Vaikuttamassa Juristiliitto ehdottaa keinoja oikeusprosessin sujuvoittamiseksi Suomen hyvin pitkistä oikeusprosesseista seuraa selkeää haittaa kansalaisten oikeusturvalle ja oikeudenhoidon toimijoiden työlle. Liiton toimenpide-ehdotuksissa korostuvat resurssit, sääntely ja työskentelyolosuhteet. 17.9.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia Teksti Päivi Brink kuvat ja videot Getty Images Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi ”0ikeusprosessien kestot ovat liian pitkiä, ja oikeudenkäyntien kalleus ja kuluriski voivat estää oikeuksiin pääsyn käytännössä. Samanaikaisesti tilanne on oikeudenhoidon henkilöstön kannalta kestämätön: henkilöresurssit ovat riittämättömiä ja työkuormat tämän johdosta selvästi ylisuuria.” (Lakivaliokunnan mietintö LaVM 31/2022 vp – VNS 13/2022 vp. S. 8) Juristiliitto julkaisi toukokuussa 2025 ehdotuksen keinoista oikeusprosessien tehostamiseksi. – Juristiliiton tavoite on saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua ja konkreettisia muutoksia. Nämä toimenpide-ehdotukset on suunnattu päättäjille, kansanedustajille ja oikeusministeriön oikeudenhoidon resursseista päättäville tahoille, mutta myös yhteiskunnalle laajemmin. Oikeudenhoidon sujuvuus koskee koko yhteiskuntaa, ja prosessien hidastuminen on ihmisoikeuskysymys, Juristiliiton puheenjohtaja Sakari Melander sanoo. Juristiliitto tulee pitämään ehdotuksia esillä erilaisissa sidosryhmätapaamisissa esimerkiksi eduskuntaryhmien ja valiokuntien kanssa. – Moni esityksemme ehdotuksista on noussut esiin aiemmissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Olemme koonneet esityksessämme yhteen Juristiliiton mielestä tärkeitä muutosehdotuksia sekä jo olemassa olevia keinoja, joita voisi hyödyntää enemmän. ”Oikeusprosessien hidastuminen on ihmisoikeuskysymys.” Sakari Melander Konkreettisia muutos- ja kehitysehdotuksia Ehdotukset on jaettu kolmeen osaan: resurssit, sääntelyn uudistaminen ja työskentelyedellytykset. – Resurssien jakoa suunniteltaessa on katsottava kokonaisuutta. Aina kun jotakin resursseja vaativaa asiaa lisätään, toisaalla pitäisi keventää. Rahoituksen on oltava jatkuvaa, ja sen pitää jakautua tasaisesti koko oikeudenhoidon ketjulle. Oikeudenhoito ei lopulta ole kallis kokonaisuus, mutta sen hitaus vaikuttaa koko yhteiskuntaan, Melander toteaa. Työskentelyedellytyksiin liittyvät tekniset laitteet ja työtilat. – Oikeudenhoitoa hidastaa merkittävästi esimerkiksi istuntosalien riittämätön määrä ja vanhentunut tekniikka. Sääntelyä uudistamalla resursseja voitaisiin käyttää tehokkaammin. Oikeudenkäyntien peruuntuminen vastaajan poissaolon vuoksi on yksi tyypillisimmistä syistä rikosprosessien viivästymiselle. Juristiliitto ehdottaa, että poissaolevalle vastaajalle voitaisiin tuomita nykyisen kolmen kuukauden asemesta pidempi, enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. – Oikeudenkäyntiin haastetulle syytetylle on annettu mahdollisuus olla paikalla oikeudenkäynnissä. Siksi en näe oikeusturvaongelmaa siinä, että syytetyn voisi tuomita poissaolevana. Vakavimpien rikosten kohdalla syytetyn läsnäolon turvaaminen oikeudenkäynnissä on tarpeen, koska henkilökohtainen kuuleminen asian ratkaisemiseksi on välttämätöntä, Melander sanoo. ”Oikeudenhoito ei lopulta ole kallis kokonaisuus, mutta sen hitaus vaikuttaa koko yhteiskuntaan.” Sakari Melander Ehdotuksessa tuodaan kehityskohteina esiin myös esimerkiksi kirjallisen menettelyn laajentaminen, nopeutetut oikeudenkäyntimenettelyt, pikahaasteet, sovittelu ja syyteneuvottelujärjestelmä. Oikeusministeri Leena Meri sanoi elokuussa Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei lautamiesjärjestelmään ole tulossa muutoksia lähitulevaisuudessa. Juristiliitto kannattaa edelleen järjestelmän lakkauttamista. – Tärkein syy lautamiehistä luopumiseen on se, että oikeudellinen ratkaiseminen vaatii juridista osaamista ja koulutusta. Tuomarien korkea ammattitaito on paras tae oikeusturvan toteutumiselle. Juristiliitto painottaa, että ministeriöissä tehtävään lainsäädäntötyöhön on varattava riittävät resurssit. – Laadukkaasti säädetty laki helpottaa merkittävästi tuomarien ja syyttäjän työtä, Melander sanoo. Pääkohdat Juristiliiton ehdotuksesta Juristiliiton toimenpide-ehdotukset oikeusprosessien sujuvoittamiseksi keskittyvät kolmeen pääkohtaan. Resurssit: Oikeudenhoidon perusrahoitus on turvattava ylivaalikautisesti. Rahoitus on jaettava maantieteellisesti oikein, jotta käsittelyajat olisivat yhdenmukaiset koko maassa. Oikeusapupalkkioihin tulee tehdä tarvittavat tasokorotukset, ja palkkio tulee sitoa indeksiin. Sääntelyn uudistaminen: Poissaolokäsittelyjen ja kirjallisten menettelyiden käyttöalaa on laajennettava. Nopeutetut oikeudenkäynnit ja pikahaasteet on otettava käyttöön täysimääräisesti. Syyteneuvottelun käyttöalaa on laajennettava. Sovittelua on kehitettävä. Kokoonpanosääntelyä tulisi uudistaa ja lautamiesjärjestelmä lakkauttaa. Vähäiset rikokset tulisi siirtää hallinnollisen seuraamusjärjestelmän piiriin tai dekriminalisoida. Ministeriöissä tehtävään lainsäädäntötyöhön on varattava riittävät resurssit. Työskentelyedellytykset: Tietojärjestelmät ja työtilat on tuotava ajan tasalle. Palkkataso on saatettava kilpailukykyiseksi, ja määräaikaisuuksista on pyrittävä eroon. Juristiliiton ehdotukset oikeusprosessien sujuvoittamiseksi Lue kokonaisuudessaan Luitko jo nämä? Vaikuttamassa 26.11.2025 Juristiliitto tyrmää koulutusmäärien kasvattamisen Vaikuttamassa 9.6.2025 Miksi työmarkkinakevään tulos oli niin tärkeä? Vaikuttamassa 13.3.2025 Työaikalaki on tehty noudatettavaksi
