Ihmiset

Hannele Pokka: Saamelaisten kuulemisten pitää johtaa konkreettisiin muutoksiin

Hannele Pokan pitkää uraa on ohjannut kiinnostus ympäristöjuridiikkaan ja vesilainsäädäntöön. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission puheenjohtajana hän yllättyi siitä, kuinka huonosti saamelaisten oikeudet toteutuvat.

24.3.2026 | Lukuaika: 5 minuuttia

Teksti Päivi Brink

kuvat ja videot Hannele Pokan arkistot

Kuuntele juttu

Lokakuussa 2021 valtioneuvosto asetti Saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Vuoden päästä Hannele Pokkaa pyydettiin johtamaan komissiota.

Pokka on toiminut urallaan Suomen Keskustan kansanedustajana ja ministerinä, Lapin läänin maaherrana sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkönä, joten hänen asiantuntemuksensa sopi tehtävään hyvin. Hän on kotoisin Rovaniemen Muurolasta.

– Alun vaikeuksien jälkeen saimme voitettua saamelaisten luottamuksen, ja he olivat valmiita kertomaan kokemuksistaan usein omilla äidinkielillään. Komission työ avasi vanhoja haavoja, mutta se pyrkii sovintoon, Pokka kertoo.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission sivut

Lue lisää

Perustuslain suojaama itsemääräämisoikeus ei ole toteutunut

Komission 700-sivuinen raportti julkaistiin joulukuussa 2025. Se perustuu noin 400 saamelaisen kuulemiseen. Kuulemisissa nousivat esiin erityisesti kielen, kulttuurin, ympäristön ja elinkeinojen turvaaminen. Äänitteet litteroitiin ja analysoitiin. Lisäksi komissio pyysi asiantuntijaselvityksiä aiheista, joista saamelaiset olivat puhuneet.

”Suurin yllätys itselleni oli, että saamelaisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu oikeusjärjestelmässä tai viranomaisasioissa.”

Kipeimpiä olivat muistot koulujen asuntoloista, joihin monet saamelaislapset lähetettiin 1940-luvulta aina 1990-luvulle saakka. Heidät erotettiin vanhemmistaan, eivätkä he saaneet puhua äidinkieltään. Monet kokivat väkivaltaa ja rasismia asuntoloissa.

– Komission työssä suurin yllätys itselleni oli kuulla, että saamelaisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu oikeusjärjestelmässä tai viranomaisasioissa. Saamelaisten itsemääräämisoikeus on suojattu jo Suomen perustuslaissa, mutta se ei ole toteutunut.

– Äidinkielinen opetus ja mahdollisuus harjoittaa elinkeinoa ovat juridisia kysymyksiä, Pokka huomauttaa.

Saamelaiskomissio kokonaisuudessaan Helsingissä. Kuvassa Irja Jefremoff, Hannele Pokka, Anni Siiri Länsman, Kari Mäkinen ja Heikki Paltto.

Ympäristöjuridiikan tuntemuksesta oli suurta hyötyä

Pokka kertoo, että kuulemisissa saamelaisten kanssa hän itse sai erityisesti tietoa valtion roolista saamelaisten oikeuksien toteuttajana.

”Saamelaiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.”

– Vaikeimmista asioista saamelaiset halusivat puhua omalla kielellään, joten minulle puhuttiin suomeksi lähinnä luonnonsuojelun, kalastuksen ja poronhoidon haasteista. Ilmastonmuutos on kaventanut poronhoitoaluetta, ja saamelaiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, Pokka kertoo.

Komissiotyössä juristin koulutuksesta oli hyötyä monissa käytännön asioissa. Kemijoen varrella kasvaneen Pokan uraa on nuoruudesta alkaen ohjannut kiinnostus ympäristöjuridiikkaan ja vesilainsäädäntöön.

– Hyödynsin osaamistani erityisesti vesilakiin ja kalastuslainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Ympäristönsuojelu perustuu aina lainsäädäntöön. Lisäksi komission keräämä aineisto oli turvaluokiteltua, ja juristina ymmärsin, miten aineistoa käsiteltiin tietoturvallisesti.

Vuonna 1991 Pokka väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa aiheesta Rakennettujen vesistöjen jälkivalvontajärjestelmät. Hän seuraa edelleen ympäristöjuridiikkaa. Pokka oli juuri viisi vuotta Helsingin yliopistossa ympäristövastuun työelämäprofessorina, ja yhteistyö yliopiston kanssa jatkuu.

Komissio kirjasi lukuisia konkreettisia toimintaehdotuksia

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio antoi 68 konkreettista ehdotusta siitä, mitä komission loppuraportista pitäisi seurata. Ehdotuksissa esitetään, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan saamelaisasioita koordinoiva yksikkö, jota johtaa saamelainen valtiosihteeri.

Valtioneuvosto nimitti marraskuussa parlamentaarisen seurantaryhmän arvioimaan komission suositusten toimeenpanoa.

”On tärkeää, että seurantaryhmässä kuullaan saamelaisia. ”

– Luovutimme raportin valtioneuvostolle, ja pääministeri Orpo puhui jo anteeksipyynnön esittämisestä. Sovinnon saamiseksi tarvitaan kuitenkin myös konkreettisia tekoja, Pokka muistuttaa.

– Luotan siihen, että ehdotuksiamme saamelaisten aseman parantamiseksi aletaan toteuttaa. On tärkeää, että seurantaryhmässä kuullaan saamelaisia.

Norjan totuus- ja sovintokomissio vieraili Inarissa elokuussa 2022. Hannele Pokan seurassa Norjan komission puheenjohtaja Dagfinn Høybråten.

Psykososiaalista tukea saamelaisille koko prosessin ajan

Koska raportin julkaisusta on niin vähän aikaa, on edelleen avoinna, mitä komission työstä seuraa.

– Olen saanut raportista suoraa, positiivista palautetta saamelaisilta sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa, Pokka kertoo.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioraporttia luettiin joulukuussa ääneen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Koskettavan tilaisuuden nimi oli Kohti sovintoa.

– Tarjosimme koko aineiston keräämisen ajan psykososiaalista tukea saamelaisille, ja Kansallisteatterin tilaisuuden jälkeen tuen antajat saivat myös paljon yhteydenottoja, Pokka kertoo.

Totuus- ja sovintokomissio toimintamallina syntyi vuonna 1995 Etelä-Afrikassa apartheid-politiikan päätyttyä.

– Alkuperäiskansoja koskevia totuus- ja sovintokomissioita on ollut ainakin Australiassa, Kanadassa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, ja Suomen komissio lähti liikkeelle samassa aallossa kuin muut Pohjoismaat, Pokka sanoo.

Hannele Pokka ja komission jäsen Anni Siiri Länsman Vuotson kylämarkkinoilla elokuussa 2024.

Pokka yllättyi saamelaiskeskustelun värikkyydestä eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi selvin luvuin uuden saamelaiskäräjälain kesäkuussa 2025.

– Olin itsekin kuultavana eduskunnan valiokunnassa, kun lakia laadittiin. Olin yllättynyt, miten värikkäitä puheenvuoroja eduskunnassa pidettiin saamelaisen määritelmästä, Pokka sanoo.

– Uusi saamelaiskäräjälaki ei määrittele, kuka on saamelainen, vaan ketkä saavat äänestää saamelaiskäräjillä. Lain henki on, että ihminen on saamelainen, kun hänellä on yhteys kieleen ja elävään saamelaiseen kulttuuriin.

”Lakiin on nyt kirjattu yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien ja eduskunnan kesken.”

– Pääasia on, että saamelaiset itse ovat uuteen saamelaiskäräjälakiin tyytyväisiä. On tärkeää, että lakiin on nyt kirjattu yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien ja eduskunnan kesken.

Pokka muistuttaa, että Suomi ei edelleenkään ole ratifioinut ILOn sopimusta numero 169 alkuperäiskansojen oikeuksista.

– Suomea sitovat juridisesti kuitenkin perustuslakimme ja vuonna 2007 annettu YK:n alkuperäiskansojen julistus, joka velvoittaa jäsenvaltiot neuvottelemaan ja olemaan yhteistoiminnassa alkuperäiskansojen kanssa heitä koskevista asioista.

Helmikuussa Pokka osallistui saamelaisten kansallispäivän juhlintaan Inarissa.

– Tunnelma oli positiivinen, ja tuntui siltä, että saamelaisille puhaltaa nyt myötätuuli.