Ihmiset

Jos ICC:tä ei olisi, se pitäisi keksiä

Ulkoministeriössä pitkän uran tehnyt Päivi Kaukoranta toimii Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sopimusvaltioiden kokouksen puheenjohtajana vuosina 2024–2026. Hän kertoo, mihin ICC:tä tarvitaan, ja millä edellytyksillä se voi edelleen toimia tehokkaasti.

11.3.2026 | Lukuaika: 6 minuuttia

Teksti Päivi Brink

kuvat ja videot Sabrina Bqain

Kuuntele juttu

Juttu tiivistettynä

Ulkoasiainneuvos Päivi Kaukorannalla (OTK, varatuomari) on takanaan pitkä ja monipuolinen ura ulkoministeriössä. Hän kertoo uransa punaisena lankana olleen merkityksellinen työ kansainvälisissä tehtävissä.
Parhaillaan hän toimii Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sopimusvaltioiden kokouksen puheenjohtajana ja samalla ulkoministeriön kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkönä.
ICC käsittelee vakavimpia kansainvälisiä rikoksia. Kaukoranta korostaa tuomioistuimen merkitystä kestävän rauhan toteutumisessa ja jäsenvaltioiden vahvan tuen tärkeyttä ICC:lle.
Viime vuosina ICC on ollut erinäisten pakotteiden, painostuksen ja kohun kohteena. Kaukorannan mukaan tuomioistuin on kuitenkin säilyttänyt toimintakykynsä ja kyennyt tekemään merkittäviä päätöksiä.

Ulkoasianneuvos Päivi Kaukoranta on toiminut nyt kaksi vuotta tehtävässään Kansainvälisen rikostuomioistuimen eli ICC:n sopimusvaltioiden kokouksen (Assembly of States Parties, ASP) puheenjohtajana. Samalla hän on toiminut Suomessa ulkoministeriön kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkönä. Kansallinen turvallisuusviranomainen vastaa muun muassa kansainvälisten henkilö- ja yritysturvallisuusselvitystodistusten myöntämisestä ja tietoturvallisuussopimusten valmistelusta.

– Tuomioistuin sijaitsee Haagissa, mutta työskentelen pääosin Helsingissä. Tämä auttaa kahden työroolin hoidossa. Täytyy silti todeta, että venytän työpäivää joka suuntaan, Kaukoranta sanoo.

Hän perehtyi ICC:hen jo 1990-luvun lopussa ollessaan Suomen valtuuskunnan jäsenenä neuvottelemassa ICC:n perustusasiakirjan, Rooman perussäännön, sisällöstä.

– Olen edustanut oikeuspalvelun päällikkönä Suomea ASP:n kokouksissa ja tehnyt sen kanssa tiivistä yhteistyötä pitkään. Lisäksi ollessani suurlähettiläänä Haagissa osallistuin ASP:n kokouksiin. Olin siis hyvin selvillä ICC:n toiminnasta aloittaessani nykyisessä tehtävässäni.

Ulkoasiainneuvos Päivi Kaukoranta

2024–2026 Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sopimusvaltioiden kokouksen (ASP) puheenjohtaja
2022 alkaen ulkoministeriön kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) päällikkö
2018–2022 Suomen Alankomaiden suurlähettiläs, edusti Suomea kemiallisten aseiden kieltosopimusjärjestö OPCW:ssä
2009–2018 oikeuspäällikkö ulkoministeriön oikeuspalvelussa
2005–2007 neuvotteleva virkamies EU-sihteeristössä
1998–2000 lainsäädäntöneuvos Suomen EU-edustustossa
1989 alkaen eri tehtävissä ulkoministeriössä
Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti (Helsingin yliopisto) ja varatuomari
Perhe: puoliso, kaksi aikuista lasta ja koira

ASP vastaa sääntelyn kehittämisestä

ICC:n toimivaltaan kuuluvat luonnollisten henkilöiden tekemät rikokset: joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja hyökkäysrikos. Sopimusvaltioiden kokous ASP vastaa ICC:n toiminnan pohjana olevan sääntelyn kehittämisestä. Lisäksi se päättää ICC:n budjetista, valvoo sen hallintoa ja valitsee sen tuomarit, syyttäjän ja apulaissyyttäjät. ASP on ICC:tä valvova toimija, joten Kaukoranta ASP:n puheenjohtajana ei ole ICC:n työntekijä.

Kaukoranta toimii kokouksien puheenjohtajana ja valmistelee kokoukset sihteeristön ja alatyöryhmien kanssa. Kaikki jäsenmaat kokoontuvat ainakin kerran vuodessa Haagissa tai New Yorkissa, ja puheenjohtajisto kokoontuu lisäksi useammin kuin kerran kuukaudessa. Kaukorannan mukaan sekä ASP että ICC tarjoavat kiinnostavia tehtäviä kansainvälisestä rikosoikeudesta kiinnostuneille juristeille.

– Kaikilla edeltäjilläni ei ole ollut juristin koulutusta, mutta pidän sitä hyvänä pohjana tehtävän hoitamiseen. Teen lopulta hyvin arkista kansainvälistä yhteistyötä.

Suomi on ollut vahvasti sitoutunut ICC:hen, ja Kaukoranta kokee tämän auttaneen häntä tehtävän hoidossa. Aiemmin suomalainen Erkki Kourula toimi tuomioistuimen tuomarina vuosina 2003–2015, ja Elisabeth Rehn toimi ICC:n uhrirahaston johtokunnan puheenjohtajana 2010–2015. Presidentti Stubb osoitti tukeaan ICC:lle vierailemalla siellä Alankomaihin tekemänsä valtiovierailunsa yhteydessä joulukuussa.

”ICC on tuottanut vuosien mittaan merkittävää oikeuskäytäntöä ja kodifioinut kansainvälistä rikosoikeutta”, Päivi Kaukoranta sanoo.

ICC on erittäin tarpeellinen kestävälle rauhalle

Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustanut Rooman perussääntö tuli voimaan vuonna 2002. Tällä hetkellä sen sopimuspuolina on 125 maata.

– Joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja hyökkäysrikos ovat koko kansainvälistä yhteisöä koskettavia äärimmäisiä rikoksia. Kestävä rauha vaatii vastuuvelvollisuuden toteutumista. Rooman perussääntö ei ole täydellinen, mutta ICC on erittäin tarpeellinen, Kaukoranta tiivistää.

”Kestävä rauha vaatii vastuuvelvollisuuden toteutumista.”

ICC:n keskiössä ovat rikosten uhrit. Aiemmin uhrit osallistuivat kansainvälisten tuomioistuinten toimintaan vain todistajina, mutta ICC antaa heille laajemman osallistumisoikeuden. Tuomioistuin määrää myös korvauksia uhreille.

ICC ei ole YK:n alainen, mutta ne toimivat läheisessä yhteistyössä, ja YK:n turvallisuusneuvosto voi siirtää tilanteita ICC:n käsittelyyn.

– ICC on keskeinen osa sääntöperustaista monenkeskistä järjestelmää, kuten myös Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), Kaukoranta toteaa.

Kohuja ja pakotteita pidätysmääräyksistä

Maaliskuussa 2023 ICC antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista Ukrainan lapsikaappausten vuoksi. Marraskuussa 2024 annettiin pidätysmääräykset Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta ja entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista rikoksista Gazan siviileitä vastaan.

Päätöksiä on kritisoitu Venäjällä, Israelissa ja Yhdysvalloissa, ja ne ovat johtaneet erilaisiin vastatoimiin, kuten pakotteisiin. Monet merkittävät valtiot, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia ja Israel eivät ole ratifioineet Rooman peruskirjaa, mutta ovat olleet mukana neuvottelemassa sitä.

Joulukuussa venäläinen tuomioistuin tuomitsi ICC:n syyttäjän ja kahdeksan tuomaria poissaolevina pitkiin vankeusrangaistuksiin näiden ICC-tehtävien perusteella. Yhdysvaltain pakotteet ICC:n syyttäjiä ja tuomareita vastaan eivät tulleet Kaukorannalle yllätyksenä.

– Presidentti Trump asetti ICC:n edustajille pakotteita jo ensimmäisen kautensa aikana. Puheenjohtajana olen antanut lausuntoja, joissa pakotteet tuomitaan. Pitää muistaa, että ICC ei ole poliittinen toimija vaan oikeudellinen instituutio. Yhdysvaltain toiminta Venezuelassa herättää huolta monissa maissa. Kansainvälisen oikeuden sivuuttaminen ja maailman uudelleen jakautuminen heikentävät olennaisesti ICC:n ja muiden oikeudellisten instituutioiden toimintaedellytyksiä, Kaukoranta toteaa.

”Kohut vievät kohtuuttomasti tilaa ICC:n normaalitoiminnoilta.”

Keväällä 2024 ICC:n pääsyyttäjä Khania syytettiin alaisensa seksuaalisesta ahdistelusta. Khan on kiistänyt väitteet ja jäänyt sittemmin virkavapaalle tutkinnan ajaksi. Tapausta tutkinut YK:n alainen tutkimuselin antoi raporttinsa joulukuussa 2025. Asia on tällä hetkellä juristipaneelin arvioitavana ja siirtyy sitten ASP:n puheenjohtajiston käsittelyyn.

– ASP hyväksyi joulukuussa tarkemmat säännöt ICC:n syyttäjien ja tuomareiden väärinkäytösten tutkimiseksi. Tällaisiin epäilyksiin on välttämätöntä reagoida.

Kaukoranta kokee, että ICC on osoittanut resilienssiä pakotteiden ja muiden haasteiden keskellä.

– Kohut vievät kohtuuttomasti tilaa ICC:n normaalitoiminnoilta. ICC ei kuitenkaan ole halvaantunut, vaan se on tehnyt jatkuvasti merkittäviä päätöksiä.

Kaukoranta pitää tärkeänä, että pidätysmääräykset johtavat pidätyksiin. Tuore tapaus on libyalaisen Khaled Mohamed Ali El Hishrin luovutus Saksasta ICC:lle. Putin ja Netanjahu ovat kuitenkin käyneet pidätysmääräystensä jälkeen ICC:n jäsenvaltioissa, eikä heitä ole pidätetty.

– ASP:n puheenjohtajisto muistuttaa pidätysvelvollisuudesta ennen tällaisia vierailuja lähettämällä kirjeen kyseisen maan ulkoministerille. On selvää, että sekä Putin että Netanjahu ovat vältelleet sopimusvaltioissa vierailua.

Päivi Kaukoranta tuulettaa työasiat pois mielestään pyöräilemällä tai rullaluistelemalla töistä kotiin.

Jatkuvuuden takaa jäsenvaltioiden tuki

ASP:n kokouksissa neuvottelevat jäsenvaltiot, tarkkailijavaltiot ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. ICC toimii vain jäsenvaltioittensa tuella, eikä sillä esimerkiksi ole omia poliisivoimia. Myös tuomioiden täytäntöönpanossa tarvitaan jäsenvaltioiden apua.

– ASP:n kokouksessa joulukuussa 2025 jäsenvaltiot antoivat vahvan poliittisen tuen ICC:lle. Viime aikoina muutamat maat, kuten Unkari, Venezuela ja jotkut Sahelin (Saharan eteläpuoliset) valtiot, ovat ilmoittaneet aikomuksestaan irtautua Rooman perussäännöstä. En kuitenkaan pidä todennäköisenä, että jäsenvaltioiden määrä laskisi niin paljon, että ICC:n legitimiteetti suorastaan vaarantuisi.

Esimerkiksi Afrikan maat ovat olleet aktiivisia jäsenvaltioita aina Rooman perussäännön neuvotteluista alkaen.

– Afrikan maat ovat vuosien mittaan olleet kriittisiä ICC:n päätöksiä kohtaan, mutta samalla ne ovat olleet ICC:n vahvoja tukijoita. Itse asiassa Afrikan valtiot ovat usein siirtäneet ICC:n tutkittavaksi rikoksia, joita ne eivät ole itse kyenneet käsittelemään, Kaukoranta muistuttaa.

ICC toimii vain jäsenvaltioittensa tuella.

ICC on nyt toiminut 24 vuoden ajan. Se on vielä nuori kansainvälinen instituutio, mutta se on saavuttanut merkittäviä tuloksia.

– On tärkeää, että ICC:n työ tunnustetaan. Jos sitä ei olisi ollut, miten olisi käsitelty esimerkiksi viime vuosien tapahtumia Ukrainassa ja Gazassa? Olisi pitänyt perustaa uusia ad hoc -tuomioistuimia, Kaukoranta sanoo.

– ICC on vuosien mittaan tuottanut merkittävää oikeuskäytäntöä ja kodifioinut kansainvälistä rikosoikeutta. Toivon, että valtioiden vahva tuki tuomioistuimelle jatkuu erityisesti nyt, kun ICC:hen kohdistuu pakotteita ja muita painostustoimia.

”Kun ICC:hen kohdistuu painostustoimia, jäsenmaiden tuki on erityisen tärkeää.”

”Minulla on vahva juristi-identiteetti”

Päivi Kaukoranta on kiitollinen, kun on saanut tehdä niin merkityksellistä ja mielenkiintoista työtä ulkoministeriössä ja kansainvälisellä urallaan.

– Olen kotoisin Toivakasta ja kävin lukion Jyväskylässä. Lukioaikana olin opiskelijavaihdossa Yhdysvalloissa, ja tuo kokemus herätti kiinnostukseni kansainvälisiä asioita kohtaan. Se vain vahvistui ollessani urani alussa töissä Pelastakaa Lapset ry:ssä, Kaukoranta kertoo.

Kaukoranta opiskeli juristiksi Helsingin yliopistossa ja aloitti työt ulkoministeriössä vuonna 1989.

– Punainen lanka urallani on ollut, että työ on ollut merkityksellistä. Olen saanut tehdä äärimmäisen kiinnostavia ja monipuolisia tehtäviä ministeriössä. Juristin koulutus on ohjannut uraani, ja pääosin olen työskennellyt oikeuspalvelussa. Minulla on hyvin vahva juristi-identiteetti, vaikka työssä tarvitaan muitakin avuja, hän sanoo.

Kaukoranta on toiminut myös Suomen suurlähettiläänä Alankomaissa.

– Diplomaattina tärkein ohjenuorani on ollut, että ensimmäisenä mieleen tuleva ratkaisu tiettyyn kysymykseen ei ehkä ole paras. Käyn mielelläni keskustelua vaihtoehdoista muiden kanssa.

Kaukoranta kertoo, ettei hänellä ole koskaan ollut mitään erityistä urasuunnitelmaa.

– Tartun kuitenkin esiin nouseviin mahdollisuuksiin rohkeasti, kun on aika ottaa seuraava askel urapolulla.

Kahden merkittävän työn rinnalla vapaa-aika on kortilla, mutta Kaukoranta löytää aikaa myös Suomen Unicef ry:n hallituksen jäsenenä toimimiseen.

– Puolet vuodesta fillaroin tai rullaluistelen töihin, ja siinä ajatukset tuulettuvat hyvin. Vapaalla menen Toivakkaan mökille ja puuhastelen metsätöissä, sienestän, marjastan ja nautin luonnosta, Kaukoranta kertoo.