Ilmiöt Oikeudenhoidon johdossa kannetaan syvää huolta budjettileikkausten vaikutuksista Isot leikkaukset uhkaavat vesittää oikeudenhoidon selonteon tuomat lisäresurssit. Säästöt kohdistuvat väistämättä monin tavoin henkilöstöön ja oikeusjärjestelmän toimivuuteen sekä kansalaisten sitä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Juristimedia selvitti oikeudenhoidon johtotehtävissä olevien näkemyksiä. 4.3.2026 | Lukuaika: 5 minuuttia Teksti Sanna Jäppinen kuvat ja videot Getty Images Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Valtiontalouden säästöpaineet tuntuvat kaikkialla oikeudenhoidossa, ja tarkat leikkaussummat päätetään kehysriihessä huhtikuussa 2026. Juristimedia kysyi, miltä Tuomioistuinlaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja Oikeuspalveluviraston rahoitus näyttää, mistä säästöjä haetaan ja millaisia vaikutuksia toimilla on. Oikeudenhoidon selonteko toi rahaa – nyt se viedään – Tuomioistuinlaitoksen pitkään jatkunut aliresursointi huomioitiin vuoden 2022 oikeudenhoidon selonteossa, ja saimme lisärahoitusta vuosina 2023–2025, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula. Nyt leikkaukset uhkaavat vesittää hyödyt. Vuodelle 2027 kaavaillut säästöt tuomioistuinten noin 400 miljoonan euron kokonaisrahoitukseen ovat yhteensä 19 miljoonaa euroa: 8 miljoonaa on päättyvää lisärahoitusta ja 11 miljoonaa toimintamenosäästöjä. – Yli 70 prosenttia menoistamme on henkilöstökuluja, ja säästöt kohdistuvat väistämättä henkilöstöön. Muista menoista – ICT-järjestelmistä, tilavuokrista ja siivouksen ja vartioinnin kaltaisista ostopalveluista – on lähes mahdoton säästää näin nopeasti, Kumpula sanoo. ”Jaksamisensa rajoille ajettu tuomioistuinlaitos on myös oikeusturvaongelma.” Pasi Kumpula Ensisijaisesti säästöt kohdistuvat määräaikaiseen henkilöstöön, joka palkattiin lisärahalla ruuhkien purkamiseen erityisesti pääkaupunkiseudun tuomioistuimiin. Koko henkilökunnalle säästöt näkyvät esimerkiksi leikkauksina liikunta- ja kulttuurietuihin tai lähikoulutusten vaihtumisessa etäkoulutuksiin. – Jäljelle jäävälle henkilökunnalle säästöjen tärkein vaikutus on työkuorman kasvaminen, ja riski työhyvinvoinnin vaarantumisesta on suuri. Tuomioistuimet voivat onnistua tehtävässään vain osaavien ja motivoituneiden ihmisten varassa. Jaksamisensa rajoille ajettu tuomioistuinlaitos on siksi myös oikeusturvaongelma, Kumpula sanoo. – Lisäksi liiallinen työtaakka on tietysti ongelma rekrytoinnin kannalta. On paha, jos tuomioistuintyö vaikuttaa tuomioistuinharjoittelussa vain raatamiselta. ”Yli 70 prosenttia menoistamme on henkilöstökuluja, ja säästöt kohdistuvat väistämättä henkilöstöön”, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula. (Kuva: Markus Sommers) Käsittelyajat venyvät entisestään – oikeusvaltio natisee Kumpula korostaa, että koko oikeudenhoidon osuus on pieni – alle 0,5 prosenttia – valtion budjetista, mutta leikkausten vaikutukset oikeusvaltion ydintoimintoihin suuria. Oikeudenhoidon osuus on alle 0,5 prosenttia valtion budjetista, mutta leikkausten vaikutukset oikeusvaltion ydintoimintoihin suuria. – Tuomioistuimissa henkilöstövähennykset laskevat suorituskykyä. Seurauksena on siis vähemmän ratkaistuja juttuja ja entisestään pidentyviä käsittelyaikoja. Pitkät käsittelyajat ovat jo nyt Suomen oikeusvaltion merkittävin ongelma, hän sanoo. – Esimerkiksi Helsingissä ratkaisun saaminen riita-asiaan kestää kaksi kertaa pidempään kuin muualla Suomessa, eli tämä on ongelma myös kansalaisten tasa-arvon näkökulmasta. Syyttäjien määrä vähenee vaarallisesti Myös Syyttäjälaitokselle oikeudenhoidon selonteko toi lisärahaa, jonka ansiosta syyttäjien määrä oli vuoden 2025 lopulla 480, melko lähellä tavoiteltua 500:aa. – Samaan aikaan kun on saatu lisärahoitusta, rahaa on otettu pois tuottavuus- ja toimintamenosäästöillä, ja tahti kiihtyy. Vuonna 2027 saamme lisärahoitusta 2,9 miljoonaa, ja rahaa lähtee lähes 2,1 miljoonaa, sanoo valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Vuonna 2029 syyttäjien määrä on jopa hieman alle 400, ”katastrofaalisen vähän”. Syyttäjälaitoksen perusrahoitus on noin 66 miljoonaa. Tänä vuonna syyttäjien määrä tippuu noin kymmenellä, vuonna 2027 jo lähes 50:llä – ja vuonna 2029 määrä on jopa hieman alle 400, ”katastrofaalisen vähän”. – Olemme pitkään pystyneet hoitamaan noin 90 000 rikosasiaa vuodessa. Vuonna 2025 saapuneita rikosasioita oli kuitenkin lähes 96 000, tulevina vuosina ehkä jopa 100 000. Poliisille myönnettiin lisärahoitusta tutkintaan vuonna 2025, mutta muuta rikosprosessiketjua, kuten syyttäjiä tai tuomareita, ei huomioitu, Koivisto sanoo. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto varoittaa, että kansalaiset lakkaavat luottamasta järjestelmään, jota säästöt uhkaavat hidastaa entisestään. (Kuva: Vilja Harala) Oikeusjärjestelmä hidastuu, kansalaisten luottamus rapisee Syyttäjien rästikasassa on nyt lähes 30 000 rikosasiaa syyteharkinnassa, ja 35 000 asiaa odottaa käsittelyä käräjillä. – Tällä on monia seurauksia, mutta varsinkin se, että kansalaiset lakkaavat luottamasta hitaaseen järjestelmään, Koivisto sanoo. Pieniä säästöjä saadaan siitä, että jo tänä vuonna liikunta- ja kulttuurietu on puolitettu, lounasetua vähennetty, etäkoulutukset priorisoitu, lehtitilaukset lopetettu, yhteisten tilaisuuksien rahoitus puolitettu ja opetuspalkkioita vähennetty. – Etsimme myös erilaisia keinoja tehokkaampaan käsittelyyn poliisin ja tuomioistuinten kanssa, Koivisto sanoo. – Pidemmällä tähtäimellä on tärkeää sujuvoittaa ja nopeuttaa kankeaa rikosprosessia lainsäädännöllisesti. Uuden hallitusohjelman rikosvastuuseen liittyvän lainsäädännön painopisteen tulee olla rikosprosessin rohkeassa uudistamisessa ja tehostamisessa. Oikeuspalveluvirastossa on jo kääritty hihat Oikeuspalveluvirasto perustettiin vuoden 2025 alussa järjestämään julkisen oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Viraston leikkaukset vuodelle 2027 ovat yli kuusi miljoonaa euroa noin 100 miljoonan kokonaisbudjetista. ”Meillä on tarve minimoida vaikutukset henkilöstöön ja välttää irtisanomisia.” Marjo Kurki Säästöihin on varauduttu laatimalla tuottavuusohjelma yhdessä henkilöstön kanssa. – Meillä on tarve minimoida vaikutukset henkilöstöön ja välttää irtisanomisia viimeiseen asti. Emmekä halua, että säästöt näkyvät palvelun heikkenemisenä. Tuottavuusohjelman avulla tavoitteenamme on saada säästöjä kasaan neljä miljoonaa, kertoo pääjohtaja Marjo Kurki. – Olemme etsineet kaikesta mahdollisesta: ICT:stä, vuokrista, matkustuksesta ja toimistotarvikkeista. ”Olemme etsineet kaikesta mahdollisesta: ICT:stä, vuokrista, matkustuksesta ja toimistotarvikkeista”, Oikeuspalveluviraston pääjohtaja Marjo Kurki kuvailee viraston tuottavuusohjelmaa. (Kuva: Oikeuspalveluvirasto/Teemu Kuusimurto) Toimipaikkaverkostosta haetaan loppuja säästöjä Kaksi miljoonaa euroa yritetään saada kokoon uudistamalla tehtäviä, rakenteita ja prosesseja. – Oikeuspalveluvirasto perustettiin toiminnan yhtenäistämiseksi, valtakunnallistamiseksi ja työvaiheiden automatisoimiseksi, ja nyt taloustilanne kirittää uudistuksia, Kurki sanoo. – Erityisesti toimipaikkaverkosto on iso asia, josta haetaan säästöjä. Verkostoon ei tullut muutoksia, kun virasto perustettiin. Liikunta- ja kulttuurieduista on myös Oikeuspalveluvirastossa jo leikattu, mutta muut henkilöstöedut on säilytetty ennallaan. – Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä emme myöskään säästä, Kurki sanoo. Luitko jo nämä? Ilmiöt 18.2.2026 Lyhytvuokraus tarvitsee säännöt – onnistuuko lainlaatija tasapainoilussa? Ilmiöt 20.1.2026 Ihmiskaupasta kirjan kirjoittanut Paavo Teittinen huomasi, että oikeusvaltio ontuu ruohonjuuritasolla Ilmiöt 3.12.2025 Perheet ovat yhä monimuotoisempia – pysyykö laki perässä?
Ilmiöt 20.1.2026 Ihmiskaupasta kirjan kirjoittanut Paavo Teittinen huomasi, että oikeusvaltio ontuu ruohonjuuritasolla
