Oikeustieteen uudistunut valintakoe yllätti pyrkijän

Yliopistojen valintakokeet ja samalla oikeustieteen valintakoe uudistuivat merkittävällä tavalla tänä vuonna. Oikeustieteessä käytettiin kansallista valintakoetta G, joka koostui kaikille hakijoille yhteisestä osiosta sekä oikeustieteen eriytyvästä osiosta.  

Yhteisessä osiossa mitattiin tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksumista ja soveltamista, tieteellisten aineistojen analyyttista ja kriittistä tarkastelua, lähdekritiikkiä sekä ilmiöiden moniulotteisuuden ja kontekstuaalisuuden tulkintaa.  

Oikeustieteen eriytyvässä osiossa mitattiin erityisesti oikeustieteen opinnoissa tarvittavaa osaamista. Tehtävät olivat monivalintatehtäviä sekä oikein/väärin-väittämiä. Koe on julkaistu yliopistovalinnat.fi-sivulla. 

– Uudistuksen arviointi on vielä käynnissä, mutta ensimmäiset havainnot sen toteuttamisesta ovat myönteisiä. Yksityiskohtaisten analyysien paikka on hieman myöhemmin, toteaa valintakoetyöryhmän puheenjohtaja Antti Aine. Hän on urheiluoikeiden professori Helsingin yliopistossa ja Turun yliopistossa. 

Oikeustieteen eriytyvän osion kysymykset perustuivat ennakkoaineistoon Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa. Tämä noin 200-sivuinen aineisto tuli hakijoiden saataville kolme päivää ennen valintakoetta.  

– Muutos aiempaan oikeustieteen valintakokeeseen oli tältä osin suuri. Olemme parhaillaan arvioimassa kokeen toteutusta ja saatuja palautteita. Kaikki havainnot ovat tärkeitä tulevan valintakokeen suunnittelussa. Ensi vuoden valintakokeesta tehdään päätöksiä myöhemmin, Aine sanoo. 

Tärkeää kirjallista ilmaisua ei testattu lainkaan 

Helsingin yliopiston oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Pykälä ry:n valmennuskurssien kurssipäällikkö Teemu Hakala kertoo, että ennakkomateriaalin laajuus oli iso yllätys monelle valmennuskursseille osallistuneelle. 

– Koska laaja materiaali tuli saataville vain kolme päivää ennen koetta, koe testasi nopeaa omaksumista, mikä on tietysti tärkeää juristin ammatin kannalta. Jos hakijalla kuitenkin olisi sattunut olemaan vaikka flunssa juuri noina päivinä, valmistautuminen kokeeseen olisi kärsinyt selvästi. Toinen yllätys oli, ettei kokeessa ollut lainkaan avoimia kysymyksiä, joten kirjallista ilmaisutaitoa ei testattu lainkaan.  

– Osasin kyllä odottaa monivalintatehtäviä, koska niiden tarkastaminen on nopeaa. Pääsykoeuudistushan pyrkii säästämään kustannuksia, Hakala toteaa. 

Valintakokeeseen osallistunut hakija Senja Suvikorpi opiskelee Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteitä, joten yliopisto-opiskelu on hänelle jo tuttua. Suvikorpi on hakenut oikeustieteelliseen aiemminkin. 

– Yllätyin aineiston laajuudesta, mutta ei se kuitenkaan tuntunut liian laajalta. Teksti oli suomenkielinen, eikä siinä ollut paljon vaikeita käsitteitä. Aiemmista yliopisto-opinnoistani oli paljon hyötyä ison sivumäärän läpikäynnissä, Suvikorpi sanoo.  

– Tarkoitus oli omaksua isoja kokonaisuuksia samalla tavalla kuin yliopiston tenteissä. En kuitenkaan pitänyt hyvänä sitä, ettei hakija itse kirjoittanut mitään. Kirjallinen ilmaisu on yliopisto-opinnoissa tärkeää. Valintakoe oli mielestäni jopa helpompi kuin ennen.  

”Valmennuskurssien merkitys vahvistuu entisestään” 

Hakala ja Suvikorpi ovat yksimielisiä siitä, että uudistettu valintakoe ei suinkaan vähennä valmennuskurssien merkitystä. Ennakkomateriaalin nopea sisäistäminen oli haastavaa. 

– Onnistuimme järjestämään Pykälän valmennuskurssilla laadukkaan ennakkomateriaalin läpikäynnin. Opiskelijat antoivat sille arvosanan 4,6 asteikolla 1–5, eli se koettiin erittäin hyödylliseksi. Pykälässä totesimmekin, että valmennuskursseille tulee todennäköisesti jatkossa olemaan entistä enemmän kysyntää. Uskallamme panostaa edelleen kursseihin, Hakala kertoo. 

Suvikorpi osallistui valmennuskurssille, mistä oli hänen mukaansa todella paljon hyötyä ennakkomateriaalin omaksumisessa. 

– Pidänkin epätasa-arvoisena, että kurssille osallistujat hyötyvät selvästi siitä, että materiaali käydään kurssilla läpi, Suvikorpi sanoo.  

Suvikorpi ei päässyt opiskelemaan oikeustieteelliseen tänä vuonna. Hän aikoo kuitenkin hakea sinnikkäästi taas ensi vuonna. Sitä ennen Suvikorpi jatkaa yhteiskuntatieteiden opintojaan ja oikeustieteen sivuaineopintoja.  

– Haluan vaikuttaa ennen muuta lasten ihmisoikeuksiin ja olen erityisen kiinnostunut lasten asemasta oikeusprosessissa. Haen vaikka kymmenen kertaa oikeustieteelliseen päästäkseni sisään, Suvikorpi vakuuttaa.   

Valintakoetta on kritisoitu ruotsinkielisen materiaalin virheistä 

Julkisuudessa uusia valintakokeita on elokuun alkuun mennessä kritisoitu saavutettavuuden ja ruotsin kielen oikeakielisyyden osalta. Yle Svenska uutisoi, että ruotsinkielisessä ennakkomateriaalissa oli kirjoitusvirheitä, käännösvirheitä ja asiavirheitä.  

– Ennakkoaineisto Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistu selvitys. Se oli alun perin kirjoitettu suomeksi, mutta valtioneuvoston kanslia käänsi sen ruotsiksi oikeusministeriön toimeksiannosta osana hanketta. Valintakokeessa suomenkieliset kysymykset oli muotoiltu suomenkielisen aineiston ja ruotsinkieliset kysymykset ruotsinkielisen aineiston perusteella, Aine sanoo. 

Valintakoeryhmä havaitsi valintakokeen valmistelun aikana pienen määrän yksittäisiä kirjoitusvirheitä ja muutamia lauseita, jotka olivat huonosti käännettyjä tai jotka voitiin kokea vaikeasti ymmärrettäviksi.  

– Valintakoeryhmä arvioi kuitenkin nämä virheet ja puutteet niin vähäisiksi, etteivät ne vaikuttaneet tekstin yleiseen luettavuuteen. Valtaosa ruotsinkielisestä tekstistä on siis kielellisesti täysin oikein ja vastasi alkuperäistä suomenkielistä versiota, Aine toteaa.  

– Valintakoeryhmä arvioi kysymyksiä laatiessaan erittäin tarkasti sitä, että suomen- ja ruotsinkieliset kysymykset vastasivat toisiaan sekä sanamuodoltaan että aineistossa sanotun suhteen. Tällä tavoin vältettiin kysymyksiä, jotka olisivat voineet olla ruotsinkielisessä ennakkoaineistossa epäselviä, puutteellisia tai muuten ristiriitaisia. 

Saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta oltu erimielisiä 

Oikeustieteen professori Tuomas Mylly, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin käsittelivät mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 25.6.2025) oikeustieteen valintakoejärjestelyä erityisesti saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta.  

He kirjoittivat muun muassa: ”Valtioneuvoston julkaisusarjassa ilmestynyt pdf-muotoinen teksti ei ollut tarjolla saavutettavassa muodossa, toisin kuin kaikille aloille yhteiset aineistot, joiden lukemiseen oli myös kuukausia aikaa. Näkövammaisella, lukihäiriöisellä tai neuroepätyypillisellä hakijalla ei ollut tasavertaisia mahdollisuuksia valmistautua kokeeseen.”  

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen 2022–2025 ohjausryhmän puheenjohtaja, Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutela ja Antti Aine pitivät väitettä virheellisenä ja kirjoittivat vastineessaan (Helsingin Sanomat 27.6.2025):  

”…hakijoiden on ollut mahdollista saada ennakkomateriaali saavutettavassa muodossa tilaamalla se maksuttomasti saavutettavuuskirjasto Celialta.” ja ”Yliopistojen käyttämillä yhteisillä yliopistovalinnat.fi-sivuilla on ohjeistettu lukemisesteisiä hakijoita tilaamaan saavutettava versio valintakokeen ennakkomateriaalista Celialta.” 

Ensi vuoden valintakokeesta ilmoitetaan tarkemmin syksyllä julkaistavissa valintaperusteissa. Myös yliopistojen yhteisillä yliopistovalinnat.fi-sivuilla julkaistaan koekohtaisesti tietoa ensi kevättä varten. 

Lue myös

Oikeustieteellisen valintakoe mullistuu 2025 – kuinka kokeeseen tulee valmistautua?

Luitko jo nämä?

Ilmiöt 3.12.2025

Perheet ovat yhä monimuotoisempia – pysyykö laki perässä?

Ilmiöt 2.12.2025

Uutta vammaispalvelulakia tulkitaan talouspaineissa vastoin tarkoitusta ja vammaisten vahingoksi

Ilmiöt 11.11.2025

Oikeusvaltio ja vallan tasapaino ovat vaarassa murtua USA:ssa