Vaikuttamassa

Liiat aloituspaikat vaarantavat opetusta ja työllistymistä

Juristiliitto vastustaa oikeustieteen aloituspaikkojen lisäämistä, jos se ei perustu todellisiin tarpeisiin. Liiton ääntä on myös kuultu ja suurimmat lisäykset koulutuspaikkojen kasvattamiseen on estetty.

6.5.2026 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Hanna Ojanpää

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Juristiliitto jakaa huolen perusteettomasta aloituspaikkojen määrän nostamisesta. Jos ja kun aloituspaikkoja lisätään, päätösten täytyy perustua selvityksiin, todelliseen tarpeeseen ja työmarkkinatilanteeseen myös pitkällä tähtäimellä.

Juristiliiton puheenjohtaja Sakari Melander sanoo, että liitto ei kategorisesti vastusta aloituspaikkojen lisäämistä, mutta ei kannata niiden tarpeettomia ja liiallisia määriä. Erityisen häiritsevää on päätösten tempoilevuus. Liitto on onnistunut vaikuttamistyönsä avulla torjumaan vielä nykyistä suuremmat koulutuspaikkojen lisäykset.

– Nykytilanteesta puuttuu kokonaisvaltainen vaikutusarvio. Taustalla vaikuttaa monimutkainen rahoituskuvio, jossa yliopistot saavat lisärahoitusta uusista aloituspaikoista ja myös hyötyvät valmistuneista taloudellisesti. Tiedekunnat jäävät usein puun ja kuoren väliin opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisessä sekä yliopistojen sisäisessä rahoitusmallissa, Melander harmittelee.

”Nykytilanteesta puuttuu kokonaisvaltainen vaikutusarvio.”

Resurssien äärirajoilla

Esimerkiksi Helsingin yliopistoon haki kevään 2026 yhteishaussa ennätysmäärä opiskelijoita. Opiskelupaikkoja on myös ennätysmäärä tarjolla. OKM antoi Helsingin yliopistolle yhteensä 77 lisäaloituspaikkaa, joista 20 kohdentui oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

– Päättäjillä ja valtionhallinnossa tuntuu olevan intressissä lisätä paikkoja aloille, joihin on paljon hakijoita. Ongelma piilee siinä, että jos vaikkapa juuri Helsingin yliopiston oikeustieteellinen ei ota tarjottuja aloituspaikkoja vastaan, jokin muu koulutusyksikkö ottaa ja hyötyy. Ideaalitilanteessa koulutusyksiköt päättäisivät yhdessä, miten aloituspaikat kannattaisi maantieteellisesti jakaa, jos niihin ylipäätänsä olisi perusteltua tarvetta, Melander toteaa.

”Opiskelijoille on tarjottava myös laadukasta pienryhmäopetusta.”

Liitossa nähdään, että osaltaan taustalla voi olla perinteinen näkemys siitä, että juristin koulutus on yhteiskunnalle halpa. Tyyliin: jos luentosalissa on jo 250 opiskelijaa, kahdenkymmenen paikan lisäyksellä ei ole suurta merkitystä. Liitto tyrmää ajatuksen.

– Opiskelijoille on pystyttävä tarjoamaan myös laadukasta pienryhmäopetusta ja henkilökohtaista ohjausta. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana opiskelijoiden on saatava riittävän laaja kattaus koko oikeusjärjestyksestä. Kyse ei ole pelkästään tiedon välittämisestä vaan myös kriittisen ajattelun opettamisesta, rikosoikeuden professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Melander korostaa.

– Oikeustieteellisissä tiedekunnissa ollaan jo nyt resurssien äärirajoilla, ja aloituspaikkojen lisäys on pois opetuksen laadusta. Suurimmassa koulutusyksikössä Helsingin yliopistossa on jo nykyisessä tilanteessa aivan liian monta opiskelijaa yhtä oikeustieteen opettajaa kohti, eikä muissa oikeustieteen koulutusyksiköissä tilanne ole yhtään helpompi.

Tekoälyn vaikutuksia ei ole huomioitu

Yhtenä puutteellisena arvioinnin kohteena liitto näkee tekoälyn vaikutukset työllistymiseen pitkällä tähtäimellä.

– Kaikki alalla tietävät tekoälyn vaikuttavan juristien työhön, mutta sen vaikutuksia ei ole huomioitu aloituspaikkojen määrässä. Jo nyt tekoälyä hyödynnetään laajasti esimerkiksi asianajotoimistoissa. Kyse on juuri niistä töistä, joita vastavalmistuneet ovat tyypillisesti tehneet, Melander sanoo.

Liiton perimmäinen tahto on, että Suomessa on myös jatkossa ammattitaitoisia juristeja, joilla on korkeatasoinen koulutus ja vahva työmarkkina-asema.

”On vastuutonta kouluttaa ihmisiä lupaamalla jotain, mitä tulevaisuuden työmarkkinat eivät välttämättä pysty toteuttamaan.”

– Juristien työtilanne on edelleen verrattain hyvä. Kuitenkin myös meidän alallamme on merkkejä heikentyneestä tilanteesta varsinkin vastavalmistuneiden kohdalla. On vastuutonta kouluttaa ihmisiä lupaamalla jotain, mitä tulevaisuuden työmarkkinat eivät välttämättä pysty toteuttamaan, Melander toteaa.

Liitto vaikuttaa vaalien alla

Juristiliitossa valmistaudutaan jo kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Vaalitavoitteissa esille nousevat erityisesti koulutuspoliittiset kysymykset sekä aloituspaikkojen määrän sitominen todellisiin tarpeisiin.

– Näihin teemoihin liittyen aiomme olla aiempaa aktiivisemmin liikkeellä, Juristiliiton puheenjohtaja Sakari Melander lupaa.

– Vaikuttamiskeinoja on käytössämme onneksi paljon. Olemme jo käyneet suoria keskusteluja eri puolueiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Melander toteaa, että myös opiskelijajärjestöt vastustavat aloituspaikkojen lisäämistä.

– Otamme heidän huolensa vakavasti ja viemme osaltamme sanaa eteenpäin. On täysin ymmärrettävää, että opiskelijat eivät halua valmistua työttömiksi tai toivo lisää kilpailua työpaikoista.