Resurssit kuntoon, mutta ei juristikoulutuspaikkoja lisäämällä

Lakivaliokunta antoi 17.2.2023 mietintönsä oikeudenhoitoa koskevasta valtioneuvoston selonteosta (LaVM 31/2022 vp – VNS 13/2022 vp). Lakivaliokunta kuuli 40 asiantuntijaa ja sai 14 kirjallista lausuntoa.

Juristiliitto toi kuulemisessa ja lausunnossaan esiin monipuolisesti erilaisia oikeudenhoidon ongelmakohtia ja ratkaisuja. Juristiliiton lausunnon keskiössä on ”oikeusturvatakuu”, joka tarkoittaa kohtuullisessa ajassa kohtuullisin kustannuksin laadukasta oikeudenhoitoa. Olemme vaatineet jo ennen selontekoa 50 miljoonan pysyvää vuotuista hätärahoitusta kohdennettuna pääosin käräjäoikeuksiin ja syyttäjälaitokseen. Tällä summalla naulataan kuitenkin lautaa vasta suurimman vuotokohdan päälle.

Määrärahat kaipaavat konkretiaa

Oikeudenhoidon selonteossa esitetään 90 miljoonan euron vuotuista määrärahan lisäystä. Epäselvyyttä on ollut siitä, mitä summa sisältää. Lakivaliokunta toteaa, että oikeusministeriöltä saamansa selvityksen mukaan ”toimitiloja ja tietojärjestelmiä käsitellään lyhyesti toiminnan reunaehtoina, mutta niihin liittyvät määrärahatarpeet ovat selonteon ulkopuolella”. Europotin sijaan pitäisi puhua lainkäyttöhenkilöstön ja avustavissa tehtävissä tarvittavan henkilöstön määrästä sektoreittain allokoituna. Riskinä on, että määrärahat ohjautuvat esimerkiksi juuri toimitila- ja ICT-menoihin eikä varsinaisiin lainkäyttötehtäviin. Lisäresursseilla ei pidä sammuttaa pistemäisiä palopesäkkeitä, jolloin pullonkaula siirtyy paikasta toiseen.

Oikeudenhoidon henkilötyövuosilisäyksiä koskeva määrärahan tarve on selonteon mukaan vuonna 2024 noin 66 miljoonaa euroa. Olisi ollut toivottavaa, että selonteossa olisi tehty kohdennusta ja aikataulua koskevia laskelmia – esimerkiksi kuinka monta käräjätuomarin, käräjänotaarin, käräjäsihteerin ja syyttäjän virkaa tarvitaan lisää ja mihin mennessä? Konkretiaa olisi se, kuinka paljon tarvitaan ammattilaisia tekemään tärkeää oikeudenhoitotyötä (minimitaso ja tavoitetaso). Jos konkreettisia lukuja ei esitetä, on vaikea todentaa, onko tavoitteita saavutettu.

Selonteossa on nostettu esiin kaksi euromääräisesti yksilöityä tarvetta. Oikeusavun osalta esitetään konkreettiset luvut: 10,7 miljoonaa euroa tulorajojen nostamisesta aiheutuvaan asiamäärien kasvuun ja 7,5 miljoonaa euroa jälkeen jääneiden yksityisten avustajapalkkioiden korottamiseen. Toinen konkreettinen summa on ulosottolaitoksen kehitysrahoituksen nostaminen 6,5 miljoonalla eurolla.

Työvoimapula helpottaisi paremmilla työoloilla

Lakivaliokunta on osunut asian ytimeen todetessaan: ”Selonteon mukaan olennaisimmat ongelmat liittyvät oikeusprosessien kestoon ja kalleuteen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo ongelmien pitkälti juontuvan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta aliresursoinnista.”

Oikeudenkäyntien, mutta myös muun oikeudenhoidon käsittelyajat ovat venyneet, niin myös tuomarit ja muut työntekijät. Ainoa asiaryhmä, joka pyörii hyvin käräjäoikeuksissa, ovat summaariset riita-asiat. No, onhan se lohdullista, että edes riidattomat sähkölaskut läpäisevät käräjäoikeuden parissa kolmessa kuukaudessa.

Lakivaliokunta toteaa: ”Tuomioistuinlaitoksella on rekrytointiongelmia.” Lakivaliokunnan mukaan työmäärä ja sen vaativuus suhteessa palkkaan sekä määräaikaiset tehtävät karkottavat hakijoita ja erityisesti kansliahenkilökunnassa vaihtuvuus on erittäin suurta. Selonteon mukaan ”viime aikoina on enenevissä määrin tunnistettu rekrytointihaasteita myös juristeista”. Näin ilmeisesti on asianlaita, joskin olisi tarpeen saada lisätietoa ja analyysiä siitä, mihin houkuttavuus- ja pitovoiman heikkous perustuu ja missä se erityisesti näkyy. Esimerkiksi tuomarin vakituisiin virkoihin on tiettävästi kohtuullisen hyvin hakijoita, satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Koulutus kaipaa lisää resursseja, ei aloituspaikkoja

Näyttää siltä, että aliresursointi ja rekrytointiongelmat on vahvasti noteerattu lakivaliokunnassa. Keskustelu on kuitenkin lähtenyt aivan väärille raiteille, kun ongelmia yritetään lievittää koulutuspaikkoja lisäämällä.

On yllättävää, että vaikka lakivaliokunta näkee ongelmien juurisyynä resurssipulan ja siitä johtuvan rekrytointiongelman, lähti valiokuntakin mukaan ”lisää koulutuspaikkoja ja muuntokoulutusta” -laulantaan. Ajatellaanko niin, että kun koulutetaan rutkasti enemmän juristeja kuin tarvitaan, niin kyllä ne valtionkin työpaikat lopulta kelpaavat ja niissä jaksetaan pysyä? Suomessa on tälläkin hetkellä noin 450 työtöntä juristia.

Entä mistä tulevat resurssit lisätä aloituspaikkoja? Juristien liikakouluttaminen ei ole ratkaisu oikeudenhoidon vakavaan resurssipulaan. Jo nyt tiedekunnat ovat turboahdettuja ja kurssit täpötäynnä opiskelijoita. Seuraavaksi joudun varmaan pitämään prosessioikeuden luennot ja pienryhmätyöt messuhallissa.

Tärkeää ei ole yksinomaan juristien määrä, vaan myös avustavan henkilöstön riittävyys on kriittinen seikka. Jos avustavat tehtävät jäävät juristeille, resurssilisäykset sulavat muuhun kuin varsinaisiin lainkäyttötehtäviin.

Uusi selonteko tulossa, mutta rahaakin tarvitaan

Oikeudenhoidon selonteko on historiallinen kokonaisselvitys. Ensimmäistä kertaa oikeudenhoitoon kiinnitetään valtioneuvoston selonteon arvoisesti huomiota.

Kaikin osin selonteko ei johtanut kuitenkaan tyydyttävään tulokseen. Niinpä eduskunta edellyttääkin, että hallitus antaa eduskunnalle syyskuun 2026 loppuun mennessä uuden kokonaisvaltaisen selonteon oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Siinä arvioidaan miten selonteon toimenpiteet ovat toteutuneet. Lisäksi tässä yhteydessä tulee arvioida oikeusvaltioon liittyviä yleisempiä, periaatteellisempia kysymyksiä sekä oikeuden saatavuuteen liittyviä sisällöllisiä kysymyksiä ja myös kansainvälistä tasoa.

Selonteot eivät itsestään muutu euroiksi. Ei ole mahdollista jäädä odottamaan uutta selontekoa vaan muun muassa käräjäoikeuksia, syyttäjiä ja oikeusapua koskeva resurssivaje tulee korjata välittömästi riittävän suurella, pysyvällä hätärahoituksella, jotta matka kohti oikeusvaltiossa hyväksyttävällä tasolla olevaa oikeusturvatakuuta voi alkaa.

Kirjoittaja on Juristiliiton puheenjohtaja.