Ihmiset

Talouden ytimessä

Talouden murroskausi vaatii varautumista ja turhan sääntelyn purkamista, arvioi pääjohtaja Timo Ritakallio. Hänestä yritysjuristin työssä on tärkeintä juridiikan ja liiketoiminnan yhdistäminen ratkaisuhakuisesti.

8.10.2025 | Lukuaika: 6 minuuttia

Teksti Saga Wiklund

kuvat ja videot Miika Kainu

Kuuntele juttu

Juttu tiivistettynä

Finanssialan sääntely on vakauttanut sektoria, mutta OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio varoittaa ylisääntelystä. Erityisesti kansallinen lisäsääntely EU-lainsäädännön päälle pitäisi hänen mielestään purkaa kilpailukyvyn nimissä.
Vaikeissa talouskriiseissä johtajana toiminut Ritakallio katsoo, että oikeustieteellinen koulutus on ollut hyödyksi vahvasti säädellyllä toimialalla.
Ritakallio peräänkuuluttaa julkistalouden hoitoon pitkäjänteisyyttä hallituskausien yli. Hän ehdottaa velkajarrujen käyttöönottoa Suomeen Ruotsin ja Saksan mallin mukaan.
Juristin on nyt ja tulevaisuudessa ymmärrettävä sekä liiketoimintaa että teknologiaa ja osattava soveltaa juridiikkaa ratkaisuhakuisesti – ei vain riskien välttämiseksi. Tulevaisuuden juristit menestyvät olemalla uteliaita uuden edessä.

Talouden mullistus saattaa OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan jatkua pitkään. Hän kutsuu 2020-lukua epävarmuuden vuosikymmeneksi: se alkoi pandemialla ja on jatkunut Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Nyt käydään myös kauppasotaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloitteesta.

– 1990-luvun lopulta alkanut vapaan kaupan voittokulku on ohi, ja Yhdysvaltain toimet muuttavat maailmankaupan rakenteita, Ritakallio analysoi.

Ritakallio on toiminut lähes koko uransa pankki- ja vakuutusalan johtotehtävissä, ja eteen on sattunut monenlaisia murrosvaiheita. Nyt tilanne eroaa aiemmista sikäli, että sekä maailmankaupan mannerlaatat että turvallisuusympäristö ovat muutoksessa.

– Vielä on ennenaikaista sanoa, millaisia uusia liittoumia syntyy. Kiina ja globaali etelä ovat kasvaneet entistä merkittävämmiksi tekijöiksi. Sotilaiden ja turvallisuusasiantuntijoiden mukaan tämä vuosikymmen ja seuraavan alku ovat vaaran vuosia, joten kriisinsietokyvyn ja varautumisen merkitys on entistä suurempi, Ritakallio sanoo.

”Sekä maailmankaupan mannerlaatat että turvallisuusympäristö ovat muutoksessa.”

Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomi on selviytynyt monista vaikeista vaiheista.

– Tarvitsemme erityisesti nuorille suunnannäyttäjiä toiveikkaaseen tulevaisuuteen pikemmin kuin pessimistejä. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu yllätyksen kestäväksi.

Talouden kriisinkestävyyttä rakennetaan yksilönkin tasolla huolehtimalla tulojen ja menojen tasapainosta, vakuutusturvasta ja varautumalla esimerkiksi korkojen heilahteluun.

Henkilö seisomassa OP-ryhmän aulan portaikossa. — Timo Ritakallio kokee, että juristitaustasta on ollut paljon hyötyä hänen urallaan, sillä finanssiala on erittäin säännelty.

Vaikein tilanne 1990-luvun laman aikana

Ritakallion tähänastisen uran vaikeimmat hetket ajoittuvat ajankohtaan, jolloin hän oli vastavalmistunut juristi ja tuore perheenisä ensimmäisessä pankinjohtajan pestissään.

Tuolloin elettiin 1990-luvun alkua, ja Ritakallio työskenteli Uudenkaupungin seudun Osuuspankin toimitusjohtajana.

– Suomi oli syvässä lamassa, tuli devalvaatio ja paljon konkursseja. Nytkin konkursseista puhutaan paljon, mutta se oli ihan eri maailma, Ritakallio muistaa.

Moni kilpaileva pankki kaatui, mutta hänen pankkinsa selvisi.

Toinen mullistus sattui vuonna 2008, kun Ritakallio siirtyi Ilmarisen varatoimitusjohtajaksi vastaamaan sijoituksista pari viikkoa ennen kuin amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers kaatui. Tilannetta seurasi maailmanlaajuinen talouskriisi ja taantuma.

– Yhtäkkiä vastuullani oli yli 30 miljardin sijoitussalkku ja pörssikurssit laskivat hetkessä kymmeniä prosentteja. Piti päästä nopeasti perille monimutkaisesta sijoitussalkusta ja siitä, miten avainrooleissa olevat ihmiset kestivät painetta, Ritakallio kertoo.

Hän sai pidettyä pään kylmänä. Johtajana Ritakallio noudattaa tiettyjä periaatteita: ensin on luotava strategia ja näytettävä suunta, ja sen jälkeen mahdollistetaan ihmisten onnistuminen omassa työssään.

– Ollaan auttamassa, sparraamassa ja ratkomassa ongelmia silloin, kun työssä ei pääse eteenpäin, hän kuvaa.

Ritakallio siirtyi Ilmariseen vastaamaan sijoituksista juuri ennen kuin Lehman Brothers kaatui.

Kolmanneksi Ritakallio haluaa kannustaa oppimaan uutta ja oivaltamaan oman työn merkityksen. Ja lopuksi johtajan tehtävänä on varmistaa, että tavoitellut tulokset saavutetaan.

Tiukkojen kokemustensa vuoksi Ritakallion on nykyään helpompi suhtautua esimerkiksi pörssikurssien heilahduksiin, joita viimeksi nähtiin laajamittaisesti Trumpin ilmoitettua korkeista tulleista.

– Maailma ei lopu tälläkään kertaa, hän sanoo.

Ritakallio on saanut läpi uransa vastapainoa työpaineille perheestään, johon kuuluvat rehtorina pitkään toiminut vaimo Maarit Ritakallio ja kaksi jo aikuistunutta lasta perheineen.

Toinen tärkeä henkireikä on urheilu: raskaankin työpäivän jaksaa paremmin, kun se alkaa liikunnalla. Suunnistaminen, juokseminen ja tennis ovat Ritakalliolle rakkaita lajeja.

– Tennis on myös sosiaalinen laji, siihen tarvitaan kaksi tai neljä.

Timo Ritakallio

Syntynyt 1962 Vampulassa Satakunnassa.
Oikeustieteen maisteri Turun yliopistosta, MBA ja tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta.
Advanced Management Program -koulutus Harvardin yliopistosta.
OP-ryhmän pääjohtaja vuodesta 2018, toiminut aiemmin muun muassa työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana 2015–2018 ja
varatoimitusjohtajana 2008–2014.
OP Yrityspankin ja Pohjola vakuutuksen hallituksen puheenjohtaja, Keskon hallituksen varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen
puheenjohtaja, useita muita luottamustehtäviä.
Naimisissa Maarit Ritakallion (o.s. Horna) kanssa, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.
Harrastaa suunnistusta, juoksua ja tennistä.

Sääntely vakauttaa mutta voi estää kasvua

Yhteiskunnan tasolla vaikeisiin taloustilanteisiin tuo vakautta pankki- ja vakuutusalan sääntely, jota on tiukennettu huomattavasti vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena. Eurooppalainen pankkisektori on osittain sen ansiosta selvinnyt hyvin 2020-luvun yllättävistä tilanteista.

– Samalla on tultu tilanteeseen, jossa pitäisi tarkistaa, miten paljon meillä on jo ylisääntelyä. Iso kysymys on myös, onko se hidastanut kasvua, Ritakallio sanoo ja muistuttaa, että sääntely aiheuttaa pankeille kustannuksia, jotka tulevat asiakkaiden maksettaviksi.

”Eurooppalainen sääntely riittää.”

Suomessa on myös tehty lisäsääntelyä eurooppalaisen sääntelyn päälle.

– Se pitäisi ehdottomasti lopettaa ja purkaa: eurooppalainen sääntely riittää, Ritakallio toteaa.

Brysselissä on uskottu, että muut seuraisivat sääntelyssä Euroopan unionin mallia, mutta niin ei ole käynyt. Pankki- ja vakuutusalaa säännellään EU:ssa paljon tiukemmin kuin Yhdysvalloissa, ja kilpailukyky on rapistunut.

– Vasta nyt, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toisen komission aikana, on herätty pohtimaan tilanteeseen ratkaisuja, Ritakallio sanoo.

Häntä harmittaa sekin, että hallitusten vaihtuminen tekee kotimaan talouspolitiikasta lyhytjänteistä ja huonosti ennustettavaa.

– Kansantalouden ja kaikkien suomalaisten kannalta olisi parempi, että julkistalouden hoitoon sitouduttaisiin pidemmäksi ajaksi kuin yksittäisiksi hallituskausiksi, hän toteaa.

Ruotsissa ja Saksassa on käytössä velkajarruja eli alijäämään liittyviä sitovia määrittelyjä, joista yksittäinen hallitus ei pysty poikkeamaan. Asiaa voitaisiin Ritakallion mielestä Suomessakin edistää lainsäädännön avulla.

”Hallitusten vaihtuminen tekee kotimaan talouspolitiikasta lyhytjänteistä.”

Timo Ritakallio kuvattuna ikkunan läpi, ikkunassa heijastuksia ulkoa. — Suomessa tarvitaan Timo Ritakallion mielestä nyt toiveikkaan tulevaisuuden suunnannäyttäjiä.

Pankkisektorin juristit uuden edessä

Timo Ritakallio on ensimmäiseltä koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Nykyään hän toimii myös hieman alle 400 juristin työnantajana. Juristeja toimii OP:ssa pankki- tai vakuutusliiketoiminnan ja varainhoidon parissa, perhe- ja jäämistöoikeuden tehtävissä sekä erilaisissa johtotehtävissä.

Ritakallion mukaan yritysjuristin avainosaamista on juridiikan ja liiketoiminnan yhdistäminen ratkaisuhakuisesti.

– Tulevaisuudessa finanssialan juristin tyypillinen työpäivä on yhä laajemmin verkottunut osaksi liiketoiminnan prosesseja ja tietojärjestelmiä. Jos keskittyy liikaa pelkästään juridiikkaan, näkee herkästi vain vältettäviä riskejä. Ratkaisuhakuisuus on yrityksen kannalta merkittävää – miten uhat voidaan minimoida ja toimia säännösten puitteissa? Ritakallio pohtii.

”Finanssiala kaipaa nyt juristeja, jotka ovat uteliaita sekä uusia säädöksiä että uutta teknologiaa kohtaan.”

Laaja-alaisuus on Ritakallion mielestä juristien vahva etu. Tulevaisuuden työelämässä pärjää, jos on utelias sekä uusia säädöksiä että uutta teknologiaa kohtaan.

– Viestini jokaiselle juristille on, että tekoäly ei vie kenenkään juristin työtä, mutta tekoälyn käytön hallitseva juristi voi viedä työsi. Me ja moni muukin toimija palkkaamme tulevaisuudessa mielellämme työntekijöitä, jotka osaavat käyttää työssään apuna tekoälyä.

”Jos keskittyy liikaa pelkästään juridiikkaan, näkee herkästi vain riskejä.”

OP on varautunut tulevaisuuteen muun muassa kehittämällä oman sisäisen tekoälymallin, OP Maijun, joka turvaa tietosuojan, pankkisalaisuuden ja liikesalaisuudet. Asiakkaillekin on kehitetty oma tekoälyapuri, OP Aina.

Ritakallio innostuu uudesta teknologiasta, koska hän näkee sen tuomat hyödyt liiketoiminnalle. Ihmisen rooli ei kuitenkaan häviä minnekään, sillä tekoäly on apuri, joka tarvitsee käyttäjänsä ja valvojansa. Se voi kuitenkin auttaa asiantuntijoita selviämään työstään entistä tehokkaammin.

Juristin koulutus auttaa johtamistyössä

Timo Ritakallion tie pankkimaailman näköalapaikalle alkoi juristin opinnoista – tai ehkä vieläkin aiemmin. Ritakallio hymyilee muistolleen: hän löysi kymmenvuotiaana Suomen Laki I:n kirjahyllystä ja innostui lukemaan pankinjohtajaisänsä opuksen kokonaan.

– Kokemus oli hauska ja jännittävä. Sen jälkeen minulle oli koko kouluajan selvää, että pyrin oikeustieteelliseen, Ritakallio kertoo.

Oikeustieteen maisterin opintoihin kului kolme vuotta. Yrityselämä ja johtaminen kiinnostivat jo tuolloin, joten Ritakallio osallistui OP-pankin esimiesvalmennukseen. Valmistuttuaan hän toimi aluksi pankkilakimiehenä, mutta sittemmin hän on keskittynyt liikkeenjohdon tehtäviin sekä yritys-, rahoitus-, pääoma- ja sijoittamistoimintaan.

Opinnot loivat erinomaisen pohjan nousujohteiselle uralle.

– Keskeisen lainsäädännön tuntemisesta on paljon apua – finanssialalla vielä enemmän kuin monella muulla alalla, koska sääntelyä on paljon, Ritakallio toteaa.

Koulutus toi myös analyyttista otetta sekä kykyä olennaisten asioiden erottamiseen.

Ritakalliota on auttanut uralla eteenpäin määrätietoisuus, sosiaalisuus ja valmius opetella jatkuvasti uutta. Hän on väitellyt työnsä ohessa Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi; tuotantotalouden alan väitöskirja käsittelee Euroopan suurimpien pankkien menestystekijöitä.

Kaikkea tekemistä on kannatellut perhearki, ja nykyään Ritakallio pitää puolisonsa kanssa tiiviisti yhteyttä jo aikuistuneisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Heidän kanssaan vietetään aikaa esimerkiksi Vierumäellä liikkuen ja Etelä-Ranskan loma-asunnolla lämmöstä nauttien.

– Meillä on kolme lastenlasta, he ovat kaikki poikia ja tiiviisti mukana arjessamme, Timo Ritakallio kertoo.

Isän ja isoisän roolit ovat tuoneet elämään paljon rikkautta.