Ihmiset Daniel Sazonov: Juristin mielenlaadusta on pormestarin tehtävissä hyötyä Kyky hakea yhteistä nimittäjää on Sazonovin mukaan juristille ominainen piirre. Hänelle siitä on apua, kun hän tavoittelee Helsingin pormestarina sekä vahvoja peruspalveluita että suuria visioita. Nyt tehty haastattelu sulkee yhden ympyrän: Sazonov tapasi aikanaan nykyisen puolisonsa juuri Juristiliiton lehden haastattelussa. 17.2.2026 | Lukuaika: 5 minuuttia Teksti Kaarina Vainio kuvat ja videot Sakari Röyskö Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Ennen aamupäivän haastattelua Helsingin pormestari Daniel Sazonov on käynyt läpi kaupungin tavoitteita seuraavaan hallitusohjelmaan sekä kaupunginhallituksen kokousta, jossa käsitellään luovien alojen edistämistä ja Itäkeskuksen kulttuuritalon ja Puhoksen kaavaa. Aikaa on palanut myös työllisyyskysymyksiin. – Meillä on aika korkea työttömyys Helsingissä. Olemme viime aikoina miettineet paljon, kuinka voimme kehittää työllisyyspalveluita sekä saada lisää kasvua ja uutta työtä, esimerkiksi tukemalla startup-ekosysteemiä ja teollista tuotantoa. Pormestarina Sazonov on toiminut vajaan vuoden, eikä suuria yllätyksiä ole tullut vastaan. Työtään hän kuvailee monipuoliseksi. Moninaisuus oli aikoinaan myös syy hakea oikeustieteelliseen. Sazonov katsoi, että tutkinto antaa paitsi selkeän juristiprofession myös yleispätevyyden erilaisiin työtehtäviin. Pormestarina hän on jatkuvasti tekemisissä lainsäädännön ja muun sääntelyn sekä toisaalta erilaisten strategioiden ja ohjelmien kanssa. ”Neuvottelutaitoja voisi oikeustieteellisessä harjoitella enemmänkin.” – Juristi-mindset on tosi hyödyllinen, jotta näissä tehtävissä voi onnistua. Kysymys ei ole vain pykälistä ja asetuksista vaan tavasta ajatella. Se tuo kykyä omaksua laajoja asiakokonaisuuksia nopeasti ja erottaa siitä oleellinen. Juristi-minästä on Sazonovin mielestä apua myös siinä, että kykenee ymmärtämään eri näkökohtia, hakemaan niistä yhteistä nimittäjää ja lopulta löytämään ratkaisuja, joihin isompikin joukko voi sitoutua. – Neuvottelutaitoja voisi oikeustieteellisessä harjoitella enemmänkin, hän pohtii. Toiveissa lisää vapauksia paikallisiin ratkaisuihin Suomea vaivaa Sazonovin mielestä ylisääntely. Kuntien velvoitteet pitää toki määritellä laissa, mutta monessa asiassa sääntely on hänestä liian yksityiskohtaista. – Aina välillä kysyn, että tehtäisiinkö me Helsingissä vain minimi, jos jollakin sektorilla poistettaisiin puolet nykyisestä normituksesta. Ei varmasti, hän toteaa. Esimerkiksi Helsingin peruskouluissa oppitunteja järjestetään yli minimivaatimuksen. Sazonov haluaisi nykyistä enemmän vapautta ja joustavuutta tehdä paikallisia ratkaisuja. Hänen muutostoiveensa liittyvät henkilöstömitoituksiin, ryhmäkokoihin ja asuntopuolen sääntelyyn. Kaavoituksen osalta Sazonov näkee perusteltuna rajata nykyistä hyvin laajaa valitusoikeutta niin, että se ei jatkossa perustuisi kuntalaisuuteen vaan asianosaisuuteen. Daniel Sazonovin mielestä kaupungin tehtävä on vahvistaa jokaisen mahdollisuutta opiskella, yrittää ja työskennellä lähtökohdista riippumatta. Normit lipsuvat helposti lakia tiukemmiksi Palveluiden järjestämistä ohjaavat myös suositukset, joita esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. – Valvova viranomainen ottaa nämä usein tosiasiallisesti työnsä perustaksi. Tällaisella ”kevytsääntelyllä” asetetaan normit tiukemmiksi kuin lainsäätäjä on edellyttänyt. Yksittäisissä tapauksissa tämä ei ole iso juttu, mutta kertaantuessaan se kangistaa tekemistä. ”On hankalaa, että Suomen suurinta kaupunkia koskevat samat säännöt kuin alle tuhannen asukkaan kuntia.” Sazonov katsoo, että moni asia hankaloitui, kun kaupunkikohtaisista järjestyssäännöistä siirryttiin järjestyslakiin vuonna 2003. Lain tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kuntien sekavia sääntöjä. Mutta tällä hetkellä kaupunki ei voi puuttua esimerkiksi siihen, että eri toimijat kaivavat samaa kadun pätkää auki eri vuosina. Hankaluuksia tulee siitäkin, että Suomen suurinta kaupunkia koskevat samat säännöt kuin maan pienimpiä, alle tuhannen asukkaan kuntia. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti Maan hallitukselle Sazonov on viimeksi lobannut, että Helsinki ja Uusimaa saisivat oikeudenmukaisen osuuden sote-rahoituksesta. Helmikuussa ei näyttänyt kovin hyvältä. – Ajattelen, että roolini on varmistaa, että Helsingin näkökulma on päätöksissä aina mahdollisimman vahvasti mukana. Kaikki ei aina mene meidän tahdon mukaan, mutta hallituksessa pitää ymmärtää, miten asiat vaikuttavat Helsinkiin. Sazonov uskoo, että Tallinnan-tunneli on toteutettavissa. Vaikuttaminen on myös kansainvälistä: Helsinki haluaa näyttäytyä houkuttelevana kaupunkina niin sijoittajille kuin matkailijoillekin. Suomen kansainvälisiä yhteyksiä Sazonov tiivistäisi Tallinnan-tunnelilla, jonka rakentamista hän esitti vuoden 2025 lopussa. Hän uskoo, että tunneli on toteutettavissa, jos kaikki palikat loksahtavat kohdalleen aina EU-rahoituksesta alkaen. Kyse on vuosikymmenen projektista. – Pormestarilla pitää olla näkemys suunnasta, johon Helsinkiä ja suomalaista yhteiskuntaa kehitetään, hän sanoo. Pelkkä visiointi ei riitä, vaan visioita pitää pystyä viemään myös läpi. Visiopohdiskelun päätteeksi Sazonov kuitenkin muistuttaa, että Helsinki on helsinkiläisten koti. – Arjen peruspalveluiden vahvistaminen on tärkeää. Ensikohtaaminen puolison kanssa liiton lehden haastattelussa Yhdeksän vuotta vanhassa Juristiliiton silloisen lehden Lakimiesuutisten haastattelussa 24-vuotias oikeustieteen opiskelija ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov puhuu politiikasta intohimona. Aivan kuten nytkin, kun hän puhuu innokkaasti niin kaavoituksesta, kouluista, kompromisseista kuin Helsingin ravintolatarjonnasta. – Uskottelin itselleni pitkään, että suuntani voisi olla liike-elämässä. Mutta sitten huomasin innostuvani ja inspiroituvani politiikan tekemisestä, hän sanoo. Nuorista toivoista tuli myöhemmin pariskunta. Keväällä 2017 hänet oli juuri valittu ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Lakimiesuutisten haastattelussa oli myös toinen vastavalittu valtuutettu: parikymppinen oikeustieteen opiskelija Anita Westerholm (rkp). Vanhan kirkkopuiston reunassa hymyilevistä nuorista toivoista tuli myöhemmin pariskunta. – Ensikohtaaminen tapahtui haastattelussa, vaikka väliin mahtui muutama vuosi ennen kuin aloimme seurustella, Sazonov sanoo. Westerholm on nykyisin opetusministeri Anders Adlercreutzin erityissavustaja ja istuu yhä Raaseporin valtuustossa. Sazonov, 32, nousi viime kesänä Helsingin kaikkien aikojen nuorimmaksi pormestariksi. Yhteisiä mielenkiinnon kohteita parilla riittää. – Juristipariskunnille voi kuitenkin olla tuttua, että kotona pitää olla joissakin aiheissa palomuureja. Kaikesta ei voi puhua. Daniel Sazonov, s. 1993 toiminut kesäkuusta 2025 alkaen Helsingin pormestarina oikeustieteen maisteri (2020) työskennellyt aiemmin Helsingin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluista vastaavana apulaispormestarina 2021–2025, opetusministerin erityisavustajana 2017–2019 sekä neuvontalakimiehenä ja vaikuttamistyön asiantuntijana Suomen Vuokranantajissa ollut myös Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja (2013), Kokoomusnuorten puheenjohtaja (2016–2017) ja puolueen strategiapäällikkö (2020–2021) Luitko jo nämä? Ihmiset 11.3.2026 Päivi Kaukoranta luotsaa ICC:tä valvovaa kokousta ja korostaa tuomioistuimen merkitystä kuohuvassa maailmassa Ihmiset 4.2.2026 Tarik Ahsanullahin intohimona on kaupunkiympäristö ja yhdessä tekeminen Ihmiset 4.12.2025 Teknologiajuristi ja elämän tärkeät asiat – tasapainoa etsimässä
Ihmiset 11.3.2026 Päivi Kaukoranta luotsaa ICC:tä valvovaa kokousta ja korostaa tuomioistuimen merkitystä kuohuvassa maailmassa