Asko Nurmen kädenjälki näkyy vahvana suomalaisessa oikeuselämässä

Lieto sopii hyvin asuinpaikaksi Asko Nurmelle. Paikkakunta sijoittui kolmanneksi Ylen selvityksessä, jossa rankattiin sosiaalisesti oikeudenmukaisimmat kunnat. Laamannikin tunnetaan niin oikeudenmukaisuudesta kuin oikeudenhoidon ja juristikunnan etujen vaalimisesta.

‒ Kyllähän tässä kelpaa, kun asuu vielä maailman onnellisimmassa valtiossa. Arvonimestä olin kyllä hämmentynyt. Kuulin, että edellisen kerran Juristiliitosta haettiin ministerin arvonimeä Helvi Sipilälle. On aikamoista, jos meidän välillämme löydetään jokin yhteys.

Kun Nurmi jäi hovioikeudenlaamannin virasta eläkkeelle, hänen piti luopua viran tittelistäkin. Asianomaisen huumori tulee hyvin esille lausahduksesta:

‒ Olen nyt yksinkertainen laamanni.

Tuomioistuinvirasto saatiin viimein perustettua

Nurmen ura tuomioistuinlaitoksessa – niin käräjä- kuin hovioikeudessa – on ollut merkittävä. Työuran ohella hän on toiminut lukuisissa huomattavissa luottamustehtävissä, muun muassa Juristiliitossa.

Nurmi itse epäilee, että keskeinen syy tuoreelle arvonimelle oli liiton pitkän puheenjohtajakauden ohella Tuomioistuinviraston perustaminen vuonna 2020. Kun Nurmi valittiin 2012 liiton puheenjohtajaksi, sen oikeuspoliittiseksi ykköstavoitteeksi otettiin aiemmin toistuvasti jatkoselvittelyyn siirretyn, riippumattoman tuomioistuinviraston perustaminen vihdoin Suomeen.

‒ Olen vakuuttunut, että jos Juristiliitto ei olisi tehnyt lobbaustyötä, meillä joko ei olisi Tuomioistuinvirastoa tai sen tulo olisi merkittävästi viivästynyt.

Kun virasto perustettiin, Nurmi oli sen johtokunnassa. Virastoa kohtaan oli epäluuloja – mietittiin, tuleeko se vain määräilemään.

‒ Kun huomattiin, että viraston toiminta tuki tuomioistuintyötä ja sen puheenjohtaja- ja ylituomarivalinnat olivat onnistuneita, suhtautuminen muuttui ja epäluulo hälveni. Olin siitä iloinen.

Oikeusjuttuihin selvempi yhteys määrän ja laadun välille

Jos ja kun tuomioistuimien ruuhkaongelmia ei ratkaista rahalla, Nurmi toivoisi lääkkeeksi tuomarikunnalta toisenlaista suhtautumista koko oikeusprosessin kulkuun.

‒ Entä jos unohtaisi yleistyneen kirjelmien kierrättämisen ja ottaisi jutun nopeammin selvitettäväksi valmisteluistuntoon. Olen varma, että siten saataisiin nykyistä useammin ja nopeammin selvyyttä syystä tai toisesta epäselviksi jääneisiin tai jätettyihin seikkoihin.

Tulisi löytää selvempi yhteys määrän ja laadun välillä. Nurmen sanoin: jokaisesta rattijuoppojutusta ei tarvitse tehdä lisensiaattitasoista tutkielmaa. Pitkät perustelut eivät kerro laadusta, vaan työmäärä pitäisi suhteuttaa kulloiseenkin juttuun. Jos Turun hovioikeus antaisi kymmenen täydellistä ratkaisua vuodessa, loput 2 000 jäisivät kaappiin odottamaan.

Rikosprosessissa pitäisi kiinnittää huomiota koko ketjuun, Nurmi korostaa. Ei voi olla niin, että syyttäjän tilastot ovat hyvät ja tuomioistuimen huonot – tai päinvastoin. Toinen ei saa juttuja käsitellyksi, kun syyttäjä tai tuomari sanoo pääsevänsä istumaan niitä seuraavan kerran vasta vuonna 2027.

Syyttäjälaitoksen ja Tuomioistuinviraston olisi Nurmen mielestä tehtävä enemmän yhteistyötä. Hän myöntää, ettei niukkuuden jakaminen ole helppoa ja että jokainen pyrkii puolustamaan omaa reviiriään. Reviiriä pitäisi hänestä kuitenkin katsoa hieman nykyistä laajemmin.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu porukalla

Juristien pitäisi Nurmen mielestä olla toistensa kanssa enemmän tekemisissä. Hän sanoo, että Juristiliitto on keskeisessä asemassa lisäämään juristien välistä ymmärrystä.

‒ Liitto on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vaikuttaminen ei ole sitä, että joku kertoo maailmanparannuskeinoja kahvipöydässä. Mitään ei saa aikaan yksinään, vaan se vaatii porukan.

Liiton neuvottelutaitoja tarvitaan myös palkkakysymyksissä.

‒ Jokainen palkkapussiin tuleva killinki on jonkun neuvottelema. Se, mikä nostaa julkisen sektorin palkkatasoa, heijastuu suoraan yksityisen sektorin palkkoihin. Jos joku ottaa palkankorotuksen vastaan eikä ole liiton jäsen, hän rinnastuu minusta myymälävarkaaseen: kulkee kassan ohi ja muut maksavat.

Mitä lautamiesjärjestelmän tilalle?

Liitto voisi Nurmen mielestä ottaa seuraavaksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kohteekseen lautamiesjärjestelmän. Aihe onkin liiton tavoitteissa. Nurmi toteaa, että säästyvillä rahoilla saataisiin monta käräjätuomari-sihteerityöparia.

Lautamiesjärjestelmällä on kunniakkaat perinteet, mutta yhteiskunta on muuttunut. Vanhat perustelut – paikallistuntemus, kontrolli, avoimuus ja kansalaisten luottamus – eivät enää päde. Kannatusta kerää kyllä ajatus, ettei lautamiehiä enää valittaisi poliittisin perustein.

Nurmi ei kuitenkaan keksi hyvää vaihtoehtoa valintaprosessin muuttamiselle.

‒ Jos ne, jotka haluavat tuomita, vain ilmoittautuisivat – epäilen, että sellaisen siivilän läpi löytyisi aika paljon vapaaehtoisia. Ainakin epäsosiaalisesta mediasta saatavan vaikutelman perusteella jokainen haluaa tuomita, harvempi lääkitä.

Tuomioistuinsovittelun airuena

Nurmi sanoo olevansa tyytyväinen monipuoliseen uraansa tuomarin tehtävissä.

‒ Kun on ollut tiskin molemmin puolin, tietää, missä todellisuudessa asiamies joutuu joskus tasapainoilemaan. Jutussa voi olla sekaisin juridiikkaa, näyttöä ja tunteita. Kun saa selvyyden sotkuiseen asiaan ja pystyy rakentamaan uskottavan tuomion, tuomarina tuntee, ettei ole ammatissaan täysin epäonnistunut.

Nurmi toteaa olevansa lisäksi sovitteluorientoitunut.

‒ Tuomioistuinsovittelun alkaessa lähdin siihen ainoana vapaaehtoisena silloisessa Turun käräjäoikeudessa. Hoidin enimmäkseen talon sovittelut. Olin henkisesti sitoutunut siihen, että ratkaisu saadaan ja henkilöt poistuvat kätellen.

Nurmen sovittelu-ura oli menestyksellinen. Toistakymmentä vuotta kestäneellä käräjäoikeusuralla sovintoprosessit pääosin onnistuivat.

‒ Kolme sovittelua käräjäoikeudessa epäonnistui, ja muistan ne kaikki. Hovioikeudessa useampi, mutta siellä sovittelu alkaa helposti muistuttaa vain tinkimistä.

Nykyiset neljä työnantajaa palkitsevat

Puolitoista vuotta eläkkeellä olleella Nurmella on nykyisessä yhteisössään säpinää.

‒ Takavuosina minulla oli yksi esihenkilö, nyt heitä on neljä: 1-, 3-, 4- ja 5-vuotiaat työnantajat. Otan heiltä vastaan sellaista kohtelua, jota en olisi aiemmilta esihenkilöiltäni suostunut milloinkaan vastaanottamaan. Mutta täytyy olla iloinen niin kauan, kun isoisällä on kysyntää.

Nurmi myöntää olevansa mielellään mukana lastenlasten touhuissa. On palkitsevaa nähdä näiden innostuminen isoisän ehdotuksista.

‒ Siellä on yksi juristin alkukin, ihan mahdoton väittelijä. Hän vänkää vastaan joka asiassa ja perusteita löytyy – serkkunsakin sanoo, että siinä on sadan selityksen Eino.

Tulevaisuus on turvattu.

Luitko jo nämä?

Ihmiset 7.4.2026

Lakiasiainjohtaja Tuula Kallio: Eläkevarat eivät kuulu valtiontalouden parantamiseen

Ihmiset 24.3.2026

Hannele Pokan juridisesta erityisosaamisesta oli saamelaiskomissiossa suuri hyöty

Ihmiset 11.3.2026

Päivi Kaukoranta luotsaa ICC:tä valvovaa kokousta ja korostaa tuomioistuimen merkitystä kuohuvassa maailmassa