Työssä

Rahan arvo

Tienaako juristi paljon vai vähän? Riippuu, mihin suhteuttaa. Mitä kertoo vertailu muihin akateemisiin aloihin, ja mitä muuta kuin rahaa juristit punnitsevat työpaikkaa valitessaan? Kuormituksellakin on oma painonsa.

24.9.2025 | Lukuaika: 7 minuuttia

Teksti Sanna Jäppinen

kuvat ja videot Daniel Stolle

Kuuntele juttu

Juttu tiivistettynä

Palkka on edelleen juristien työpaikanvalinnassa keskeinen tekijä, mutta sen rinnalle nousevat yhä vahvemmin työn ja muun elämän tasapaino, työhyvinvointi sekä työnantajan arvojen toteutuminen käytännössä.
Palkka-avoimuus koetaan tärkeänä, ja Juristiliiton suositukset ohjaavat etenkin vastavalmistuneiden ansiotasoa tehokkaasti. Kokeneempien kohdalla palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja kokonaiskompensaation – kuten etujen ja etätyömahdollisuuksien – perusteella.
Juristit ansaitsevat selvästi enemmän kuin muut akateemiset asiantuntijat, mutta palkkataso vaihtelee merkittävästi sektorin ja tehtävän mukaan. Työttömyys on hieman kasvanut, mutta kilpailu osaavista juristeista on edelleen kovaa, eivätkä työnhakijoiden odotukset ole juurikaan madaltuneet.
Työkuormitus vaihtelee suuresti. Erityisesti syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa se koetaan usein liian raskaaksi. Juristien kuormitusta on eri syistä kuitenkin vaikea mitata.
Työpaikan vaihtoa harkitaan yleisesti, usein palkkasyistä mutta myös ammatillisen kehittymisen ja arvojen yhteensopivuuden vuoksi. Nuoret juristit pohtivat tarkoin, millaisessa ympäristössä he voivat käyttää vahvuuksiaan ja kokea työnsä merkitykselliseksi.

Kysymys tasapainosta työn ja muun elämän välillä nousee tämän päivän rekrytointitilanteissa vahvasti esiin, kun työnhakija punnitsee paikan sopivuutta itselleen. Miten työnantaja edistää tätä tasapainoa?

– Aihe on nykyään varsin korostuneesti esillä, ja myös työnantajat tiedostavat sen hyvin. Mukaan on hypännyt uusi sukupolvi, joka on lisännyt tätä keskustelua, sanoo Erica Holmlund, Senior Legal Talent Consultant juridiikan alan Työelämätalo Paragraaffista.

On erilaisia keinoja, joilla tasapainoa työn ja vapaa-ajan suhteen haetaan – ja tarjotaan. Yksi selkeä tapa on mahdollisuus paikasta riippumattomaan etätyöhön.

– Paragraaffin työelämätutkimuksen mukaan 77 prosenttia juristeista työskentelee hybridimallilla, Holmlund sanoo.

”Mukaan on hypännyt uusi sukupolvi, joka on lisännyt keskustelua.”

Erica Holmlund

Hänen mukaansa etätyömahdollisuus on juristien kohdalla siksikin tärkeä, että valtaosa juristeista asuu pääkaupunkiseudulla, mutta töihin heitä tietysti kaivataan ympäri Suomea.

– Varsinkin jos haussa on kokeneempi juristi, kilpailu on kovaa ja mahdollisuus hybridityöhön on työnantajalle ehdottomasti yksi kilpailuvaltti.

Holmlund arvioi, että etätyön ohella valtaosa juristien odotuksista kohdistuu työn parempaan järjestämiseen, kun haetaan tasapainoa työn ja muun elämän välille.

Alalla arvostetaan palkka-avoimuutta

Palkan ja muun palkitsemisen suuruudella on kuitenkin edelleen kiistaton ja keskeinen merkitys työpaikan valinnassa. Juristikunnan etu palkkaneuvotteluissa on Holmlundin mielestä palkka-avoimuus.

– Meidän tutkimuksessamme noin 80 prosenttia vastaajista piti positiivisena asiana sitä, että palkoista viestitään avoimesti rekrytoinnin yhteydessä, hän toteaa.

Avoimuuden ansiota lienee sekin, että juristien odotukset palkan ja muiden etujen suhteen liikkuvat yleensä melko realistisella tasolla.

– Palkkaa peilataan neuvotteluissa puolin ja toisin siihen rooliin, jota juristilta työssä odotetaan. Onko hän yrityksessä esimerkiksi liiketoiminnan kanssa tekemisissä ja millaisia ominaisuuksia varsinaisen substanssin lisäksi kaivataan – ja miten tämä istuu hakijan omiin uratavoitteisiin, Holmlund arvioi.

– On vaikea sanoa euromääräisesti juristin ”kipurajaa”, sillä kokeneemmilla palkan määräytymisperusteet vaihtelevat niin paljon toimialasta ja sektorista riippuen. Ja aina on kyse kokonaiskompensaatiosta, jossa painavat palkan ohella vaikkapa työterveyshuolto ja juuri työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Juristien odotukset palkan ja muiden etujen suhteen liikkuvat melko realistisella tasolla.

Palkkavertailu omaan viiteryhmään mielekkäintä

Avointa palkkapuhetta edistää osaltaan Juristiliiton vuotuinen palkkatutkimus. Tuorein kyselytutkimus kertoo lokakuun 2024 ansiotasosta: juristien mediaanipalkka julkisella puolella oli 5 950 euroa ja yksityisellä sektorilla 6 400 euroa ilman tulospalkkiota. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien mediaanipalkka lokakuussa 2024 oli 3 223 euroa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että juristien ansioissa skaala on laaja, vaikka tarkasteltaisiin vain asiantuntijatehtäviä, sillä juristeja työllistävät toimialat ovat hyvin erilaisia. Toisaalta alhaisinkin toimialakohtainen mediaanipalkka – oikeusavussa ja edunvalvonnassa – yltää juristeilla 4 900 euroon.

– Kysely tarjoaa arvokkaan työkalun palkkatasojen ymmärtämiseen. Sen tulokset ovat luotettava indikaattori alan kehityksestä, vaikka vastaajien edustavuus vaikuttaa tuloksiin, muistuttaa Eero Blåfield, joka vastaa Juristiliitossa henkilökohtaisen kehittymisen palveluista.

Blåfield korostaa, että on mielekästä vertailla omaa nykyistä tai tavoitteena siintävää palkkaa ensisijaisesti itselle merkitykselliseen viiteryhmään. Juristiliiton jäsensivuilta löytyvällä Palkkatutkimus-työkalun avulla voi tehdä hyvinkin yksityiskohtaisia hakuja toimialan, tehtävän, sukupuolen ja kokemuksen perusteella.

– Myös työnantajat etsivät palkkatutkimuksesta tietoa kilpailukykyisistä palkoista, Blåfield sanoo.

Juristiliiton suosituspalkat ovat vakiintuneet poikkeuksellisen vahvasti.

Liiton palkkasuositus on jo lähes oletus

Vaikka palkkojen hajonta on muuten suurta, vastavalmistuneiden juristien aloituspalkoissa yksityissektorilla vallitsee yhdenmukaisuus.

– Juristiliiton suosituspalkat ovat vakiintuneet poikkeuksellisen vahvasti. Rekrytointiprosessissa jopa vähän yllättää, jos tarjotaan muuta, Erica Holmlund kertoo.

Liiton alkupalkkasuositusta noudatetaan laajasti yksityisellä sektorilla. Suosituksen alle jääviä palkkoja maksetaan laajalti julkisella sektorilla ja myös osassa pieniä yksityisen sektorin työnantajia.

Vuonna 2024 liiton vähimmäispalkkasuositus vastavalmistuneelle oikeustieteen maisterille oli 4 720 euroa, ja palkkatutkimuksen mukaan toteutunut vastavalmistuneen mediaanipalkka yksityissektorilla oli 4 700 euroa. Vuoden 2025 palkkasuositus vastavalmistuneelle on 4 840 euroa.

Juristit erottuvat Akavan vertailussa

Entä kun katsotaan keskimääräistä asiantuntijatason juristia: onko hän hyvätuloinen verrattuna vaikkapa muihin akateemisiin asiantuntijoihin?

Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev teki vertailun vuoden 2023 tilastoista, joissa juristien kokonaispalkan mediaani oli 5 945 euroa kuukaudessa. Tämä oli yli 30 prosenttia korkeampi kuin kaikilla erityisasiantuntijoilla keskimäärin. Valtiolla ero oli pienempi: noin 20 prosenttia.

– Juristien palkat ovat heikoimmat kuntasektorilla, mutta suhteessa muihin kunnan erityisasiantuntijoihin silti 30 prosenttia korkeampia, Koev sanoo.

Koevin arvion mukaan selvästi keskiarvon ylittävää palkkatasoa selittää juristien kova kysyntä, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

– Yksityisen sektorin suuri tarve juristeille nostaa siellä palkkoja. Ja jotta juristeja riittäisi myös julkiselle puolella, joutuvat julkisen sektorin työnantajat maksamaan heille korkeampia palkkoja kuin yleensä erityisasiantuntijoille, hän analysoi.

Noussut työttömyys ei juuri näy palkoissa

Koevin mainitsema juristeihin kohdistuva suuri kysyntä on saanut viime aikoina pienen kolauksen, kun työttömyys on kasvanut myös juristikunnassa.

Paragraaffissakin työmarkkinatilanne näkyy, sillä hakemuksia saattaa tulla kaksin- tai kolminkertaisesti aiempaan verrattuna. Nuorilla juristeilla ensimmäisen työn saaminen voi nyt kestää, mutta kokeneemmista juristeista käydään edelleen kovaa kisaa.

– Kyllä työnantajat katsovat tätä tilannetta pidemmälle: he haluavat parhaat osaajat ja tarjoavat heille reiluja etuja, mikä lisää pysyvyyttä, toteaa Legal Talent Consultant Joel Kurki Paragraaffista.

Kurjen ja Holmlundin mielestä ei myöskään näy merkkejä siitä, että työtä hakevat olisivat lähteneet itse tiputtamaan odotuksiaan, ainakaan laajasti.

Kokeneemmista juristeista käydään edelleen kovaa kisaa.

Kuormittavuutta on vaikea mitata

Palataan vielä Juristiliiton palkkatutkimukseen, jonka yhteydessä kysytään myös työajasta ja työn kuormittavuudesta. Pisimpiä työviikkoja tehtiin asianajotoimistoissa, mutta niissä harva koki työmäärän olevan jatkuvasti liian suuri.

Sen sijaan erityisesti tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen piirissä ongelmat työn määrässä nousivat karusti esiin: esimerkiksi syyttäjälaitoksessa yli kolmannes vastaajista sanoi työmäärän olevan jatkuvasti liian suuri ja yli puolet koki samaa ajoittain.

”Kuormittumisen mittaaminen on haastavaa – eritoten juristien kohdalla.”

Eero Blåfield

Voiko raha siis helpottaa kuormittumista?

– Tähän on vaikea vastata palkkatutkimuksen perusteella. Mutta työantajan palkkoihin käyttämä raha vaikuttaa tietysti parillakin tapaan kuormitukseen ja arvostuksen kokemukseen: rahalla voidaan palkata riittävästi henkilökuntaa ja toisaalta yksilötasolla palkkaus kertoo työn arvostuksesta, Eero Blåfield toteaa.

Hän korostaa, että kuormittumisen mittaaminen on haastavaa – eritoten juristien kohdalla.

– Tällä alalla ihmisten on vaikea tuoda epäkohtia esille varsinkaan omalla nimellä. Juristeilla on vahva halu tehdä työnsä erinomaisesti, mikä voi vaikeuttaa kuormituksesta puhumista. Pelätään myös leimautumista.

Miksi vastuullisen työnantajan periaatteisiin ei sitouduta?

Yksi väline, jolla Juristiliitto pyrkii edistämään tasapainoista työelämää, on vastuullisten lakipalveluiden työnantajaperiaatteet.

Periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi työaikalain ja muiden säädösten noudattaminen, riittävän palautumisen varmistaminen sekä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu. Niissä todetaan myös, että ”työn ja perhe-elämän sekä muun oman ajan yhteensovittaminen ei saa olla esteenä henkilön urakehitykselle tai etenemismahdollisuuksille”.

Periaatteisiin on kuitenkin toistaiseksi sitoutunut ainoastaan lakipalveluyritys Fondia Oyj.

– Yrityksillä on tarve profiloitua vastuullisuudessa, mutta jostain syystä vastuullisuuskeskustelu ei oikein ulotu valkokaulustyöhön, Blåfield ihmettelee.

Hän näkee osaselitykseksi edellä mainitun leimautumisen pelon ja sen, että työntekijät eivät itse halua nostaa mahdollisia haasteita esiin.

– Siksi olisi hyvä, jos paine vastuullisuusperiaatteisiin tulisi lakiyritysten asiakkailta.

Työnantajan arvot ovat juristeille merkityksellisiä.

Nuoret juristit korostavat arvojen kohtaamista

Heikko sitoutuminen vastuullisuusperiaatteisiin on hieman yllättävää siihen nähden, että Paragraaffin asiantuntijoiden mukaan työnantajan arvot ovat juristeille merkityksellisiä.

– Hyvin usein hakijoiden kanssa nousee esiin se, että organisaation eettisyyden ja yhteiskuntavastuun pitäisi oikeasti näkyä toiminnassa. Arvot eivät voi olla päälle liimattuja, Joel Kurki sanoo.

Se, millaiset arvot työpaikan valinnassa painavat, tietysti vaihtelevat henkilöstä toiseen. Olennaista on Kurjen mukaan se, että omat ja työnantajan arvot kohtaavat aidosti.

– Jos hakeutuu töihin vaikkapa syyttäjälaitokseen, ei ykkösprioriteetti varmastikaan ole palkkaus, vaan se, että kokee työn yhteiskunnallisesti merkittäväksi, hän kuvaa.

Myös Holmlund käy jatkuvasti arvokeskusteluja.

– Nuoret juristit miettivät näitä asioita todella paljon, ja heidän kanssaan on runsaasti reflektointia siitä, mitkä ovat heidän omia vahvuuksiaan, missä he haluisivat olla työssä ja mikä tuottaisi heille merkityksellisyyttä.

Työpaikan vaihtoa mietitään paljon

Holmlundin ja Kurjen mielestä työnantajien kannattaisi viestiä arvoistaan – ja siitä, mitä ne arjessa tarkoittavat – entistä selkeämmin. Mielikuvat työnantajista ovat nimittäin jatkuvan arvioinnin alla: Paragraaffin työelämätutkimuksen mukaan 80 prosenttia juristeista miettii työpaikan vaihtoa jollain tasolla.

Vaihtoaikeita pyöritellään tietysti monista syistä: työpaikan muutos tarjoaa luontevan kohdan palkan kilpailutukseen, ja Holmlundin mukaan moni etsii uudenlaisia ympäristöjä, esimerkiksi mahdollisuutta yhteistyöhön eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

– Suurin syy lienee kuitenkin tarve ammatilliseen kasvuun jossain muodossa, ja silloin arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja millaista tukea työnantaja voisi kehittymiseen antaa, Holmlund toteaa.

Palkkatutkimus- ja Palkkatutka-työkalut palkkaneuvottelujen tueksi

Palkkaneuvotteluissa tärkeintä on huolellinen valmistautuminen. Kun omat odotukset ovat realistisia, on helpompi välttää ikävät tilanteet, muistuttaa Eero Blåfield Juristiliitosta.

Valmistautumisessa auttavat Juristiliiton uudet työkalut: Palkkatutkimus-työkalun avulla voi tutkailla alan palkkoja toimialan, tehtävän, sukupuolen ja työvuosien perusteella, ja Palkkatutka auttaa peilaamaan, millainen palkkakehitys voisi olla oman kokemuksen ja muiden taustatekijöiden perusteella.

Blåfield korostaa, että palkkaneuvotteluissa on aina kyse kokonaisuudesta: palkan ohella voi vaikuttaa vaikkapa siihen, onko lounas- tai virike-etu osa palkkaa vai sen päälle.

– Liitosta saa aina kysyä neuvoja tai sparrailua. Rohkeasti vaan yhteyttä urapalveluihin!