Your browser does not support the video tag. Ihmiset Rikosprosessin ylimpänä moottorina Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kaipaa rikosprosessien nopeuttamiseen kevennettyjä menettelyjä, resurssien tasapainoista lisäämistä ja digitalisaation aitoa hyödyntämistä. 24.6.2025 | Lukuaika: 6 minuuttia Teksti Tarja Västilä kuvat ja videot Vilja Harala Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Juttu tiivistettynä Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pyrkii purkamaan rikosprosessien ruuhkaa perustamallaan ruuhkanpurkuyksiköllä, jonka tavoitteena on käsitellä yli 5 000 pitkään syyteharkinnassa ollutta asiaa ja vapauttaa samalla muita syyttäjiä keskittymään vanhimpiin juttuihin. Koivisto painottaa kevennettyjen rikosprosessimenettelyjen tarvetta ja esittää, että yksinkertaisissa rikosasioissa tulisi hyödyntää esimerkiksi sakkomenettelyä, sovittelua, syyteneuvottelua ja kirjallista rikosprosessia pääkäsittelyn sijaan. Digitalisaation tehokkaassa käytössä rikosprosesseissa on Koiviston mielestä paljon parannettavaa. Esimerkiksi uusi AIPA-järjestelmä perustuu jo vanhaan teknologiaan, eikä etäkäsittelyiden mahdollisuuksia hyödynnetä tuomioistuimissa tarpeeksi. Syyttäjäresurssit ovat Koiviston mukaan hyvin niukat: Suomessa on huomattavasti vähemmän syyttäjiä kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Resurssilisäykset tulisi sinänsä tehdä rikosprosessiketjun kaikkiin vaiheisiin, jotta ei synny pullonkauloja. Koivisto pitää tietoverkkorikollisuuden kasvua vakavana uhkana ja korostaa, että viranomaisille tarvitaan lisää resursseja ja osaamista, jotta he pystyvät vastaamaan rikollisten kykyyn hyödyntää tekoälyä. Aloitetaan luvuilla. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto näyttää värejä hohkaavaa taulukkoa. Punainen kertoo Syyttäjälaitoksessa yli vuoden vireillä olleiden rikosasioiden tilanteen: 1 909. – Luvut nousivat korona-aikana, jolloin kertyi noin 5 000 asian ylimääräinen rästi. Muutkaan luvut eivät mairittele. Yli 1 600 tapausta on ollut vireillä 9–12 kuukautta, liki 2 400 yli puoli vuotta ja noin 15 500 alle puoli vuotta. Kaikilla viidellä syyttäjäalueella vireillä olevia rikosasioita on yli 20 000, josta suurin osa koskee Etelä-Suomea. – Palaute syyttäjien ammattitaidosta ja työn laadusta on ollut mukavaa kuultavaa. Kuitenkin syyttäjien pöydillä ja käräjäoikeuksissa vireillä olevat juttumassat pitäisi päästä purkamaan tehokkaasti. Syyttäjien vuosittainen ratkaisutehokkuus pyritään nostamaan noin 210 asiaan. ”Rikosprosessiketjun alkupää on todella työllistetty.” Lisäksi poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ovat lisääntyneet reiluun tuhanteen vuodessa. – Valtakunnansyyttäjän toimistossa on oma poliisirikoskammari, josta rikosepäilyjen tutkinnat johdetaan ja tarvittaessa hoidetaan myös syytetoimet. Koko maan tilanne muidenkin oikeudenhoidon viranomaisten osalta on huolestuttava: esimerkiksi poliisilla on ainakin 140 000 rikosasiaa vireillä ja käräjäoikeuksissa käsittelyä odottaa yli 30 000 juttua. Syyttäjälaitokseen saapuvien asioiden ennuste on tälle vuodelle noin 98 000. – Rikosprosessiketjun alkupää on siis todella työllistetty. Kysymys kuuluukin, ovatko nämä sivistyneen oikeusvaltion ja maailman onnellisimman kansan lukuja. – Ovatko nämä sivistyneen oikeusvaltion ja maailman onnellisimman kansan lukuja? kysyy valtakunnansyyttäjä viitatessaan auki olevien rikosjuttujen suureen määrään. Ruuhkanpurku ja NOTO purevat Koivisto on pistänyt toimeksi ja perustanut huhtikuussa 2025 aloittaneen ruuhkanpurkuyksikön. Syyttäjälaitoksen siirtyvillä määrärahoilla rahoitettava projekti on kolmivuotinen. Yksikössä on eri puolilla Suomea 14 kokenutta syyttäjää, jotka hoitavat rästien lisäksi omat tuomioistuimissa vireillä olevat juttunsa loppuun asti. – Tavoitteena on hoitaa noin 5 500 yli yhdeksän kuukautta syyteharkinnassa ollutta asiaa. Tämä toiminta vapauttaa myös muita syyttäjiä paneutumaan vanhimpiin juttuihinsa. Koivisto korostaa myös nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessin eli NOTOn merkitystä yksinkertaisissa rikosasioissa, kuten näpistyksissä, lievissä petoksissa tai lievissä pahoinpitelyissä. NOTO on tehokas: viime vuonna 40 syyttäjää eli yhdeksän prosenttia kaikista syyttäjistä käsitteli puolet Syyttäjälaitokseen saapuneista asioista. Käsittelyaika oli 17 päivää. ”Kokeneemmat kollegat tutoroivat ja kouluttavat, mikä sitoo resursseja. Hyvä koulutustapa on käyttää syyttäjäpareja tai -tiimejä.” Valtakunnansyyttäjä myöntää, että oman väen jaksaminen on jatkuvana murheena. Hän kuitenkin uskoo esihenkilöiden ja kollegoiden pitävän huolen, että jaksavat itse ja että kaverikin jaksaa. – Tuemme, autamme ja reagoimme, Koivisto sanoo. – Isona haasteena on sekin, että meillä on noin sata melko kokematonta syyttäjää. Kolmasosa syyttäjistä on alle 35-vuotiaita. Kokeneemmat kollegat tutoroivat ja kouluttavat, mikä sitoo resursseja. Hyvä koulutustapa on käyttää syyttäjäpareja tai -tiimejä. Kevennettyjä menettelyjä rikosprosessiin Koko rikosprosessilainsäädäntö kaipaa uudistamista. Oikeusministeriö julkaisi vastikään arviomuistion Rikosprosessin sujuvoittaminen. Lainvalmistelua jatketaan muistion pohjalta. Virossa on käytössä lyhytmenettely: jos vastaaja ja syyttäjä hakevat menettelyä, asia ratkaistaan oikeudessa esitutkinta-aineiston perusteella ja rangaistuksesta saa kolmasosan alennuksen. Ruotsissa nopeutettu käsittely yksinkertaisissa rikosasioissa tarkoittaa, että poliisi kuulee epäiltyä ja tutkii rikoksen jo tapahtumapaikalla. Asia käräjöidään tällä aineistolla tai epäilty saa syyttäjän myöhemmin vahvistaman rangaistusmääräyksen. Pääkäsittelyn sijaan tulisi aina pohtia mahdollisuutta käyttää sakkomenettelyä, sovittelua, syyteneuvottelua tai kirjallista rikosprosessia. Koiviston mukaan Suomessakin olisi perusteltua säätää kevennettyjä menettelyjä rikosprosessiin. Pääkäsittelyn sijaan tulisi aina pohtia mahdollisuutta käyttää sakkomenettelyä, sovittelua, syyteneuvottelua tai kirjallista rikosprosessia.Työtä lisää myös syyttämättäjättämispäätösten perusteleminen. – Perustuslaki edellyttää perusteltuja viranomaispäätöksiä. Työtä helpottaisi ja säästäisi, jos Ruotsin mallin mukaan voisi vain pistää rastin blanketin ”ei riittävää näyttöä” -ruutuun. Syyttäjät tekivät vuonna 2024 yli 12 000 syyttämättäjättämispäätöstä. Ari-Pekka Koivisto toivoo, että syyteneuvotteluun voisi viedä myös rikoksia, joissa maksimirangaistus on yli kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelua koskeva hanke on parhaillaan vireillä oikeusministeriössä. Digiloikka ei saisi pakittaa Syyttäjät pilotoivat parhaillaan asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä AIPAan kuuluvaa rikosAIPAA. Koivisto kritisoi sitä, että tulevaisuuden työväline otetaan syyskuun lopussa käyttöön 15 vuoden hanketyön jälkeen. – RikosAIPAn tekninen rakenne perustuu vanhaan teknologiaan ja ohjelmistoon, joten korjausvelat, päivitykset ja jatkokehittäminen vievät runsaasti aikaa ja rahaa. On päivänselvää, että järjestelmä ei lähitulevaisuudessa lisää Syyttäjälaitoksen tehokkuutta eikä tuloksellisuutta. ”Valitettavasti monissa tuomioistuimissa on palattu vanhaan läsnäolokäytäntöön.” Korona-aikana sen sijaan tehtiin kunnollinen digiloikka heti vuonna 2020. – Pandemia pakotti käräjäoikeudet lainsäädännönkin mahdollistamiin etäkäsittelyihin. Tarvittiin vain hyvää tahtoa ja tilanneälyä. Valitettavasti monissa tuomioistuimissa on palattu vanhaan läsnäolokäytäntöön. Syyttäjät voivat joutua lähtemään pitkänkin matkan päästä tuomioistuinkäsittelyyn vain todetakseen, että käsittely on peruuntunut, kun vastaaja ei ole saapunut paikalle. Peruuntuneita pääkäsittelyjä vuonna 2022 oli 15 600. Pääkaupunkiseudulla jopa 30–40 prosenttia käsittelyistä peruuntuu, istuntopäivinäkin 28 prosenttia. – Kaikkien juristien työtä menee hukkaan, jos käsittelyyn ei välitetä tulla. Olisi hyvä ottaa käyttöön vaikkapa automatisoitu sähköinen viesti käräjäpäivästä asianosaisille. Myös poissaolevan vastaajan noutomenettelyitä yhteistyössä poliisin kanssa tulisi tehostaa. Ari-Pekka Koivisto Valtakunnansyyttäjä 2022–, oikeusministeriön ylijohtaja, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö 2020–22, Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö ja hallitusneuvos 2011–19, valtionsyyttäjä 2003–11, syyttäjä pääkaupunkiseudulla 1992–2002 YK:n rauhanturvaaja ja sotilaslakimies Etelä-Libanonissa 1994–95, reservin majuri Oikeustieteen kandidaatti 1990 Helsingin yliopistosta, varatuomari 1992 Asuu Espoossa lääkäripuoliso Ritan kanssa Pistemäiset resurssilisäykset luovat suman Koivisto kiinnittää huomiota syyttäjien määrään. Suomessa on noin 460 syyttäjää, Ruotsissa 1 300 ja Tanskassa 1 200. Ylipäätään rikosprosessin toimijoita on meillä kansainvälisesti vertaillen vähän. – Syyttäjä on rikosprosessin moottori ja ratkaisutoiminnassaan itsenäinen. Hän on ainoa viranomainen, joka vetää rikosprosessin alusta loppuun – esitutkinnasta tarvittaessa KKOn peräseinään asti. Koivisto korostaa, että valtiovallan tulisi resursseja jakaessaan hyväksyä sitova laskentakaava: x määrä rikostutkijoita tarkoittaa aina y määrää syyttäjiä, tuomareita ja vankeinhoitohenkilöstöä. Liian usein rikosprosessiketjun määrärahoja on myönnetty vain poliiseille. – Pistemäisillä resurssilisäyksillä ei pitäisi luoda pullonkauloja. Juttujen suma seisoo seuraavassa viranomaisessa. Syyttäjä on ainoa viranomainen, joka vetää rikosprosessin alusta loppuun. Käsiksi rikosten tavarataloihin Oikeusministeriössä on vireillä syyteneuvottelua ja sakkomenettelyä koskevat hankkeet. Hallituksen esitykset annettaneen noin vuoden sisällä. – Toiveena on, että syyteneuvottelusta poistuisi kuuden vuoden leikkuri. Syyteneuvotteluun pitäisi siis voida viedä myös rikoksia, joissa maksimirangaistus on yli kuusi vuotta vankeutta. Jos törkeissä huumausainerikoksissa tuomion pituus lyhenisi selkeästi neuvottelun kautta, se alkaisi paatunuttakin rosvoa kiinnostaa. Näin vältyttäisiin pitkiltä tuomioistunprosesseilta ja päästäisiin eroon myös pitkistä tutkintavankeusajoista. Monimutkaisen sakkomenettelyn uudistuksen taas nähdään helpottavan myös käräjäoikeuksien jutturuuhkaa. ”Rosvot myyvät palvelua rikosten tavarataloista, crime as a service.” Muuttuneen maailman rikoksista valtakunnansyyttäjän iso murhe on tietoverkkorikollisuus, jonka hallintaan pitäisi panostaa entistä enemmän. – Rosvot osaavat jo nyt hyödyntää tekoälyä tietoverkoissa tapahtuvissa rikoksissa. He myös myyvät palvelua rikosten tavarataloista, crime as a service. Resursseja ja osaamista tarvitaan, jotta viranomaiset pystyvät ylläpitämään ainakin jonkinlaista kiinnijäämisriskiä ja kauhun tasapainoa verkkomaailmassa. Ei tullut sotilasta, tuli syyttäjä Jos valtakunnansyyttäjä olisi kulkenut isän viitoittamaa tietä, hänestä olisi tullut sotilas. Vaihtoehtona kiinnosti toimittajankin ammatti. Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä kasvanut Ari-Pekka Koivisto lähti kuitenkin opiskelemaan valtiotieteitä Helsinkiin, jossa hän oli aiemmin käynyt vain kahdesti. – Kämppäkaverinani oli Antti Vuorenmaa, nykyinen käräjätuomari Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Hän voitti kaikki juridiikkaväittelyt, joten päätin, että minäkin lähden lukemaan oikeustiedettä. Seuraavana vuonna Koivisto aloitti oikeustieteen opinnot. Vuosi oli 1986. Opintoihin ei kulunut liikoja aikoja: hän valmistui jo neljä vuotta myöhemmin. Tuomioistuinharjoittelun jälkeen plakkarissa oli varatuomarin arvonimi. Koiviston nimi on vilahdellut vuosien varrella tunnetuissa yhteyksissä: hän oli syyttäjänä niin Tony Halmeen ja Herlinien teollisuussuvun perijättären tapauksissa kuin pesäpallon sopupeliskandaalissa. Hän ei ole pelännyt tarttua vaikeisiin aiheisiin. Valtakunnansyyttäjän mukaan hyvää kriisiä ei kannata hukata, kuten Rajavartiolaitoksen entinen päällikkö Ilkka Laitinen on todennut. Kun eteen tulee ongelmia, kannattaa aina miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Koiviston persoona ja tausta heijastuvat työntekoon ja vapaa-aikaan. Hän on sekä sinnikäs että suunnitelmallinen ja valmis uudistamaan. Voimavarana ovat sitko ja paineensietokyky. Urat urkenevat myös työn ulkopuolella: viimeksi kuluneena, vähälumisena talvena hiihtokilometrejä kertyi peräti 1 375. Kesällä Koivisto fillaroi maastossa ja suunnistaa, syksyllä suuntaa metsälle joko sitä hoitamaan tai siellä metsästämään ja marjastamaan. – Juuri kävin huudattamassa raivaussahaa lapsuuden maisemissa. Kesällä on edessä kolmaskymmenes Jukolan viesti hyvän kaveriporukan kanssa. Luitko jo nämä? Ihmiset 16.6.2025 Yhdenvertaisuus tarvitsee puolustajia – kesäkuussa juhlitaan Pridea Ihmiset 28.5.2025 Psykologian ja juridiikan risteämät kiinnostavat nuorta lakitoimiston perustajaa Ihmiset 6.5.2025 Hallitusjäsen Oona Mölsä: Vakaasta liitosta vastiketta jokaiselle jäseneurolle
