Työssä Työelämän laadulla on suora yhteys euroihin Työhyvinvoinnilla on selkeä yhteys suorituskykyyn ja tuottavuuteen, sanoo työelämätutkija Marko Kesti. Oikeusministeriöstä hän nostaa kehityskohteeksi vuorovaikutusjohtamisen. Kesti puhui työelämän laadusta myös Oikeuslaitospäivässä 12.9. 23.9.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia Teksti Sanna Jäppinen kuvat ja videot Getty Images, Henkilökuva haastatellulta Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Työhyvinvointi on arvokas asia itsessään, mutta se on tärkeä myös tuotantotekijänä, joka vaikuttaa työntekijän ja tiimin suorituskykyyn, sanoo tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta. Hän on ollut mukana kehittämässä QWL-indeksiä, jolla voidaan arvioida työelämän laatua (Quality of Working Life). Uudenlainen indeksi tuo perinteisiä työhyvinvointimittauksia paremmin esiin henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaation tuottavuuden välisen yhteyden. Johtamisongelmat usein syy työn vaihtoon Yleisesti ottaen organisaation alhainen QWL-tulos kielii siitä, ettei tekemisen laatu ole niin hyvää kuin se voisi olla, jos työntekijät pääsisivät hyödyntämään kaikkea sitä kokemusta ja tietoa, mitä heillä on, Kesti tiivistää. – Työyhteisössä voi olla tiedonkulun katkoksia ja negatiivista sähläystä, joka syö organisaation tuottaman palvelun laatua. Kun työelämän laatu kohoaa, työn sujuvuus paranee ja esimerkiksi sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja ylityöt vähenevät. Yhden prosenttiyksikön parannus QWL-indeksissä tuottaa noin 500 euron tulosparannuksen työntekijää kohti. – On havaittu, että yhden prosenttiyksikön parannus QWL-indeksissä tuottaa noin 500 euron tulosparannuksen jokaista työntekijää kohti, Kesti sanoo. Työelämän laadulla on selvä yhteys tehtävien veto- ja pitovoimaan, joista oikeushallinnossakin on viime vuosina puhuttu paljon. – Yksi suurimmista lähtövaihtuvuutta selittävistä tekijöistä on tyytymättömyys esihenkilötoimintaan. ”Työelämän laadulla on selvä yhteys tehtävien veto- ja pitovoimaan, joista oikeushallinnossakin on viime vuosina puhuttu paljon, Marko Kesti korostaa. Vuorovaikutusjohtamiselle enemmän aikaa Kesti on tutkijana analysoinut jo pitkään työelämän laatua valtionhallinnossa, ja keskimääräinen QWL-indeksi valtiolla on 63,8 prosenttia. Valtionhallinnossa QWL-mittaus ei ole käytössä. Kesti on tehnyt analyysinsa valtion henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavan VMBaron pohjalta. Ministeriöiden joukossa alhaisin tulos on oikeusministeriössä: 58 prosenttia. – Oikeusministeriössä henkilöstö kokee paljon kehittämistarpeita varsinkin johtamisessa ja esihenkilötoiminnassa, kuten töiden organisoinnissa ja vuorovaikutuskäytännöissä, Kesti toteaa. – Kun esihenkilöt eivät jostain syystä pysty panostamaan vuorovaikutusjohtamiseen tiimissä, syntyy ilmiö, jota kutsumme lasikatoksi, eikä QWL-lukema pääse nousemaan yli 60 prosentin. Onko esihenkilöillä esimerkiksi niin paljon muuta tehtävää, ettei heille jää aikaa tiimin kehittämiselle? Hän korostaa, että huomio pitää kiinnittää laajemmin johtamisjärjestelmään. – Esihenkilöt ovat itsekin todennäköisesti hyvin kuormittuneita. Herää huoli, onko heillä esimerkiksi liikaa alaisia tai niin paljon muuta tehtävää, ettei aikaa jää tiimin kehittämiselle. QWL-indeksi hyödyntää motivaatiotiedettä Lapin yliopistossa kehitetty QWL-indeksi (Quality of Working Life) mittaa työnhyvinvointia ja sen suhdetta suorituskykyyn. Indeksi hyödyntää motivaatiotiedettä. Työelämän laatua analysoidaan kolmen motivaatiotekijän eli luovuuden, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden avulla. – Emotionaalinen turvallisuus on ehdollistaja, eli jos siinä on puutteita, se syö koko suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin, sanoo työelämätutkija Marko Kesti, yksi indeksin kehittäjistä. – Perustyö sujuu, jos yhteenkuuluvuusidentiteetti – yhdessä tekeminen, ammattitaito ja me-henki – on kunnossa. Kolmas motivaatiotekijä eli luovuus on työn iloa ja innovatiivisuutta, jolla työtä kehitetään ja joka tuo merkityksellisyyden tunnetta. Se luo myös motivaatiota jakaa osaamistaan organisaatiolle. Miten työelämän laatua voisi parantaa? Oikeusministeriön tilannetta voi Kestistä katsoa myös positiivisesti: kehittämismahdollisuuksia on paljon – ja niihin kannattaisi tarttua nyt. – Vuorovaikutuskäytäntöjä, kuten kehityskeskusteluja, olisi kehitettävä niin, että ihmisten osaaminen ja työn kehittäminen linkittyisivät paremmin organisaation tavoitteisiin. Tarvitaan myös vahvempaa tukea esihenkilöille, hän esittää. Kesti rohkaisee kokeilukulttuuriin eli testaamaan pieniä positiivisia parannuksia. Esihenkilöiden sparraajaksi löytyy esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä työkalu, jonka takana ovat QWL-indeksin kehittäjät. – Tekoäly ymmärtää kunkin tiimin kontekstin ja antaa siten optimaalisen reseptin toimenpiteistä: ettei tehdä myöskään liian raskaita toimia ja uhrata siten tuottavuutta, Kesti toteaa. Hän rohkaisee myös kokeilukulttuuriin eli testaamaan pieniä positiivisia parannuksia. Arjen työelämäinnovaatiot parantavat tiimin yhteenkuuluvuutta ja hyvän tekemisen meininkiä. Työelämän laatu esillä Oikeuslaitospäivässä Työelämän laatu ja muut työelämän veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät olivat esillä myös Oikeuslaitospäivässä 12.9. Helsingissä. Työelämätutkija Marko Kesti kertoi tuloksistaan yleisölle, joka työskentelee tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa, asianajajina, oikeusavustajina ja ulosottolaitoksessa. Päivän muista teemoista yksi oli digitalisaation mahdollisuudet. Esimerkkinä kuultiin Viron Asianajajaliiton puheenjohtajan Imbi Jürgenin esitys Viron pitkälle kehittyneistä oikeudenhoidon sähköisistä ratkaisuista. Tapahtumaan osallistui 800 oikeudenhoidon eri tehtävissä toimivaa ammattilaista. Luitko jo nämä? Työssä 12.11.2025 Oman suunnan löytäminen voi vaatia yrityksiä ja erehdyksiä Työssä 7.10.2025 5 vinkkiä neuvottelevalle juristille Työssä 24.9.2025 Raha, arvot, kuormitus – mikä painaa juristin työpaikan valinnassa?
