Ihmiset Nuorten oikeuksien ja tulevaisuuden äänenä maailmalla Liikejuristina toimiva Cevor Tikerpuu halusi YK-delegaatiksi puhuakseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Alle 28-vuotiaita nuorisodelegaatteja haetaan jälleen syksyllä 2026. 4.11.2025 | Lukuaika: 4 minuuttia Teksti Saga Wiklund kuvat ja videot Salla Merikukka / Nuorisoala ry Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Suomessa valitaan joka vuosi uusi YK-delegaatti edustamaan nuoria YK:n yleiskokouksessa ja tekemään vaikuttamis- ja tiedotustyötä sekä kotimaassa että maailmalla. Toimikausi on kaksi vuotta, joten toimivaltaisia delegaatteja on jatkuvasti kaksi. Kummallakin delegaatilla on taustaa juridiikan opinnoista: tänä vuonna valittu Cevor Tikerpuu toimii YK-delegaattina vuoden 2026 loppuun. Jo aiemmin valitun, EU-oikeutta Maastrichtin yliopistossa opiskelevan Adina Nivukosken toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Nivukoski on tuonut YK-delegaattina esiin etenkin naisten oikeuksia ja naisten asemaa konflikteissa. Oikeustieteellinen tausta tukee Tikerpuun mielestä hyvin kansainvälistä vaikuttamistyötä, ja tehtävä on ollut yhdistettävissä hänen työhönsä Avance-asianajotoimistossa. – Kansainvälisen oikeuden avulla voidaan toteuttaa kansainvälistä politiikkaa. Juristina tuon mielelläni esiin valtioiden velvoitteita. Erilaiset julistukset perustuvat usein vapaaehtoisuuteen, joten niiden kohdalla kysyn, mitä valtioiden pitää tehdä käytännössä. ”Oikeustieteellinen tausta tukee hyvin kansainvälistä vaikuttamistyötä.” Tikerpuu kirjoitti oikeustieteen gradunsa kansainväliseen immateriaalioikeuteen eli aineettomaan oikeuteen liittyvästä aiheesta. Opintojen sivutuotteena hänelle on tullut eräs käytännön hyöty. – Väsyn pitkien tekstien lukemisesta vähemmän kuin jotkut muut, Tikerpuu hymyilee. YK-delegaattina pääsee Tikerpuun mukaan vaikuttamaan asioihin, kunhan on aktiivinen. Yhteistyö muiden EU-maiden delegaattien kanssa on ollut keskeistä, sillä esimerkiksi muutosehdotukset päätöslauselmiin menevät yhteistyössä helpommin läpi. Adina Nivukoski on YK-delegaattina keskittynyt oikeusvaltioon ja naisten oikeuksiin. Hän on kirjoittanut suomalaisesta oikeusjärjestelmästä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta kautensa aikana esimerkiksi Helsingin Sanomiin. Puhe Suomen kyltin takaa jäi mieleen YK:ssa verkostojen rakentaminen on olennaista, ja päättäjien kohtaaminen on ollut antoisaa. Käynti YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä sekä YK:n yleiskokoukseen osallistuminen ovat jääneet delegaattityön kohokohtina Tikerpuun mieleen. Hän pääsi myös pitämään osan Suomen kansallisesta puheenvuorosta YK-suurlähettilään ja pysyvän edustajan Elina Kalkun jälkeen. – Kyllähän on henkilökohtaisesti opettavainen, inspiroiva ja maailmaa mullistava kokemus puhua Suomen kyltin takaa. Tunnetta ei voi verrata oikein mihinkään, paikka on varattu yleensä korkean tason diplomaateille. Pari viikkoa aiemmin Suomen kyltin takaa puhui presidentti Alexander Stubb. Sali oli täynnä maailman eri maiden suurlähettiläitä ja johtajia. Suomi antaa nuorisodelegaateille enemmän äänivaltaa kuin jotkin muut maat. Suomi antaa nuorisodelegaateille enemmän äänivaltaa kuin jotkin muut maat, ja YK-edustuston sekä ulkoministeriön tuella on ollut mutkatonta toimia. – Meitä autetaan taustoituksessa sekä opastetaan osallistumaan eri tilaisuuksiin ja verkostoitumaan. Ulkoministeriön kanssa varmistetaan, että puheenvuorot vastaavat Suomen kantaa. ”Mahdollisuuksien tasa-arvo täytyy säilyttää” Tikerpuu on tuonut työssään esiin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja, joiden vuoksi hän myös alun perin kiinnostui delegaatin tehtävästä. – Tulen vähävaraisesta maahanmuuttajaperheestä. Haluan tuoda esiin mahdollisuuksien tasa-arvon tärkeyttä – että on ihan sama, millaiseen perheeseen on syntynyt, silti voi tavoitella unelmiaan, Tikerpuu kertoo. ”Maamme pitäisi jatkossakin toimia esimerkkinä siitä, että virolaisen rakennusmiehen pojasta voi tulla juristi.” Hän toivoo, ettei Suomessa leikkausten kautta päädyttäisi heikentämään mahdollisuuksien tasa-arvoa. – Suomella menee kuitenkin hyvin, jos asiaa katsotaan maailmanlaajuisesti. Maamme pitäisi jatkossakin toimia esimerkkinä siitä, että jos kouluttautumismahdollisuudet ja sosiaalinen liikkuvuus ovat hyvät, virolaisen rakennusmiehen pojasta voi halutessaan tulla juristi. Tikerpuu haluaa kertoa myös sosiaalisessa mediassa YK-asioista ryhmälle, joka on niistä ehkä vähiten kiinnostunut: maaseudun nuorille miehille. Oikeusvaltioperiaatteiden esillä pitäminen entistä tärkeämpää Kiinan ja Venäjän kaltaisten autoritääristen valtioiden toiminta sekä Yhdysvaltain tuore kehitys herättävät huolta oikeusvaltion tilasta. Kansainvälinen järjestelmä on murrosvaiheessa, ja YK on talouskriisissä. – Tunneilmasto on ehkä vähän pelokas, ja olisi tärkeää saada tämä kehityssuunta käännettyä. On entistä tärkeämpää pitää oikeusvaltioperiaatteita esillä ja kunnioittaa niitä. ”Kaikki kysymykset ovat joko nyt tai tulevaisuudessa nuorten kysymyksiä.” Tikerpuun mielestä nuorten äänen pitäisi kuulua kansainvälisissä päätöksissä nykyistä vahvemmin. – Nuorisodelegaatit pois lukien se ei mielestäni kuulu tarpeeksi. Nuoret otetaan ehkä neuvoa antavaan asemaan, mutta heitä ei hyväksytä päätöksentekijöiksi. Jatkossa nuorille pitäisi antaa enemmän päätösvaltaa muissakin kuin nuorisokysymyksissä, sillä kaikki kysymykset ovat joko nyt tai tulevaisuudessa nuorten kysymyksiä. ”Juristeja tarvitaan kansainvälisen järjestelmän ylläpitämiseksi” Juristeja tarvitaan kansainvälisissä neuvottelupöydissä jo siksi, että oikeusvaltioperiaate, pyrkimys puolueettomuuteen ja johdonmukaisuus ovat ammattietiikassa olennaisia asioita. – Näitä tarvitaan, jotta kansainvälinen järjestelmä säilyy ja jotta voidaan ratkoa kriisejä. Sääntöjen suhteen täytyy olla myös johdonmukainen ja noudattaa niitä itsekin. Muuten maat voivat tehdä puolueellisia päätöksiä kansainvälisestä oikeudesta sen mukaan, mikä on niiden intressi, Tikerpuu pohtii. Jos kaikki menee suunnitellusti, Tikerpuu osallistuu tämän jutun julkaisuaikoihin Qatarissa 4.–6. marraskuuta pidettävään foorumiin, joka keskittyy sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Hän on jäsenenä ministeri Sanni Grahn-Laasosen valtuuskunnassa. YK-delegaatiksi voi hakea jälleen ensi syksynä Nuorisodelegaatin tehtävään haetaan uusia edustajia joka syksy. Nuorisoala ry valitsee nuorten YK-delegaatit yhteistyössä Suomen YK-liiton kanssa. Hakijan tulee olla tehtävän aloittaessaan alle 28-vuotias, asua Suomessa ja sitoutua kahden vuoden toimikauteen. Hakemusta varten tulee kirjoittaa ansioluettelo ja motivaatiokirje. Lisäksi tarvitaan suosituskirje taustajärjestöltä, joka oli Cevor Tikerpuulla Juristiliitto. Tehtävässä tarvitaan kiinnostusta ja mahdollisesti aiempaa kokemusta esimerkiksi kansalaisjärjestöissä toimimisesta, kykyä priorisoida tehtäviä ja hyvää kielitaitoa. Luitko jo nämä? Ihmiset 29.10.2025 Ensimmäisessä Oikkaripäivässä puhututtivat esiintymis- ja neuvottelutaidot, sijoittaminen sekä erityisesti rohkeus olla oma itsensä Ihmiset 23.10.2025 Teollisuusjuristit: Tietoa, vertaistukea ja yhdessä viihtymistä jo 70 vuoden ajan Ihmiset 8.10.2025 Timo Ritakallio: Talouden ja teknologian murros vaatii uutta osaamista myös juristeilta
Ihmiset 29.10.2025 Ensimmäisessä Oikkaripäivässä puhututtivat esiintymis- ja neuvottelutaidot, sijoittaminen sekä erityisesti rohkeus olla oma itsensä
Ihmiset 8.10.2025 Timo Ritakallio: Talouden ja teknologian murros vaatii uutta osaamista myös juristeilta
