Tekoäly­­kuilu kaipaa kuromista

Työelämän kuuma peruna, tekoäly, muuttaa työtapoja kaikessa tietotyössä. Monilla juristeillakin tekoälytyökalut ovat jo tiivis osa työn arkea – mutta ei kaikilla. Juristiliiton jäsenilleen tekemä kysely paljastaa, että erot ovat suuria. Kysely oli osa liiton uusinta Palkkatutkimusta.

– Moni käyttää tekoälyä edelleen vain satunnaisesti ja lähinnä Googlen korvikkeena, yksinkertaisiin tehtäviin, kertoo henkilökohtaisen kehittymisen johtaja Eero Blåfield Juristiliitosta.

– Niillä, jotka hyödyntävät tekoälyä aktiivisesti, skaalakin on laajempi. He käyttävät tekoälyä esimerkiksi asiakirjojen ja sopimusten luonnosteluun. AI-työkaluista on vaikea saada tuottavuushyötyjä vähäisellä käytöllä, koska silloin taidot eivät kehity.

Toki juridiikan alalla tekoälyn harjoittelumahdollisuudetkin ovat rajallisia verrattuna moneen muuhun työhön.

– Esimerkiksi sopimusten toimivuutta tuomio­istuimessa ei voi testata samalla tavoin kuin jotain koodia, ja juridisten virheiden hinta on usein paljon suurempi kuin vaikka uutisjutun käännösvirheen, Blåfield toteaa.

Aktiivisinta asianajotoimistoissa, vähäisintä tuomioistuimissa

”Töiden lopputulokset varmistetaan aina juristiemme toimesta, ja lopputuloksista vastaa aina ihminen.”

Tekoälyä eniten hyödyntävät juristit löytyvät yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin vastaajista tekoälyä käyttää aktiivisesti, päivittäin tai viikoittain, 57 prosenttia. Julkisen sektorin vastaajissa osuus on 22 prosenttia.

Julkisen sektorin sisällä vaihtelu on suurta: esimerkiksi hyvinvointialueen juristeista puolet on aktiivikäyttäjiä, mutta Syyttäjälaitoksessa aktiiveja on seitsemän prosenttia ja Tuomioistuinlaitoksessa vain kolme prosenttia.

63 prosenttia vastaajista käyttää työnantajan tarjoa­mia työkaluja, kuten Microsoftin Copilotia, ja yli puolet julkisia tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä.

– Erityisesti asianajotoimistoissa on käytössä Legoran tai Harveyn kaltaisia juridiikkaan suunniteltuja tekoälytyökaluja, joilla voi käydä tehokkaasti läpi isoja sopimusarkistoja, selvittää riskejä tai sparrata omaa juridista tekstiä, Blåfield sanoo.

Tuovatko tekoälytaidot lisää palkkaa?

”Tekoälyosaaminen on ensisijaisen tärkeää trainereille ja vastavalmistuneille, ja käytännössä rekrytoimisen edellytys.”

Palkkatutkimuksen kyselystä selviää, että tekoälyä käytetään muita enemmän tehtävissä, joissa on korkeampi palkka. Blåfieldin mukaan suoraa yhteyttä tekoälytaitojen ja paremman palkan välille ei voi silti vielä vetää.

– Jos maailma kehittyy siihen suuntaan, että juristi on tekoälyn ansiosta tehokkaampi eli saa enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa, niin on aika ilmeistä, että silloin palkkakin on korkeampi, hän sanoo.

– Iso osa juristien työajasta menee muuhun kuin valtavien tietomassojen selaamiseen, eikä heidän työssään siksi ole vielä nähtävissä samanlaisia tehokkuushyötyjä tekoälystä kuin joillain muilla toimialoilla.

Entä voiko jo puhua juristeille tyypillisistä tai suorastaan välttämättömistä tekoälytaidoista?

– Tarpeet vaihtelevat hyvin paljon organisaatiosta ja tehtävästä riippuen. Vaikkapa asianajotoimistoissa organisaatiot itse kouluttavat työkalujen käyttöön. Kieli­mallien käyttöhän on aika samanlaista riippumatta tehtävästä, mutta edistyneemmät osaavat paremmin määritellä tarvitun kontekstin ja roolin. He myös iteroivat ja kyseenalaistavat tekoälyn tuotoksia systemaattisesti, Blåfield sanoo.

– Rekrytoijien kanssa käymieni keskustelujen perusteella työnhakijoilta odotetaan nyt varmasti eniten uteliaisuutta ja halua oppia.

Oikeudenhoidossa tekoälyyn liittyy korkea riski

”Monista rutiineista voidaan huolehtia tehokkaammin tekoälytyökalujen avulla.”

Miltä näyttää juristien tekoälytodellisuus siellä, missä aktiivikäyttäjiä on vähiten, eli tuomioistuimissa? Mikä selittää käytön vähäisyyttä?
– Oikeudenhoidossa tekoälyn käyttöön liittyy korkea riski. Tekoälyvälineitä ei lainsäädännössä kokonaan kielletä, mutta käytölle on erityisiä vaatimuksia, sanoo johtaja Marko Loisa Tuomioistuinviraston kehitysosastolta.

Käyttöä määrittää muun muassa EU:n tekoäly­asetus, joka astui voimaan elokuussa 2024. Korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat velvoitteet tulevat voimaan elokuussa 2026.

Riskit oikeudenhoidossa liittyvät erityisesti oikeusturvakysymyksiin ja tietosuojaan.

– Tällä hetkellä meillä ei esimerkiksi ole käytettävissä pilvipalveluita, jotka täyttäisivät rikosasioiden käsittelyn tietosuojavaatimukset, Loisa sanoo.

Tarve turvallisemmalle pilvipalvelulle on yhteinen koko valtionhallinnolle – ja keskustelua käydään myös Euroopan tasolla. Pohdinnassa ovat Loisan mukaan niin palvelimien maantieteellinen sijainti, tiedon omistajuus ja se, miten välineisiin syötettyä tietoa käytetään.

Iso riski lainkäytössä on myös generatiivisten tekoälyvälineiden niin sanottu hallusinointi, kuten keksityt lainsäädäntöviittaukset tai oikeustapaukset.

Olisiko Copilotista tuomarin apuriksi?

”Juridinen ajattelukyky tulee ensin rakentaa itsenäisesti.”

Käytäntö osoittaa, että korkean riskin tekoäly­käytölle asetettujen vaatimusten täyttäminen on haastavaa. Laamanni Anders Cederberg Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta on käräjäoikeuden tekoälyryhmän vetäjä ja ollut mukana toteuttamassa harvinaista kokeilua: pieni, kokeneiden käräjätuomarien pilottiryhmä testasi Copilotia tuomarin apuna. Kokeilu keskittyi yhteenvedon laatimiseen riita-asioissa.

Aineisto pseudonymisoitiin, ja tekoälyä käytettiin kirjallisen aineiston työstämiseen ja yhteenvedon laadintaan, ei ratkaisujen tekemiseen. Tulokset olivat ”yllättävän hyviä”. Tekoäly tiivisti osapuolten faktaväit­teet ja nosti hyvin esille riidattomat ja riitaiset seikat.

– Perushavainto oli, että Copilot toimii hyvin, kun pitää mielessä mahdolliset vaarat ja sen, että kyse on vain kehittyneestä tekstinkäsittelystä, Cederberg sanoo.

Ryhmän tulkinnan mukaan eri todistajien kertomusten vertailu promptin eli tekoälykehotteen avulla on kuitenkin tekoälyasetuksen mukaista korkean riskin käyttöä.

– Pilotointi päätettiin lopettaa lainkäytön puolella, sillä suurriskisen tekoälyn käyttöönotto edellyttää laajaa byrokratiaa ja keskitettyä ohjausta, eikä yksittäinen käräjäoikeus pysty siihen, Cederberg toteaa.

Asiakkaiden AI-tuotokset on tunnistettava

”Nähdäkseni tehtävien sisällön muuttumista olennaisempaa on tällä hetkellä tekoälyosaamisen ja tekoälyluku­taidon vahvistaminen.”

Kaikkien tuomioistuinten tueksi tulevan tekoäly­ohjeistuksen laadinta aloitetaan Tuomioistuinvirastossa yhdessä tuomioistuinten kanssa, ja tavoite on saada se valmiiksi tänä vuonna. Pohjana on muun muassa Euroopan neuvoston CEPEJ-komitean, European Commission for the Efficiency of Justice, viime vuoden lopulla vahvistamia suosituksia tekoälyn käytöstä tuomioistuimissa.

– Etenemme käyttöönotossa hallitusti ja vaiheittain, Marko Loisa sanoo.
– Suositusten mukaan ensimmäisten käyttötapausten tulee keskittyä lainkäyttöä tukeviin ­toimintoihin, kuten asianhallintaan sekä informaatiopalveluihin. Tekoälyvälineille ei tule antaa lainkaan juridista harkintaa, kuten todistelun uskottavuuden arviointia, tai suoraa päätöksentekoa.

Loisa ja Cederberg korostavat, että on erotettava tuomioistuinten sisäinen tekoälyn käyttö ja toisaalta tarve tunnistaa ja arvioida asiakkaiden tekoälytuotoksia.

– Potentiaalisia riskejä näen esimerkiksi lähestymiskieltoihin ja lapsiasioihin liittyvissä tapauksissa, joissa asianosaiset ajavat itse asiaansa ja todisteina saatetaan käyttää syväväärennöksiä, Cederberg sanoo.

Juuri syväväärennöksiin liittyen tuomareille on jo järjestetty koulutuksia, ja lisää on luvassa. Tuomioistuinvirasto järjestää tänä vuonna webinaarisarjan tekoälyn perusteista, käytännön hyödyntämisestä ja sääntelystä.

– En usko, että tekoälyosaaminen tulee jatkossakaan olemaan esimerkiksi nimitysperuste tuomareille, mutta kyllä me kuljemme muun yhteiskunnan mukana, vaikka vähän jäljessä, Cederberg sanoo.

Yliopisto opettaa tekoälylukutaitoa

”Suosittelen lämpimästi kaikille tekoälytaitojen opiskelua myös opintojen ulkopuolella.”

Entä miten varmistetaan, että tulevaisuuden juristit pysyvät mukana tekoälykehityksessä?

– Vaatimus tekoälyn perusteiden ymmärryksestä ja valmius osaamisen kehittämiseen ovat osa korkeakoulutettujen tietotaitoa digiyhteiskunnassa, sanoo Anette Alén, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani ja siviili- ja kauppaoikeuden professori.

– Tekoälytyökaluja käytetään myös meidän alallamme, eikä tekoälyä voi olla täysin huomioimatta juristikoulutuksessa tai jättää osaamista vain sen varaan, että toiset pääsevät opintojen aikana vaikka asian­ajotoimistoon ja oppivat siellä käyttämään työkaluja. Toiset eivät pääse. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta.

Alén korostaa, että yliopisto-opetuksessa tähdätään ennen kaikkea tekoälylukutaitoon, johon sisältyy kyky tarkastella ilmiötä pintaa syvemmin ja kriittisemmin.

– Emme opeta mitään yksittäisiä erityistyökaluja. Mutta ei tekoälylukutaito voi olla vain kirjaviisauttakaan, vaan tarvitaan myös kontaktia välineisiin. Yliopistolla emme voi vaatia maksullisten työkalujen käyttöä, joten meillä on käytössä esimerkiksi yliopiston oma CurreChat ja Copilot.

Miksi valita portaat, jos hissikin löytyy?

”Mitä juniorimmista ammattilaisista on kyse, sitä enemmän he tarvitsevat ohjausta tekoälyn vastuulliseen ja oman osaamisen kehittämistä tukevaan käyttöön.”

Tekoäly näkyy opetuksessa horisontaalisesti, siis eri kursseilla ja eri oikeudenalojen opetussisällöissä. Opettajilla on kuitenkin vapaus valita, miten he tekoälytyökaluja opetukseen tuovat – vai tuovatko lainkaan.

Kun tekoäly on integroitu opetukseen, opettaja ohjaa sen käyttöä. Omalla kurssillaan Alén saattaa ohjeistaa etsimään esimerkiksi Finlexistä oikeustapauksen, kysymään CurreChatilta saman oikeuskysymyksen ja vertailemaan vastausta oikeustapaukseen sekä pohtimaan juridisen tiedonhaun luonnetta.

– Ajatus ei ole, että yritetään laittaa kielimalli tuottamaan suoraan vaikkapa lainopillista tekstiä, se ei olisi pedagogisesti erityisen mielekästä.
Kun opiskelijat hyödyntävät tekoälyä, he myös reflektoivat sen käyttöä.

– He miettivät esimerkiksi sitä, millaista oma käyttö tulevassa työelämässä voisi olla ja millaisia välineitä missäkin yhteydessä kannattaa käyttää. Ja miksi valita portaat, vaikka on hissikin, Alén toteaa.

Kokemusta tarvitaan edelleen, mutta saako sitä?

”Jatkossakin arvostamme sekä harjoittelijoissamme että vastavalmistuneissa juristeissamme kirkasta juridista ajattelukykyä ja hyviä ihmistaitoja.”

Eero Blåfieldin arvelun mukaan juristikunnassa vallitsee näkemys, että ainakaan vielä teknologia ei ole korvaamassa ihmistä vaan tekoälyvälineet täydentävät juristin muuta osaamista. Myös Alénista juristin tekoälytaidot ovat ennen muuta yhdistelmä substanssin hallintaa ja teknologian hyödyntämistä.

– Tekoälytyökalujen käyttö ei korvaa juristin työssä sitä tietoa ja kokemusta, joka on kerrytetty pitkällä ajalla, hän sanoo.

Silti jo nyt erityisesti isoissa asianajotoimistoissa tekoälyn avulla hoidetaan myös juuri niitä tehtäviä, jotka perinteisesti on annettu aloitteleville juristeille ja joiden avulla kokemusta on kartutettu ja edetty muihin tehtäviin.

– Työmarkkinoilla yleinen ennuste on, että esimerkiksi asianajotoimistoissa siirrytään perinteisestä pyramidimallista – paljon junioreita ja vähän senioreita – kohti obeliskia, jossa kaikki tasot ovat yhtä kapeita, Blåfield sanoo.

– Jos yksittäisille yrityksille ei ole enää kannattavaa kouluttaa nuoria juristeja, joudutaan väistämättä miettimään, kenen sitten on vastuu. Toisaalta oheisvaikutukset voivat tekoälyn käytön edetessä olla, kuten usein teknologisten innovaatioiden kohdalla, jotain ihan muuta kuin osaamme nyt edes ajatella.

Väliotsikoiden jälkeen olevat, kursiivilla merkityt sitaatit ovat poimintoja vastauksista Juristimedian isoille asianajotoimistoille tekemään kyselyyn, joka koski tekoälyn ­vaikutuksia opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden juristien ­rekrytointeihin.

Juristimedia selvitti: ­Tekoäly ei näy ­suurten asianajo­toimistojen rekrytointi­määrissä

Tekoälyn vaikutus ei näy asianajoalan rekrytoinneissa, ainakaan vielä. Näin kertoo Juristimedian alalle tekemä kysely.

Juristimedia kysyi kahdeltakymmeneltä liike­vaihdoltaan Suomen suurimmalta asianajo- ja lakipalveluyritykseltä tekoälyn vaikutuksesta opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden juristien rekrytointeihin. Kyselyyn vastasi maaliskuussa seitsemän alan yritystä, eikä yksikään arvioinut, että tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vähentänyt tarvetta palkata harjoittelijoita tai vastavalmistuneita.

Sen sijaan tulevia vuosia koskevissa odotuksissa näkyi eroja. Kolme yrityksistä uskoo, että rekrytoitavien nuorten määrä vähenee seuraavan kolmen vuoden aikana ja neljä arvioi tarpeen pysyvän ennallaan.

Avovastauksissa korostui se, että harjoittelijoiden tai vastavalmistuneiden työn sisältö muuttuu. Rutiininomaista tiedonhakua, käännöksiä, tekstien viimeistelyä ja laajojen aineistojen läpikäyntiä voidaan tehdä aiempaa tehokkaammin, ja työn painopiste siirtyy esimerkiksi tekoälyllä tuotetun taustatiedon analyysiin.

Toimistot korostivat tekoälyosaamisen olevan nuorille välttämätöntä sekä selvä kilpailuetu.

Luitko jo nämä?

Ilmiöt 4.3.2026

Oikeudenhoidon johdossa kannetaan syvää huolta budjettileikkausten vaikutuksista 

Ilmiöt 18.2.2026

Lyhytvuokraus tarvitsee säännöt – onnistuuko lainlaatija tasapainoilussa? 

Ilmiöt 20.1.2026

Ihmiskaupasta kirjan kirjoittanut Paavo Teittinen huomasi, että oikeusvaltio ontuu ruohonjuuritasolla