Ilmiöt

Dystopia on täällä

Teosesittely: Anne Applebaum: Autokratia Oy – Diktaattorit, jotka haluavat hallita maailmaa. Siltala. 218 sivua.

5.8.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Jukka Nortio

kuvat ja videot Majiec Zienkiewicz / Siltala Publishing

Venäjän eri aikojen sortojärjestelmistä runsaasti kirjoittanut ja Gulag-kirjallaan Pulitzer-palkinnon saanut Anne Applebaum tuntee aiheensa. Hänen tuorein tietokirjansa Autokratia Oy piirtää maailmastamme kylmäävän kuvan.

Siinä kuvassa itsevaltaiset ja keinoja kaihtamattomat diktaattorit toimivat yhteistyössä, siirtävät kansallisomaisuutta ympäri maailmaa piilotetuille pankkitileilleen, sortavat ja kiduttavat kansalaisiaan, käyvät sotia ja horjuttavat demokraattisia maita valeuutisilla, kyberhyökkäyksillä ja some-kampanjoillaan.

Hyytävintä kirjassa on monipuolisiin lähteisiin perustuva kuvaus siitä, miten muun muassa Kiinan, Venäjän, Venezuelan, Iranin ja Zimbabwen hallitsijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Kun kiinalaisyritykset saavat oikeuksia Zimbabwen luonnonrikkauksiin, presidentti Mnangagwa kerää henkilökohtaisen hyödyn.

Hyytävintä on kuvaus muun muassa Kiinan, Venäjän, Venezuelan, Iranin ja Zimbabwen hallitsijoiden tiiviistä yhteistyöstä ja sen hedelmistä.

Kirjan lukeminen ajoittui aikaan, jolloin presidentti Trump vieraili Qatarissa, solmi kauppasopimuksia ja sai lahjalupauksen satojen miljoonien dollareiden jumbojetista. Tämä sai toimittajan miettimään, ovatko Autokratia Oy:n toimintatavat siis vakiintumassa osaksi myös demokraattisten maiden ja niiden johtajien välistä kanssakäymistä.

Applebaum luo kirjassa optimistista kuvaa siitä, miten demokraattiset maat voivat luoda vastavoiman autokratioille. Toisaalta hän myös varoittaa siitä, miten kaltevalla pinnalla demokratiat ovat, jos ne ajautuvat omahyväisyyteen. On hyvä todeta, että Applebaum ei kirjaa kirjoittaessaan ollut nähnyt Yhdysvaltojen kehityksen tuoreimpia käänteitä.

Applebaum luo optimistista kuvaa siitä, miten demokraattiset maat voivat luoda vastavoiman autokratioille.

Räikeimpien Autokratia Oy -maiden lisäksi kirja nostaa esimerkkejä muun muassa Turkin yhteistyöstä Venezuelan kultavarantojen siirroissa ja siitä, miten vähemmän tunnetut autokratiat, kuten Egypti, Intia ja Saudi-Arabia, ottavat mallia autokratiassa pidemmällä olevista maista. Demokratian kannalta maailma on liukumassa huonoon suuntaan.

Moninapaisuus on yksi autokratioiden lempitermeistä. Sillä halutaan Applebaumin mukaan korvata toisesta maailmansodasta alkaen rakennettu sääntöpohjainen maailmanjärjestys. Moninapaisuudella Kiinan ja Venäjän kaltaiset uuskolonialistiset diktatuurit hamuavat suosiota ja valtaa eteläisen pallonpuoliskon maista, joilla on vielä hyvässä muistissa kolonialismista vapautuminen.

Moninapaisuus-termin käytön rinnalla autokratiat kylvävät karkeita valeuutisia, joissa länsimaat, juutalaiset ja liberalismi ovat maailman vitsausten lähteitä. Iranin laajalle levittämä PressTV otsikoi Covidista ”Uusi koronavirus on sionistien juoni”, ja Venäjän eri kanavat levittivät valeuutista siitä, kuinka yhdysvaltalaiset biologiset laboratoriot olivat tehneet Ukrainassa kokeita lepakoiden viruksilla.

Moninapaisuus-termillä halutaan korvata toisesta maailmansodasta alkaen rakennettu sääntöpohjainen maailmanjärjestys.

Somekanavien tehokas propagandakäyttö ei rajoitu pelkästään eteläisen pallonpuoliskon maihin, vaan autokratiat ovat kanavoineet sitä myös kaikkiin länsimaihin. Suomessakin on sometilejä ja keskustelufoorumeja, joilla toistetaan näitä valeuutisia.

Autokratia Oy toteaa asioita ja vakuuttaa yksityiskohdillaan. Objektiivista näkökulmaa täydentävät kirjoittajan omakohtaiset kokemukset Kiovassa järjestetystä kansainvälisestä oppositiovoimien kokoontumisesta, jossa pohdittiin keinoja yhteisiä vihollisia vastaan.

Jäin kaipaamaan kirjalta enemmän kontekstia ja yhteyttä historiaan. Miksi ja mistä autokratiat syntyvät ja mikä niiden synnyn voisi estää? Entä miksi demokraattiset valtiot tekevät niin vähän autokratioiden vallan kasvun estämiseksi? Vai tekevätkö ne asioita, jotka eivät nouse julkisuuteen? Toisaalta tiivis ja helppolukuinen reportaasi toimii sokkivaikutuksena erittäin hyvin.

Kirjan viimeinen kappale on kuin keidas, joka puhdistaa.

Applebaum kuvaa kirjan lopussa keinoja, joiden avulla autokratioiden vaikutusta voidaan maailmassa vähentää. Paikoin puistattavien kuvausten jälkeen kirjan viimeinen kappale on kuin keidas, joka puhdistaa ja antaa toivoa uhkakuvien keskellä. ”Demokratioita voidaan myös pelastaa. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos me demokratioiden kansalaiset olemme valmiita ponnistelemaan niiden pelastamiseksi.”

Teoksen pääkohtia – Autokratiat pyrkivät tukahduttamaan riippumattoman oikeuslaitoksen

Autoritääriset valtiot ovat verkottuneet tehokkaasti. Ne vahvistavat toisiaan sotilaallisesti ja taloudellisesti sekä jakamalla yhteisen propagandaan perustuvan maailmankuvan.
Autokratiat taistelevat demokratiaa vastaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisessä taistelussa ne pyrkivät tukahduttamaan muun muassa riippumattoman oikeuslaitoksen, vapaan median ja opposition toiminnan.
Demokratiat pystyvät vastustamaan autokratioita tunnistamalla sellaisten toimijoiden toimintatavat, jotka tuhoavat yhteiskuntia sisältä päin. Demokratioiden pitää jakaa keskenään tietoa ja parhaita käytäntöjä siitä, miten autoritääristen voimien vahvistuminen voidaan ehkäistä.