Lausunnot 1.9.2023

Poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeet, selvityshenkilön loppuraportti 

7. Selvityshenkilön toimenpidesuositus 

7) Rikostiedustelusta on syytä kirjata lakiin legaalimääritelmä. Rikostiedustelusta säädettäisiin poliisilaissa. Rikostiedustelu olisi poliisin tehtävänä ja sen koordinointivastuu olisi keskusrikospoliisilla. Henkilötietojen käsittelystä poliisissa vastaisi Poliisihallitus rekisterinpitäjänä. Rajavartiolaitos ja Tulli osallistuisivat rikostiedusteluun PTR-yhteistyön kautta. 

Juristiliitto – Juristförbundet (rek. Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry) kiittää sisäministeriötä lausuntopyynnöstä koskien poliisin rikostiedustelulainsäädännön kehittämistarpeita käsittelevää selvityshenkilön loppuraporttia ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: 

Juristiliitto kannattaa rikostiedustelusta lakiin kirjattavaa legaalimääritelmää. Tämä edesauttaa lainsäädännön ymmärrettävyyttä ja yhdenmukaistaa sen perusteella tehtäviä tulkintoja.  

Juristiliitto kuitenkin toteaa tässä sekä aikaisemmissa toimenpiteissä mainittuun PTR-yhteistyöhön liittyvien tulevaisuudessa tehtävien jatkovalmisteluiden osalta samoin kuin 22.5.2023 annetussa lausunnossa hallituksen esitysluonnoksesta Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain muuttamiseksi. Jatkovalmistelun yhteydessä olisi tärkeää harkita eri toimijoiden rikoksentorjuntaan liittyvien lakien yhdistämistä siten, että kaikki PTR-yhteistyötä koskevat säännökset olisivat yhdessä säännöksessä. Juristiliitto pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että säännökset esitutkintaviranomaisesta riippumatta voitaisiin koota pakkokeinolakiin. Useat erilliset lait aiheuttavat sekaantumisen ja tulkinnallisten ristiriitojen lisääntymistä sekä syyttäjien että tuomioistuinten toiminnassa, eikä erilaisia menettelyjä riippuen esitutkintaviranomaisesta voida pitää toivottavina. Erityisesti samaan prosessiin liittyvien säännösten ja menettelyjen eroavaisuudet eri lakien välillä aiheuttavat helposti erehdyksiä ja ongelmia lakien tulkinnassa. Toisistaan poikkeavat menettelyt aiheuttavat haasteita syyttäjien työskentelyn osalta, kun syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana tehdään mahdollisesti virheellisiä prosessiväitteitä ja samalla haetaan esimerkiksi todisteen hyödyntämiskieltoa. Yksi yhteinen ja yhdenmukainen menettely, josta säädetään samassa laissa, edistää myös menettelyn ennakoitavuutta. Näin ollen säädösten yhdistäminen, sääntelyn yhtenäistäminen ja samalla menetelmien yhdenmukaistaminen on olennaista myös rikosten ehkäisyn kannalta tulevaisuudessa. 

8. Selvityshenkilön toimenpidesuositus 

8) Esitutkintapakosta ei ole perusteltua luopua. Esitutkinnan rajoituspäätösten perusteluvelvollisuutta on perusteltua keventää niin, että päätös perusteltaisiin yksityiskohtaisesti lähinnä silloin, kun rikoksen asianomistajan etu sitä vaatii. Muutoin riittäisi lyhyt teonkuvaus, lyhyt asiaperustelu ja viittaus lainsäännökseen. Laissa perusteluvelvollisuus voitaisiin ilmaista niin, että päätös pitäisi perustella lyhyesti, ellei rikoksen asianomistajan etu vaadi laajaa perustelua. Esitutkintapakosta ei ole perusteltua luopua. Esitutkinnan rajoituspäätösten perusteluvelvollisuutta on perusteltua keventää niin, että päätös perusteltaisiin yksityiskohtaisesti lähinnä silloin, kun rikoksen asianomistajan etu sitä vaatii. Muutoin riittäisi lyhyt teonkuvaus, lyhyt asiaperustelu ja viittaus lainsäännökseen. Laissa perusteluvelvollisuus voitaisiin ilmaista niin, että päätös pitäisi perustella lyhyesti, ellei rikoksen asianomistajan etu vaadi laajaa perustelua.
Lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä laajemmin oikeuden olla toimittamatta esitutkintaa tai lopettaa esitutkinta tilanteissa, joissa siviili- tai sotilastiedustelun yhteydessä ilmi tulleesta rikoksesta ei olisi saatavissa palomuurisääntelystä tai muusta todisteen käyttökiellosta johtuen syytteen nostamiseksi riittävää näyttöä. Tämä edellyttäisi ETL 3 luvun 10 §:n 2 momentin täsmentämistä niin, että siihen kirjattaisiin nimenomaisena esitutkinnan rajoitusperusteena se, ettei syytteen nostamisen tueksi todennäköisesti olisi todistusaineiston hyödyntämisrajoitusten takia saatavissa riittävää näyttöä. 

Juristiliitto katsoo, että selvityshenkilön loppuraportissa esitetty perusteluvelvollisuuden rajaaminen esitutkinnan rajoituspäätösten yhteydessä on ongelmallinen, koska esitutkintaviranomaisen suorittamaan rikosasian laatuun ja kriteereihin liittyvään harkintaan sisältyy epävarmuuksia. Esitutkintaviranomaisen päättäessä siitä, millainen perusteluvelvollisuus on asianomistajan etua palveleva ja mikä ei, on vaarana oikeudellisen laadun ja oikeusturvan heikkeneminen. Haasteeksi voi muodostua myös koko Suomen kattavan yhteisen linjan muodostumatta jääminen, mikäli viranomaisharkinnan toteutumista ei seurata maanlaajuisesti. 

Lisäksi toimenpide-ehdotuksessa esitetään massaluonteisten rajoituspäätösten ilmoitusvelvollisuudesta luopumista sellaisessa tapauksessa, että rajoituspäätös koskee toimenpiteistä luopumista. Juristiliitto pitää muutosta radikaalina, koska tällaisessa tilanteessa epäilty ei koskaan saisi tietää olleensa poliisin toimenpiteen, eli esitutkinnan rajoittamisen kohteena. 

Juristiliitto kuitenkin ymmärtää ehdotuksen prosessuaalisen hyödyn. Sitä kuitenkin tulisi punnita epäillyn oikeusturvaa vastaan arvioiden näkökohtien painavuutta. Nyt ehdotettu on henkilörekisterissä olevan rekisteröidyn, eli tässä tapauksessa epäillyn, tietosuojaa suojaavien säännösten vastainen, sillä jokaisella on oikeus saada tietää, mitä merkintöjä hänestä on henkilörekisterissä. Lisäksi tämä korostaa avoimuuden periaatetta ja turvaa luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Se, että henkilö saisi omaa rekisteröidyn tarkastusoikeutta hyödyntäessään tiedon hänen olleen rikoksesta epäillyn asemassa ja hänestä tehdystä esitutkintaa koskevasta päätöksestä, ei tätä luottamusta paranna. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen asiantuntija, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi  

Lisää lausuntoja

Kaikki lausunnot