Vaikuttamassa Juristiliitto tyrmää koulutusmäärien kasvattamisen Oikeustieteen opiskelijoita otetaan ensi keväänä sisään kuutisenkymmentä enemmän kuin tänä vuonna. Näin kertovat lokakuun 2025 lopussa saadut tiedot. Vaakakupissa painaa rahoitusmalli, joka palkitsee yliopistoja valmistuneiden määrästä. Liitto vastustaa kehitystä, joka ei vastaa aitoon työllisyystilanteeseen. 26.11.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia Teksti Hanna Ojanpää kuvat ja videot Getty Images Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi ”Juristien työttömyys on kasvanut kuluvan vuoden aikana. Loppukesästä työttömänä oli yli 600 juristia. Alan työttömyysprosentti on noin 3,7. Työttömien määrä on suurempi kuin kertaakaan Juristiliitossa nykymuotoisena vuodesta 2011 kerätyn tilastoinnin aikana.” Näin todetaan Juristiliiton avoimessa kirjeessä oikeustieteellisille koulutusyksiköille syyskuussa 2025. – Tässä työllisyystilanteessa ei ole mitään syytä kouluttaa juristeja nykyistä enempää. Tätä viestiä olemme tuoneet syksyn aikana vahvasti esille niin kannanotoissamme kuin vaikuttamistyössämme, sanoo viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Janne Laukkanen Juristiliitosta. Taaksepäin katsominen ei auta tulevaisuudessa Oikeustieteellisiä koulutusyksiköitä on Suomessa viisi. Koulutusta saa lisäksi Vaasassa Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan alaisuudessa. Liitto on syksyn aikana suunnannut jokaiseen koulutusyksikköön vahvaa vaikuttamistyötä, jotta aloituspaikkojen määrää ei ensi keväänä nostettaisi. Tärkeässä roolissa on ollut myös yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa. Juttua tehtäessä liiton tietoon on kuitenkin tullut, että sisään otettavien opiskelijoiden määrää nostetaan noin kuudellakymmenellä. Luku on vähemmän kuin mitä alun perin pelättiin, mutta nousua on liitosta silti liikaa. Toisaalta vaikuttamistyön luotetaan tuovan tulosta lisäkoulutuspaikkojen torjumiseksi myös tulevien vuosien paineissa. ”Erityisen vaikeaa työllistyminen on vastavalmistuneille.” – Yliopistot ovat tehneet päätöksensä koulutuspaikoista itsenäisesti. Olemme liitossa eri mieltä aloituspaikkojen lisäämisestä ja seisomme edelleen perustelujemme takana. Työllisyystilanne ei näytä elpymisen merkkejä eikä aitoa työvoiman kysynnän kasvua ole näköpiirissä. Erityisen vaikeaa työllistyminen on vastavalmistuneille, Laukkanen toteaa. Kesäkuun lopussa työttömiä juristeja oli yli 600. Määrä on enemmän kuin koskaan nykymuotoisessa tilastointihistoriassa, joka aloitettiin Juristiliitossa vuonna 2011. Juristien työttömyys oli kesällä 3,7 prosenttia, kun yleinen työttömyysprosentti oli noin 10. – Juristien työllistymistilanne on pitkään ollut hyvä. Ja niin pitää ollakin. Alalle hakeutuu erittäin motivoituneita ja päteviä opiskelijoita, joiden on myös oikeutettua odottaa työllistyvänsä hyvin. Jo opiskelupaikan saaminen on suositulla alalla vaikeaa. Aloituspaikkojen määrän nostaminen vaikuttaa luonnollisesti negatiivisesti työllistymismahdollisuuksiin, Laukkanen sanoo. Työllisyystilanne näkyy myös liiton uraneuvonnassa. – Palvelulle on nyt erityistä tarvetta, Laukkanen toteaa. Lue lisää Tutustu Juristiliiton työ- ja urapalveluihin Rahoitusmalli luo yliopistoille paineita Liitossa riittää silti ymmärrystä myös koulutusyksiköitä kohtaan. Syyttävä sormi ei osoitakaan niiden suuntaan. – Ongelman juurisyyt ovat rahoitusmallissa. Yliopistoilla on kovia haasteita ratkaista, millä resursseilla koulutusta pystytään toteuttamaan. Rahoitukselliset kannustukset painottuvat nyt liian voimakkaasti siihen, että tuotetaan valmistuneita halvemmalla ja enemmän. Paine aloituspaikkojen nostamiseen jatkuu myös tulevina vuosina. Keskustelua ja vaikuttamistyötä tuleekin ohjata laajemmille foorumeille, Laukkanen pohtii. Työllistymisvaikutusten ohella Juristiliitolla on aito huoli opetuksen laadusta ja sisällöstä. – En voi liikaa korostaa sitä, että oikeustieteelliset koulutusyksiköt kouluttavat osaajia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Jos aloituspaikkoja lisätään liikaa, mahdollisuus esimerkiksi tulevaisuuden työelämätaitoihin tähtäävään pienryhmäopetukseen vähenee. Jokaisella opiskelijalla pitää myös olla oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi, Laukkanen sanoo. ”On vahva riski tehdä huonoilla perusteilla huonoja päätöksiä.” Liitto tähdentää, että neliraajajarrutuksesta ei vastustamisessa ole kyse. – Yhteiskunnan kehittyessä myös juristeja tarvitaan lisää. Se, mitä vastustamme, ovat rajut ja nopeat muutokset sekä niiden heikko perusteleminen ilman riittävää lisärahoitusta. Jos perusteluina käytetään aikaisempaa hyvää työllistymistä sekä edullista koulutusta, on vahva riski tehdä huonoilla perusteilla huonoja päätöksiä, Laukkanen sanoo. Juristiliitto kiittää opiskelijajärjestöjä sujuvasta ja tärkeästä yhteistyöstä. Asiantuntijana Janne Laukkanen, Juristiliiton viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja. Viiden prosentin tasapainomalli heikentäisi juristien nykyistä työllisyysastetta Koulutusmäärien nostaminen on tullut esille myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman valmisteluryhmän tekemässä koulutustarpeen ennakointimallissa. Mallissa puhutaan muun muassa työttömyyden niin sanotusta viiden prosentin tasapainosta. Liitto ei näe ehdotusta hyvänä aloilla, joilla on lähtötilanteessa parempi työllisyystilanne. – Mallilla pyritään suomalaisten koulutustason nostoon. Ensisijaisesti koulutuspoliittisten päätösten tulisi kuitenkin pohjautua todellisiin alakohtaisiin tarpeisiin, toteaa viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Janne Laukkanen Juristiliitosta. Luitko jo nämä? Vaikuttamassa 17.9.2025 Juristiliitto ehdottaa tehokkaita keinoja oikeusprosessin sujuvoittamiseksi Vaikuttamassa 9.6.2025 Miksi työmarkkinakevään tulos oli niin tärkeä? Vaikuttamassa 13.3.2025 Työaikalaki on tehty noudatettavaksi
