Pitkä oikeustaistelu syrjinnästä päättyi hyvin liiton tuella

Lähetystöneuvos Mari Neuvonen haki vuonna 2019 kahta tehtävää ulkoministeriöstä. Kyseessä olivat suurlähetystön päällikön sijaisen tehtävät Beirutissa ja Nairobissa.

Kummassakin lähetystössä päällikön sijaiseksi valittiin mies, jolla oli vähemmän työkokemusta ja koulutusta kuin Neuvosella. Valitut olivat ulkoasiainsihteereitä, kun Neuvonen oli lähetystöneuvos, jolla oli työkokemusta 23 vuotta. Neuvonen oli lisäksi toiminut kolme ja puoli vuotta päällikön sijaisena Suomen Kairon-edustustossa.

Neuvosella on tohtorin tutkinto Bristolin yliopistosta sekä valtiotieteiden ja oikeustieteiden maisterin tutkinnot Turun yliopistosta. Toisella miehistä oli oikeustieteen maisterin tutkinto ja toisella oli kaksi filosofian maisterin tutkintoa.

Neuvonen päätyi pyytämään perusteluja valitsematta jäämiselleen, sillä tämä ei ollut hänen kohdallaan ensimmäinen kerta. Hän oli havainnut aiemminkin, että ulkoministeriön avoimia tehtäviä täytettiin ilman perusteluita.

– Nämä olivat oman urani kannalta tärkeitä paikkoja. Tehtävän jälkeen olisin voinut päästä suurlähettilääksi.  

Juristiliitossa asia lähti nopeasti vireille

Juristiliiton jäsenenä Mari Neuvonen otti aluksi yhteyttä Juristiliiton työ- ja virkasuhdeneuvonnan neuvottelupäällikköön, OTK Petteri Kivelään.

– Yhteistyö oli todella hyvää, olen siitä kiitollinen. Kivelä reagoi nopeasti ja asiantuntevasti, ja hän oli empaattinen ja ystävällinen. Kivelä on erinomainen tasa-arvoasiantuntija, Neuvonen sanoo.

Kivelä otti yhteyttä ulkoministeriöön ja pyysi tasa-arvolain mukaista kirjallista selvitystä valinnoista.

– Kun eteen tulee syrjintäepäily, asia selvitetään aina tarkemmin ja tarvittaessa pyritään ensin neuvottelemaan, Kivelä kertoo.

Ulkoministeriöstä ei kuitenkaan saatu kunnollisia selvityksiä, joten Juristiliitto lähetti ministeriölle tasa-arvolain mukaisen hyvitysvaateen. Ulkoministeriö kiisti vaateen, ja tämän jälkeen hyvitystä lähdettiin hakemaan käräjäoikeudessa.

Liiton tuki ja vakuutus selkänojana

Jo tässä vaiheessa oli tiedossa, että prosessista voi tulla raskas ja pitkä, koska oikeusasteet ovat ruuhkautuneita. Prosessista olisi myös voinut tulla Neuvoselle erittäin kallis ilman Juristiliiton tukea. Liitto antaa jäsenille työ- ja virkasuhteisiin liittyvää neuvontaa ja neuvotteluapua ilmaiseksi.

Liiton juristit eivät itse hoida oikeudenkäyntejä. Sen sijaan liiton jäsenet voivat hankkia oikeudenkäyntiin oikeudellisen avustajan jäsenten käytössä olevan oikeusturvavakuutuksen turvin. Näin kävi myös Neuvosen tapauksessa, ja tuki oli hänelle ratkaisevan tärkeä.

Oikeusturvavakuutuksen summaa on hiljattain nostettu, ja se on nykyään 40 000 euroa. Vakuutuksen omavastuu on 15 prosenttia, mutta kuitenkin vähintään 200 euroa.

Viiden ja puolen vuoden oikeusprosessi

Kun Neuvosen asia eteni käräjäoikeuteen, sen hoitaminen siirtyi Juristiliiton tuella oikeudelliselle avustajalle.

– Sain vinkin hyvästä tasa-arvoasioihin erikoistuneesta asianajajasta, Tuula Lehtisestä, ja hän olikin omaa luokkaansa. Äärimmäisen tarkka, huolellinen ja realistinen. Asiantuntevan ja kokeneen asianajajan tuella uskalsin lähteä oikeusprosessiin, Neuvonen kertoo.

Juristiliitto toimitti kaikki materiaalit Lehtiselle, ja asian hoitaminen siirtyi hänelle.

Helsingin käräjäoikeus päätti maaliskuussa 2022, että ulkoministeriö syyllistyi asiassa sukupuolisyrjintään. Ulkoministeriö valitti kuitenkin päätöksestä hovioikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan oikeuteen. Mieshakijoiden valitsemista perusteltiin kokonaisharkinnalla sekä tarpeella kasvattaa kokemattomampien virkamiesten ja ministeriön ”osaamispääomaa”.

Käräjäoikeuden päätös pysyi voimassa ylemmissä oikeusasteissa. Korkeimman oikeuden mukaan ulkoministeriö saattoi ottaa nimityksissä huomioon muutakin kuin ansioituneisuuden, mutta perusteluista ei ilmennyt, miksi ansioituneempi hakija oli sivuutettu. Korkein oikeus katsoi, ettei ulkoministeriö kyennyt esittämään painavaa ja hyväksyttävää syytä mieshakijoiden valitsemiselle.

Syrjintä maksoi ministeriölle paljon

Ulkoministeriön kustannukset hävitystä oikeusjutusta nousivat noin 151 600 euroon. Summa sisältää ulkoministeriön omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut sekä Neuvoselle maksetun hyvityksen korkoineen, noin 16 400 euroa kahdesta eri syrjinnästä.

Neuvonen painotti koko oikeuskäsittelyn ajan, että ulkoministeriön tulee noudattaa toiminnassaan tasa-arvolakia. Lisäksi hän tarjoutui joka vaiheessa sovittelemaan, mutta ministeriö ei siihen halunnut ryhtyä.

– Minua loukkasi se tapa, jolla minua kohdeltiin, Neuvonen kiteyttää.

Neuvonen on edelleen töissä ulkoministeriössä ja työskentelee nyt ministerineuvoksena Suomen Etyj-edustuston pysyvän edustajan sijaisena Wienissä. Hän pitää työtään mielenkiintoisena ja vaihtelevana.

Pitkän oikeusprosessin aikana Neuvosta helpotti liiton tuki ja se, että hänellä oli vahvoja tukijoita myös ulkoministeriön sisällä. Kestävyysurheilukin auttoi irrottamaan mieltä ikävistä asioista.

– Harrastan triathlonia ja käyn jatkuvasti epämukavuusalueellani. Tämä oikeusprosessi oli kuin maraton.

Luitko jo nämä?

Työssä 22.4.2026

Tavoitteellinen harrastaminen vaatii ajankäytön priorisointia

Työssä 3.2.2026

Hallitusammattilaisuudesta kiinnostuneen juristin kannattaa hankkia liiketoimintaosaamista, sanoo Piia-Noora Kauppi

Työssä 28.1.2026

Vuokra-asujan muistilista