanottoperusteiden täydentäminen ja osakkaan myötävaikutusvelvollisuus vahinkojen selvittämisessä. – Taloyhtiö voisi ottaa asuinhuoneiston hallintaansa, jos lyhytaikaisesta vuokrauksesta aiheutuu yhtiölle tai muille osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia, merkittäviä lisäkustannuksia tai muuta merkittävää haittaa. Haitan tulee olla toistuvaa, eli yksittäiset haitat eivät riitä, Pentikäinen selittää. Vahinkojen selvittämisen osalta laki velvoittaisi lyhytvuokrausta harjoittavan osakkaan antamaan tietoja vuokra-ajoista ja vuokralaisista. – Tämä parantaa taloyhtiön edellytyksiä selvittää vahingon aiheuttaja ja kohdistaa vahingonkorvausvaatimus oikein sekä arvioida osakkaan toiminnan huolellisuutta vahinkojen minimoimiseksi. Pentikäinen muistuttaa, että jo nyt taloyhtiöillä on mahdollisuus kieltää asuntojen lyhytvuokraus kokonaan, ja näin on jatkossakin. Päätös vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen, siis myös mahdollisen lyhytvuokraajan, eli jälkikäteen kielto on vaikea toteuttaa. Uusissa yhtiöissä tai yhtiöjärjestystä laadittaessa se käy helpommin. Vuorokausirajat nostattavat tunteita Jenni Valkama on ”kohtalaisen tyytyväinen” asunto-osakeyhtiölakiluonnoksen ehdotuksiin, mutta hän korostaa, että paljon riippuu sääntelyn kokonaisuudesta ja ympäristöministeriössä valmisteilla olevien rakentamislain muutosten lopullisista muotoiluista. Rakentamislain pitäisi tarjota ratkaisu lyhytvuokrauksen kuumimpaan kysymykseen, johon kaikki tahot toivovat nyt selkeää vastausta. Eli milloin kyse on asumisesta, milloin majoittumisesta – ja miten paljon asunnossa saa majoitustoimintaa harjoittaa, jotta käyttötarkoitus asuinhuoneistona säilyy. ”Ympäristöministeriö sai lakiluonnokseen lausuntovyöryn, ja lähes kaikki pitivät vuorokausirajoja ongelmallisina.” Alkuvuonna 2025 lausuntokierrokselle lähteneessä lakiesitysluonnoksessa määritellään, että yli neljän viikon vuokrasuhde on aina asumista. Omaa, vakituisessa käytössä olevaa asuntoa saisi jatkossakin luovuttaa lyhyempiä aikoja majoituskäyttöön rajoituksetta, sijoitusasuntoa taas korkeintaan 90 päivää vuodessa. Lisäksi kunnat voisivat pidentää aikaa 180 päivään vuodessa. Ympäristöministeriö sai lakiluonnokseen lausuntovyöryn, ja lähes kaikki pitivät vuorokausirajoja ongelmallisina. Niitä vastustivat niin yksityishenkilöt, lyhytvuokrausta tarjoavat yritykset, kunnat kuin etujärjestötkin. Yksityishenkilöiden lausunnot tulivat pääosin Rovaniemeltä. Häiriöistä kärsivät katsoivat lyhytvuokrauksen rajallisen sallimisen lisäävän haittoja, ja toimintaa itse harjoittavat näkivät sen rajoittavan mahdollisuutta hyödyntää asunto-omaisuutta. Hotelli- ja majoituspalveluyritykset ja niiden etujärjestöt vastustivat ehdotettua sääntelyä, koska sen katsottiin jatkossakin tuovan perusteetonta kilpailuetua lyhytvuokrausta harjoittaville. Miten rajojen valvonta varmistetaan? Isännöintiliiton Valkamasta suurin kysymysmerkki liittyy valvontaan. Tämä nousi esiin myös lausunnoissa: Kuntaliitto ja jotkut kunnat vastustivat vuorokausirajoja, koska niiden valvonnan katsottiin olevan hankalaa ilman rekisteriä ja rekisteröintivelvoitetta. Lakiehdotuksessa lyhytvuokraaja pitäisi itse päiväkirjaa majoitusvuorokausista. – Viranomaisen pitäisi saada suoraan tieto majoitusvuorokausista, eli jonkinlainen rekisteröitymisvelvollisuus olisi hyvä ratkaisu. Jo nyt verottaja saa näitä tietoja verotustarkoituksiin, Valkama toteaa. ”Viranomaisen pitäisi saada suoraan tieto majoitusvuorokausista, eli jonkinlainen rekisteröitymisvelvollisuus olisi hyvä ratkaisu.” Jenni Valkama Hänestä viranomaisella pitäisi myös olla mahdollisuus arvioida lyhytvuokraustoimintaa laajemmin kuin vain vuorokausirajojen osalta. – Vaikka toiminta olisi sallituissa rajoissa, pitäisi sitä voida verrata kaavamääräyksiin ja rakennuslupiin. Olisi outoa, jos niistä saisi kohtalaisen vapaasti poiketa hotellimaisen toiminnan suuntaan. Toki voi myös kysyä, riittääkö rakennusvalvontaviranomaisella resursseja valvontaan. Esitys rakentamislain muutoksista on jatkotyöstössä lausuntojen pohjalta, ja myös siitä odotetaan kevään aikana hallituksen esitystä eduskunnalle. Tätä juttua tehtäessä ympäristöministeriöstä ei haluttu kommentoida valmistelun etenemistä. Rovaniemellä lyhytvuokraus ajaa asuntopulaan Rovaniemellä matkailu ja lyhytvuokraus käyvät kuumina. Seurauksena on, että asunnot katoavat perinteisten vuokralaisten ulottuvilta. Yle uutisoi marraskuussa 2025, että Rovaniemen keskustassa jo lähes 15 prosenttia asunnoista on ilman vakituista asukasta. Tukalasta tilanteestä kärsivät opiskelijat. Vuokra-asuntoja on niukasti tarjolla, ja nekin kalliita. Vaihtoehtoisesti on lähdettävä kauas yliopistosta, huonojen yhteyksien päähän. – Keskihinta perusasunnolle on samaa tasoa kuin Helsingin keskustassa, kertoo Daniel Marenk, oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistosta ja opiskelijajärjestö Artikla ry:n hallituksen puheenjohtaja. – Teimme alkusyksystä pientä gallupia Artiklan tapahtumassa, ja valtaosalla osallistujista oli ollut hankaluuksia saada asuntoa. Moni rovaniemeläisopiskelija joutui tyytymään pitkälle syksyyn patjapaikkaan tilapäismajoituksessa, jota tarjosi Lapin yliopiston ylioppilaskunta yhteistyössä opiskelija-asunnoista vastaavan Domus Arctica -säätiön eli DASin kanssa. Jotkut opiskelijat turvautuvat, ironista kyllä, lyhytvuokraukseen. Rovaniemellä ilmapiiri on hyvin polarisoitunut lyhytvuokrauksen osalta. Marenkin on vaikea löytää opiskelijoiden näkökulmasta plussia itse lyhytvuokrauksesta, mutta kyllä turismista laajemmin. Se tarjoaa paljon työpaikkoja, ja Lapin matkailu on harvoja valopilkkuja Suomen heikossa taloustilanteessa. Rovaniemi on nyt myös asuntosijoittajan kultakaivos, Marenk muistuttaa. Eli jos opiskelijalla on varakkaat vanhemmat, voisi asunnon osto olla hyvä idea. Siitä saisi lisätuloakin ajoittaisella lyhytvuokrauksella. Luitko jo nämä? Ilmiöt 4.3.2026 Oikeudenhoidon johdossa kannetaan syvää huolta budjettileikkausten vaikutuksista Ilmiöt 20.1.2026 Ihmiskaupasta kirjan kirjoittanut Paavo Teittinen huomasi, että oikeusvaltio ontuu ruohonjuuritasolla Ilmiöt 3.12.2025 Perheet ovat yhä monimuotoisempia – pysyykö laki perässä?
Ilmiöt 20.1.2026 Ihmiskaupasta kirjan kirjoittanut Paavo Teittinen huomasi, että oikeusvaltio ontuu ruohonjuuritasolla
