Oikeudenhoidon leikkaukset uhkaavat vähentää tuomarien ja syyttäjien määrää vaarallisesti

Oikeudenhoitoon pelätään kohdistuvan jo huhtikuun kehysriihessä leikkauksia, jotka vaarantavat oikeusturvaa. Tämä kävi ilmi Juristiliiton julkaiseman Juristimedian haastatellessa oikeudenhoidon johtavia virkamiehiä. Säästöt ovat kohdistumassa ensisijaisesti henkilöstöön. Oikeudenhoidon henkilökunnan vähentyessä oikeusprosessit pitenevät entisestään.  

Juristimedian julkaisemassa jutussa oikeudenhoitoa uhkaavista budjettileikkauksista kertovat Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula, Syyttäjälaitosta johtava valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja Oikeuspalveluviraston pääjohtaja Marjo Kurki. Oikeuspalveluvirasto toteuttaa julkisen oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita. Kaikissa näissä oikeushallinnon viranomaisissa koetaan huolta tulevista leikkauspäätöksistä.

Juristiliitto tyrmää esitetyt leikkaukset. 

– Oikeudenhoidon osuus on alle 0,5 prosenttia valtion budjetista. Tässä ajassa kaikkia yhteiskunnan kuluja on tarkasteltava kriittisesti, mutta nyt esitetyt säästöt oikeudenhoidosta ovat jopa vaarallisia. Säästöt kostautuvat pitkittyneinä prosesseina, heikentyneenä oikeusvarmuutena ja yhteiskunnan turvallisuuden vaarantumisena, toteaa Juristiliiton puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Sakari Melander.

Juristimedian haastattelussa Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula kertoo tuomioistuimia uhkaavan ensi vuonna jopa 19 miljoonan euron leikkaukset. Ensisijaisesti säästöt kohdistuvat määräaikaiseen henkilöstöön. Tuomioistuimissa henkilöstökulujen osuus on 70 prosenttia kaikista menoista.

– Jäljelle jäävälle henkilökunnalle säästöjen tärkein vaikutus on työkuorman kasvaminen, ja riski työhyvinvoinnin vaarantumisesta on suuri, Kumpula sanoo.

Syyttäjien määrä uhkaa tippua liki 500:sta alle 400:aan 

Syyttäjien määrä oli vuoden 2025 lopulla 480. Tänä vuonna syyttäjien määrä tippuu noin kymmenellä, vuonna 2027 jo lähes 50:llä ja vuonna 2029 määrä voi tippua jo alle 400:aan. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan tämä on jo katastrofaalisen vähän. 

Syyttäjien pöydillä olevien käsittelemättömien juttujen pino kasvaa kaavailtujen säästöjen mukana. 

– Tällä on monia seuraamuksia, mutta varsinkin se, että kansalaiset lakkaavat luottamasta hitaaseen järjestelmään, Ari-Pekka Koivisto sanoo Juristimediassa.

Leikkaukset uhkaavat myös Oikeuspalveluvirastoa. Vuodelle 2027 osoitetut säästöt ovat kuusi miljoonaa euroa 100 miljoonan euron kokonaisbudjetista.

– Olemme etsineet säästöjä kaikesta mahdollisesta: ICT:stä, vuokrista, matkustuksesta ja toimistotarvikkeista, pääjohtaja Marjo Kurki listaa Juristimediassa.

Säästöt näkyvät myös Oikeuspalveluviraston toimipaikkaverkoston supistumisena. 

Juristiliitto arvostelee säästöjen lyhytnäköisyyttä 

– Kuvaavaa on se, että virastoissa joudutaan nyt etsimään säästöjä toimistotarvikkeista alkaen. Vaikutuksiltaan vaarallisinta on tietenkin henkilöstön vähentäminen, huomauttaa Juristiliiton hallituksen puheenjohtaja, käräjätuomari Assi Salminen.

– Säästöpäätökset ovat erittäin lyhytnäköisiä. Yhteiskunta ei toimi ilman toimivaa oikeudenhoitoa. Suomessa oikeusturvaa on toteutettu aina erittäin kustannustehokkaasti ja säästettävää on siksi ollut aina erittäin vähän. Nyt suunnittelut leikkaukset ovat absurdeja. Suomalaiset viranomaiset ovat kommenteissaan yleisesti hyvin vastuullisia ja niinpä nyt esitettyä äänekästä huolta oikeusturvan vaarantumisesta kannattaa kuunnella poliittisen päättäjien suunnassa tarkasti, Salminen jatkaa.

Juristiliitossa korostetaan, että oikeudenhoidon kannalta ratkaisevat muutamat miljoonat ovat valtion kokonaistalouden kannalta hyvin pieniä summia.

– Poliittisten päättäjien pitää kyetä ymmärtämään oikeudenhoito osana kokonaisturvallisuuttamme ja siksi oikeusvaltion vaatimaa rahoitusta tulee kaikissa tilanteissa suojella erityisellä tavalla, Salminen sanoo.

Lue Juristimedian juttu: Oikeudenhoidon johdossa kannetaan syvää huolta budjettileikkausten vaikutuksista