Juristimedian etusivulle
Henkilö hiihtämässä ja hänen takanaan opashiihtäjä.

Ihmiset

Tavoitteet korkealla niin paraurheilussa kuin juridiikassa

Paraurheilija, juristi ja piakkoin myös kauppatieteilijä Inkki Inola todellakin tekee töitä unelmiensa eteen. Päämäärätietoisuus näkyy opiskeluissa, työnteossa ja urheilussa. Näköä tukevat apuvälineet sallivat opiskelun reissuillakin.
Teksti Tarja Västilä
kuvat ja videot Kisakuva Harri Kapustamäki/KIHU
Kuuntele juttu

Urheilu täyttää miehen kesäpäivätkin. Inkki Inola aloitti jo vapun jälkeen täydellä teholla rullahiihdon, juoksun ja pyöräilyn sekä kuntosaliharjoitukset. Palkintokaappiin sujahti kevättalvella 10 kilometrin kisasta hopeamitali Milano-Cortinan talviparalympialaisissa, mutta tavoitteita on myös edessäpäin.

‒ Ensi kaudella tähtäimessä on maailmancupin kokonaiskilpailun voitto, jotta saisin kristallipallon takan reunalle. Edellisvuosina olen sijoittunut toiseksi. Hyvä vire on jo nyt, toivottavasti se jatkuu.

Inolan meriitit eivät rajoitu hiihtoon, sillä vuosi sitten hän valmistui juristiksi Itä-Suomen yliopistosta. Valmistumiset jatkuvat: ensi syksynä Inolasta tulee myös kauppatieteiden maisteri.

Sukset siivittivät töihin lakitoimistoon

Aikatauluttaminen ja priorisointi ovat tehokkaan miehen salaisuus. Talvella Inola ei ehdi pahemmin istua pulpetissa, mutta hän on suorittanut opintoja aina kun on ehtinyt. Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus etäopiskeluun, ja tentteihin voi lukea kisareissuillakin.

”Työnteko ja opiskelut ovat hyvää vastapainoa urheilulle.”

‒ Ei ole mahdotonta suorittaa kaksi tutkintoa kahdeksassa vuodessa. Keväällä ja kesällä olen myös tehnyt ehtiessäni töitä lakitoimisto Leckléssä. Työnteko ja opiskelut ovat hyvää vastapainoa urheilulle.

Leckléen liittyy oma tarinansa. Yrityksen osakas Juho Wallenberg oli kysynyt suksia Inolan tutulta, joka puolestaan pyysi kääntymään Inkin puoleen.

‒ Teimme treffit, ja hankin hänelle sukset. Kun tarvitsin harjoittelupaikkaa, otin Leckléen yhteyttä ja sovimme työhaastattelusta. Aloitin työharjoittelun Pekingin kisojen jälkeen ja sitä kautta pääsin tuntitöihin. Harvassa paikassa voi yhdistää työntekoa ja urheilua, mutta Leckléssä sitä arvostetaan. Yritys tekee myös yhteistyötä urheiluseurojen ja -joukkueiden kanssa.

Kiitokset menevät myös valmentajalle, joka hellitti harjoitusohjelmasta tenttipäivinä. Silloin Inolan ei tarvinnut tehdä kahta harjoitusta, yksi riitti.

‒ Pyrin tekemään kaiken tarpeellisen riittävän hyvin.

Inkki Inola valmistui juristiksi vuosi sitten, mutta jo ennen sitä ja sen jälkeen hän on työskennellyt lakitoimisto Leckléssä. Urheilua ymmärtävä yritys sopii tavoitteelliselle Inolalle.

Omalla näkemisellä pärjää opinnoissakin

Inola on ollut heikkonäköinen pienestä pitäen. Hän toteaa, ettei ole näön takia kohdannut ylivoimaisia haasteita: kaikkeen on tottunut ja apuvälineitä on olemassa.

”Kamera zoomaa tekstiä kirjasta ja luentosalin taulusta.”

‒ Käytössäni on lukutelevisio, jossa on pöytätietokoneen näyttö ja suurennos maksimilla. Näytön päällä oleva nyrkinkokoinen kamera zoomaa tekstiä kirjasta. Luentosalissa kameran voi kääntää osoittamaan taululle. Tämä kannettava apuväline kulkee myös mukana. Pystyn tekemään opiskelu- ja työhommia reissuillakin.

Kymmensormijärjestelmä sujuu, ja näppäimistö on Inolalle oikeankokoinen. Tenttien suorittamiseen hän on saanut lisäaikaa.

‒ Tykkään opiskella lukemalla, joten suosin fyysisiä kirjoja. Äänikirjoja en ole tarvinnut.

Työnantaja kannustaa urahaaveissa

Kauppatieteet ovat olleet Inolan mietintämyssyssä lukiosta asti, mutta alkuun oikeustieteellisen pääsykokeet voittivat. Kauppishaave jäi kuitenkin itämään.

‒ Työnantaja kannusti opiskelemaan lisää, sillä Leckléssä tarvitaan kaupallista osaamista. Kun sain notaarin tehtyä, pyrin kauppikseen. Pohjalla olleesta tutkinnosta oli opinnoissa hyötyä.

Inola syventyi oikeustieteen opinnoissaan finanssihallinto-oikeuteen.

‒ Minua on aina kiehtonut verotus. Työelämässä voin keskittyä yritysjärjestelyihin, perheoikeuteen ja kiinteistöoikeuteen. Leckléssä työntekijät saavat toteuttaa omia kiinnostuksenkohteitaan ja kehittää samalla osaamistaan paremmaksi. On harvinaista, että urahaaveet otetaan näin hyvin huomioon.

Inolan sitkeys ja päämäärätietoisuus ovat hänen mukaansa perua vanhemmilta. Urheiluperheessä kasvaneen Inkin vanhemmat ovat aina kannustaneet mutta myös todenneet, että unelmien eteen on tehtävä töitä.

‒ Vanhemmat ovat tavoitteellisia, ja he ovat olleet esimerkkinäni pienestä pitäen. Heiltä olen aina saanut niin tukea kuin apua. Kukaan ei nouse huipulle yksin.

Henkilö moottorisahan kanssa metsässä.
Vapaa-aikana on hyvä nollata aivoja metsää raivaten. Inkki Inola viihtyy myös nikkaroinnin parissa.

Kullan kiiltoa ja metsän raivausta

Paralympialaisten hopeamitalin eteen Inola on tehnyt töitä 12 vuotta. Kisassa opashiihtäjä Reetu Inkilällä oli merkitystä etenkin alamäen peesiavussa ja kirityksen tasaamisessa, ylämäissä taas kovakuntoinen Inola pärjää itsekseen. Hän sanoo, että palo tekemiseen on vuosien varrella säilynyt.

‒ Liekki ei ole sammunut. Olen panostanut urheiluun, vaikka se vaatii paljon järjestelyjä. Sydän on koko ajan mukana.

Inolan motto: Menestykseen ei ole oikotietä.

Pitkä tähtäin on neljän vuoden päässä paralympialaisissa, jossa tavoitteena on napata 20 kilometrin pertsassa kultamitali. Ennen sitä Inola haluaa onnistua MM-sprinttihiihdossa kotiyleisön edessä Lahdessa 2029. Ensi vuonna hän sivakoi ainakin MM-sprintin Falunissa.

Inola uskoo ehtivänsä kehittyä seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on jälleen harjoitella 900 tuntia vuodessa. Miehen mottona onkin: Menestykseen ei ole oikotietä.

‒ Luonteeltani en ole paikallaan olija. Kesällä myös nollaan aivoja tekemällä metsänraivaushommia ja rakentelemalla laituria saunalautalle. Lisäksi pelaamme kavereiden kanssa pingistä, frisbeegolfia ja pokeria. Virkeä sosiaalinen elämä on hyväksi.