Ilmiöt

Pelon ilmapiiri voi hiljentää oikeusoppineita USA:ssa

Trump murtaa maansa oikeusvaltiota ennen näkemättömällä tavalla, toteaa akateemikko Martti Koskenniemi.

11.11.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Kaarina Vainio

kuvat ja videot Roope Permanto

Erotettuja syyttäjiä, armahdettuja mellakoitsijoita, julkisia hyökkäyksiä poliittisia vastustajia vastaan, hätätilavaltuuksien käyttöä, lainvalvontaviranomaisten politisointia ja jatkuvaa toimeenpanovallan rajojen koettelua. Akateemikko, emeritusprofessori Martti Koskenniemi pohtii, kuinka pitkän luennon aiheesta pitäisi.

Presidentti Donald Trump on tehnyt niin paljon ja niin mittavia päätöksiä, että on vaikea nostaa jalustalle yksittäistä esimerkkiä.

– Trumpin valinnasta lähtien on monta yksittäistä tapahtumasarjaa, jotka eri tavoin heikentävät oikeusvaltiota Yhdysvalloissa, hän sanoo.

Trump kostaa lakifirmoille

Yksi merkillisimmistä hallinnon toimista kohdistuu Koskenniemen mielestä asianajotoimistoihin.

Trump antoi määräyksiä yksittäisille lakifirmoille, jotka olivat osallistuneet syytteisiin ja oikeudenkäynteihin häntä vastaan. Tämän seurauksena firmojen juristeilla ei esimerkiksi ollut pääsyä liittovaltion rakennuksiin.

– Joissakin määräyksissä liittovaltio velvoitettiin purkamaan asianajotoimistojen asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia, mikä käytännössä olisi merkinnyt kuoliniskua toimistoille.

Osa toimistoista myöntyi esimerkiksi lopettamaan DEI-ohjelmansa.

Kyse on Trumpin kostosta, Koskenniemi sanoo.

Osa toimistoista teki hallinnon kanssa sovinnon ja myöntyi esimerkiksi lopettamaan yhdenvertaisuus- eli DEI-ohjelmansa ja tukemaan Trumpin hallinnon ohjelmia pro bono -pohjalta kymmenien miljoonien dollarien arvosta.

Pahempi kuin McCarthy

Juristeihin kohdistuneilla hyökkäyksillä tuskin on niin laajoja yhteiskunnallisia heijastuksia kuin joillakin muilla hallinnon toimilla, Koskenniemi arvioi. Kansalaisoikeuksia poljetaan näkyvämminkin.

Ihmisten kaappaaminen kaduilta on muistuttanut enemmänkin fasistisen hallintokoneiston toimintaa.

Trump on lähettänyt kansalliskaartin useisiin kaupunkeihin ja pyrkinyt kumoamaan syntymäoikeuteen perustuvan kansalaisuuden. Maahanmuuttoviraston ICE:n tekemät pidätykset ja ihmisten kaappaaminen kaduilta ilman minkäänlaisia oikeuskäsittelyitä ovat Koskenniemen mukaan muistuttaneet enemmänkin fasistisen hallintokoneiston kuin oikeusvaltion toimintaa.

Trumpia on verrattu senaattori Joe McCarthyyn, joka vainosi kommunisteiksi katsottuja amerikkalaisia 1950-luvulla. Koskenniemen mukaan Trump on jo ohittanut McCarthyn toimillaan.

Historiasta on vaikea löytää vertailukohtaa. Olipa sitten kyse vaikkapa lainsäädännöstä, joka kohdistuu yksittäisiin firmoihin, kuten juuri lakifirmoihin.

– Tämä vaikuttaa todella vaaralliselta ja omituiselta.

Korkein oikeus tukenut presidenttiä

Hallinnon päätöksiä on asetettu kyseenalaiseksi alimmilla oikeusasteilla ja valitustuomioistuimissa, minkä vuoksi osa toimista on jäädytetty.

Trumpin voittokulku korkeimmassa oikeudessa näyttää onnistuvan.

Trumpin voittokulku korkeimmassa oikeudessa näyttää kuitenkin onnistuvan muun muassa viime presidenttikauden tuomarinimitysten ansiosta. Lokakuun alkuun mennessä se oli asettunut 21 kertaa Trumpin puolelle 23 kiireellisessä oikeustapauksessa.

– Konservatiivinen enemmistö ei ole homogeeninen. Korkein oikeus on ollut yhtenäisin maahanmuutto- ja identiteettipolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, jotka se on katsonut Trumpin hyväksi.

Perustuslain kannalta merkittävimmät tapaukset ovat vielä käsittelemättä.

Tieteen akateemikon Martti Koskenniemen mieltä lämmitti lokakuussa saatu palkinto oikeusvaltion puolestapuhujana.

Oikeusvaltiokehitystä vaikea ennustaa

Koskenniemi havaitsi pelon ilmapiirin opettaessaan viime keväänä NYU Law Schoolissa New Yorkissa. Yliopistoväki on ryhtynyt esimeriksi itsesensuuriin: poistamaan laitteiltaan aineistoa, jota ehkä joskus voitaisiin käyttää sitä vastaan.

Toistaiseksi oikeustieteen professoreihin ei ole kohdistunut mitään toimia, mutta pelkoja tämä ei ole poistanut.

Koskenniemen mukaan yliopistoissa on myös konservatiivisia professoreita. Itärannikon yliopistoissa valtavirran ulkopuolella, marginaalissa elänyt teoria on saanut uutta nostetta Valkoisen talon juristeilta.

– Ronald Reaganin ajoista lähtien konservatiivipiireissä on viljelty sellaista presidentin toimivaltaa koskevaa teoriaa kuin Unitary Executive Theory, jonka mukaan perustuslain kakkosartikla antaa presidentille kaiken toimeenpanovallan.

Joissakin osavaltioissa republikaanit ovat muuttaneet vaalipiirejä itselleen suotuisiksi.

Iso stressitesti oikeusvaltiolle on ensi vuoden välivaalit. Niitä silmällä pitäen joissakin osavaltioissa republikaanit ovat muuttaneet vaalipiirejä itselleen suotuisiksi.

Jos vaalit olisivat vapaat ja reilut, ja varsinkin jos demokraatit saisivat enemmistön kongressissa, liukuminen autoritaariseen valtioon vaikeutuisi olennaisesti, Koskenniemi sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että vallan tasapainoa säätelevä checks and balances -systeemi kestää.

Oikeudenhoidon riippumattomuutta Euroopassa syytä vahvistaa

Euroopan neuvosto hyväksyi toukokuussa yleissopimuksen asianajajien työn turvaamiseksi. Martti Koskenniemi pitää sitä tervetulleena.

Kaikki toimet, joilla vahvistetaan asianajajien asemaa ja tuomioistuinten riippumattomuutta, ovat hänestä paikallaan Euroopassa.

– Meillä Suomessakin korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on ehdottanut, että on syytä ryhtyä toimenpiteisiin tuomarien riippumattomuuden ja heidän valintamenettelynsä riippumattomuuden takaamiseksi.

Oikeusvaltio muodostuu oikeuskulttuurista

Täällä Yhdysvaltojen tapahtumia on katsottu kauhuissaan. Akateemisissa piireissä pohditaan paljon sitä, mikä on oikeusvaltio.

Koskenniemi itse sanoo ajattelevansa oikeusvaltiota oikeudellisen kulttuurin kysymyksenä. Se ei ole mustavalkoinen joko-tai-asetelma, jossa valtiot voidaan leimata oikeusvaltioksi tai oikeusvaltiota ei ole.

– Oikeusvaltio on liukuva asteikko. Eri maissa on erilainen oikeuskulttuuri ja -historia, ja siten kussakin maassa on enemmän tai vähemmän oikeusvaltiollisuuden olennaisia piirteitä.

Koskenniemi palkittiin lokakuussa Helsingin yliopistossa Leo Mechelin -mitalilla ansioituneena oikeusvaltion puolestapuhujana.