Ihmiset

YKLA Kittilässä: Kultakaivoksesta Särestöön juristikulmalla

Yksityisalojen Lakimiehet YKLA ry:n koulutusmatka Kittilään antoi valtavasti niin elämyksellisesti kuin ammatillisesti. Osallistujat perehtyivät paikalliseen elinkeinotoimintaan, työ- ja tekijänoikeuslainsäädäntöön sekä muutoksiin asianajajan työssä ja Suomen talouselämässä. Matka sisälsi myös vahvoja luonto- ja kulttuurielämyksiä.

10.11.2025 | Lukuaika: 4 minuuttia

Teksti Helena Lamponen

kuvat ja videot Helena Lamponen (jos ei muuta mainittu)

Kuuntele juttu

Kittilässä on paljon koettavaa paitsi matkailijoille myös uteliaille juristeille. Tämän kokivat Yksityisalojen Lakimiehet YKLA ry:n jäsenet koulutusmatkallaan Kittilään elokuun lopulla.

Osallistujat saivat kuulla, että tämän 6 800 asukkaan kunnan elinkeinotoiminnan kivijalkoja ovat matkailu, maa-, metsä- ja porotalous sekä kaivostoiminta. Elinkeinojohtaja Katariina Palola kertoi, että EVP-indeksillä mitattuna kunta on Suomen kärkeä. EVP tulee tässä yhteydessä sanoista elinvoima, vetovoima ja pitovoima.

Kaivoslain muutos näkyy Euroopan suurimmassa kultakaivoksessa

Ei välttämättä tule heti mieleen, että koko Euroopan suurin kultakaivos löytyy juuri Kittilästä. Mutta näin on: Agnico Eagle Finland on toiminut siellä vuodesta 2008. Se on alueella merkittävä työllistäjä, sillä se työllistää suoraan tai alihankkijoiden kautta noin 1 000 henkilöä, jotka ovat joko kittiläläisiä tai muulta Lapista.

Kaivosyhtiön johtaja Mikko Keränen esitteli YKLAlaisille pitkälti teknologiavetoista kaivostuotantoa. Hän puhui myös yhtiön vastuullisuustyöstä, joka liittyy niin työntekijöihin kuin ympäristöön ja paikallisyhteisöihin.

Kaivos- ja sähköveron korottamisen arvioidaan lyhentävän Kittilän kaivoksen elinaikaa.

Kaivosmineraalivero- ja sähköverolain muutoshankkeita on seurattu Kittilässä tarkkaan. Kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi sanoi, että kaivos- ja sähköveron korottamisen arvioidaan lyhentävän Kittilän kaivoksen elinaikaa kahdesta neljään vuotta suhteessa alkuperäiseen. Alun perin kaivoksen elinkaaren on katsottu ulottuvan vuoteen 2035 saakka.

Muutoksen uskotaan merkitsevän, että alueelta häviää 3 000 henkilötyövuotta. Seurannaisvaikutukset ulottuvat myös naapurikuntiin.

YKLAlaiset pääsivät matkallaan tutustumaan Reidar Särestöniemen laajaan satavuotisnäyttelyyn. Uuden Särestön juurella Helena Lamponen. (Kuva: Katriina Vierula)

Asianajajan työ sekä teoskynnys Särestöniemi-esimerkillä

Matkaan oli varattu myös mielenkiintoisia ammatillisia puheenvuoroja.

OTT, työoikeuden dosentti Helena Lamponen alusti työelämän muutoksista, kestävyydestä ja psykososiaalisesta kuormituksesta. Aihepiiri on juridiikan ammattilaisille tärkeä eri näkökulmista. Lamponen avasi, miten henkilöstön psykososiaalista kuormitusta voidaan välttää tai vähentää ja miten työn terveyttä ja turvallisuutta pystytään parantamaan sääntelyä kehittämällä. Alustus pohjautui Lamposen artikkeliin, jonka Akavan tiedontuotanto Akava Works on julkaissut.

Erityistä keskustelua herätti tekniikan kehittymisen vaikutus talouselämässä ja asianajotoiminnassa.

Asianajajan työn muutoksista ja kansainvälistymisestä sekä toimistojen kehityksestä vuosikymmenten varrella kertoi VT Pekka Jäntti oman asianajajauransa pohjalta. Omakohtaiseen kokemukseen limittyivät tiiviisti Suomen, globaalitalouden ja kansainvälisten suhteiden lukuisat muutokset. Erityistä keskustelua herätti tekniikan kehittymisen vaikutus talouselämässä ja asianajotoiminnassa eri aikoina, mukaan luettuna tekoälyn vaikutus työelämässä laajemmin.

”Tekijänoikeus ja Särestöniemi” -aiheesta alusti VT Marianne Leskinen. Hän kävi läpi muun muassa maalauksen ja tekstin eroa teoskynnyksen ylittämisen näkökulmasta. Hän käsitteli myös tekijänoikeusneuvoston roolia tekijänoikeuslain tulkinnassa. Teema oli valikoitunut Reidar 100 -juhlavuoden perusteella, ja alustus oli erinomainen johdanto matkan kulttuurikohteeseen.

YKLA puheenjohtaja Katriina Vierula vieressään hallituksen jäsen Marianne Leskinen, takana vanha Särestö. (Kuva: Otso Nykänen)

Voimaa taiteesta ja tunturilta

Koulutusmatkan vierailukohteena oli Kittilän Kaukosessa Ounasjoen varrella sijaitseva Särestö. Museossa on esillä Reidar Särestöniemen laaja satavuotisnäyttely galleriassa ja ateljeekodissa. Osa museota on Särestöniemen lapsuudenkoti, jossa hän aloitti uransa. Vanha Särestö esineistöineen kuvaa monin tavoin entisajan elämäntapaa Lapissa.

Asiasisällön ja taide-elämysten lisäksi osallistujat pääsivät ihailemaan Kittilän avaraa ja upeaa luontoa. Häikäisevässä auringonpaisteessa tunturin huippu jo osin ruskanpunaisena ja pilvireunuksen ympäröimänä teki matkalaisiin lähtemättömän vaikutuksen.

Näin Ounasjoki virtaa Särestön rannalta katsottuna.

Matka toteutettiin pitkälti omakustanteisena 29.8.-30.8.2025. Ohjelman toteutuksessa YKLAa avusti Teollisuusliiton Keski-Lapin kaivososaston pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Karppinen. Matkan järjestelyistä huolehtivat puheenjohtaja VT Katriina Vierula ja edellinen puheenjohtaja VT Jenniveera Tabell, jonka aiempi toiminta Metalli/Teollisuusliiton juristina mahdollisti kaivoksen vierailukohteena.

Heille isot kiitokset järjestelyistä sekä ammatillisesti ja muutoin monipuolisesta ohjelmasta! Samoin matkaseurueelle: kukin avarsi omalla panoksellaan yhdessä koettua kysymyksillä ja kommenteilla sekä huolehti erinomaisesta oppimisen ilmapiiristä ja mukavasta matkatunnelmasta.