Työssä

Työnohjausta suunnataan tuomioistuinten tarpeisiin

Työnohjaus on oman työn syvällistä tarkastelua ja kehittämistä pitkäjänteisesti. Tuomioistuimissa työnohjauksesta on haettu apua esimerkiksi henkisesti raskaiden tapausten käsittelyyn.

6.11.2023 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Katja Alaja

kuvat ja videot istock

Kuuntele juttu

Juristilliiton piirissä on keskusteltu työnohjauksen tarpeesta oikeudellisissa tehtävissä. HR-asioiden erityisasiantuntija Pirjo Huhta Tuomioistuinvirastosta kertoo, että toive työnohjauksen käytöstä nousi esille myös Työterveyslaitoksen tekemästä ”Hyvinvointi ja työolot tuomioistuimissa 2022” -tutkimuksesta.

– Tutkimus nostaa esiin työuupumuksen riskin, johon vaikuttavat muun muassa työmäärä, haasteelliset käsiteltävät asiat ja työajan hallinta – tuomarithan ovat työajattomia. On tarve pitää huolta omasta työhyvinvoinnista, itsekin työnohjaajaksi kouluttautunut Huhta toteaa.

Lääkäreiden työnohjaajana toimiva Marja-Liisa Portaankorva on määritellyt työnohjauksen Lääkärilehteen kirjoittamassaan artikkelissa näin: ”Työnohjaus on oman työn, työolosuhteiden, ammatti-identiteetin sekä työhön liittyvien tunteiden ja mielikuvien luottamuksellista tutkimista ja työstämistä koulutetun työnohjaajan avulla”.

Työnohjauksen tavoite syntyy ohjattavan tai ohjattavien tarpeesta, sitä muotoillaan yhdessä työnohjauksessa ja sitä kohden mennään keskustelun, harjoitusten ja arviointien avulla. Jokainen päättää itse, mistä ja minkä verran puhuu.

Tyypillisesti työnohjaus on vuoden tai jopa kahden vuoden prosessi, jossa on säännöllisiä yksilö- tai ryhmätapaamisia noin kuukauden välein.

Tyypillisesti työnohjaus on vuoden tai jopa kahden vuoden prosessi, jossa on säännöllisiä yksilö- tai ryhmätapaamisia noin kuukauden välein. Se voi olla jatkuvaakin ja jopa lakisääteistä, kuten joillakin terveydenhuollon työpaikoilla.

– Työnohjaus on syvällistä oman työn tarkastelua ja kehittämistä, mihin ei välttämättä ole aikaa työarjessa, Portaankorva painottaa. Hän on yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri ja Suomen Lääkäriliiton Lääkärityönohjaajat alaosaston puheenjohtaja.

Tukea haastavan tapauksen käsittelyyn

Suomen työnohjaajat -yhdistyksen mukaan työnohjaus voi parantaa oman työn laatua ja tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja työssä jaksamista, parantaa työyhteisön ilmapiiriä, kehittää johtamista ja jäsentää moniammatillista toimintaa.

Työnohjausta käytetäänkin oman työn kehittämisen keinona sekä yksityisellä, julkisella että kolmannella sektorilla. Tuomioistuinvirasto on tarjonnut sitä tuomioistuimille esimerkiksi työterveyshuollon palveluna.

Huhta arvelee, että suurin osa tuomioistuinten henkilöstön työnohjauksista on ollut joko yksilöprosesseja tai yksittäisten tuomioistuinten tiimien prosesseja.

– Ymmärrykseni mukaan tuomioistuinten työnohjauksiin on osallistunut hyvin eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri työtehtäviä tekeviä, Huhta sanoo.

Tuomioistuinten työnohjauksiin on osallistunut hyvin eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri työtehtäviä tekeviä.

Joukkoon mahtuu paljon onnistumisia. Huhta kertoo, että on tiimejä, jotka ovat tarvinneet pitkäjänteistä apua jonkin haastavan tapauksen käsittelyn tueksi. Voi olla, että istunnon kokoonpanossa työskennellyt lainkäyttöhenkilöstö on työskennellyt pitkään vaikkapa henkisesti raskaan, lapsiin kohdistuvan rikosasian parissa.

Toisinaan työnohjausta on voitu tarvita tiimin yhteistyön sujuvoittamiseen. Voi olla, että on esimerkiksi havaittu, että työtä tehdään eri tavoin kuin mitä on yhdessä sovittu.

Toiveena tuomioistuintyön tuntemus

Tuomioistuinten työnohjauksen yhtenä haasteena nousee esiin työnohjaajien tausta. Lähtökohtaisesti työnohjaajan ei tarvitse olla tietyn alan syväosaaja, koska hän on työnohjausprosessin ammattilainen.

– Työnohjaus edellyttää luottamusta työnohjaajaan. Sitä voi synnyttää esimerkiksi sen ymmärtäminen, että tuomari painii usein yksin jutun ratkaisemiseen liittyvän aineiston kanssa. Se voi sisältää järkyttäviäkin asioita, joita ei voi kertoa muille, Huhta pohtii.

Työnohjaus edellyttää luottamusta työnohjaajaan.

Portaankorvan mukaan toive oman alan työnohjaajista näkyy lääkärikunnassakin.

– Toisaalta eri alalta tuleva työnohjaaja voi nostaa kysymyksillään pohdittavaksi alalla liiankin itsestään selvinä pidettyjä asioita, Portaankorva muistuttaa.

Tuomioistuinvirasto aikoo kilpailuttaa työnohjauspalvelun niin, että se voi tarjota tuomioistuimille tuomioistuintyön erityispiirteet ymmärtäviä työnohjaajia.

Totta ja tarua työnohjauksesta

Työnohjaukseen liitetään toisinaan vääriä käsityksiä. Lääkäreiden työnohjaajana toimiva Marja-Liisa Portaankorva korostaa, että työnohjaus ei ole terapiaa, vaikka sen juuret ovat sosiaalityössä ja terapeuttisessa hoitotyössä.

– Työnohjauksessa voidaan keskittyä kaikkiin työhön liittyviin asioihin. Yksityiselämää voidaan sivuta, kun pohditaan, mistä ihminen saa voimavaroja ja miten hän palautuu työstä.

Portaankorva lisää, että työnohjauksen aloittaminen ei edellytä ongelman olemassaoloa, vaan kiinnostusta ja tahtoa pohtia omaa työtä sekä sen herättämiä ajatuksia ja tunteita.

Miten työnohjaus eroaa mentoroinnista ja coachingista? Mentoroinnissa kokenut osaaja auttaa vähemmän kokenutta kehittymään ammatillisesti ja coachingissa sen tekee yleensä coachiksi kouluttautunut. Työnohjaajalla on myös koulutus. Tuomioistuinviraston HR-asioiden asiantuntija Pirjo Huhta näkee coachingissa ja työnohjauksessa paljon samaa.

– Coachingissa ja työnohjauksessa voidaan käyttää hyvin samantyyppisiä valmennuksellisia menetelmiä, Huhta painottaa. Asioita voidaan tarkastella paitsi puhumalla myös toiminnallisesti esimerkiksi kuvakorttien, nelikenttien ja janojen avulla sekä eläytymällä toiseen rooliin.