Kuka ohjaa poliittista ohjausta?

Huhtikuinen oikeusvaltiokeskustelu nosti pintaan kysymyksen siitä, missä kulkevat poliittisen ohjauksen rajat. Laissa säädetyn muodollisen lainvalmistelun (komitea, työryhmä tai virkatyö) lisäksi säädäntöprosessiin kuuluu demokraattisessa yhteiskunnassa poliittinen ohjaus – mutta milloin ja miten? Juristiliitto pitää tärkeänä, että poliittiselle ohjaukselle laaditaan nykyistä tarkemmat pelisäännöt ja että ohjaus toteutuu avoimesti.

Poliittinen ohjaus ei saa häiritä muodollisen lainvalmistelun tehtävää luotettavan tietopohjan kokoamiseksi, johon kuuluu myös tieto ristiriitaisista intresseistä ja kiistanalaisista kysymyksistä.

Ilman luotettavaa tietopohjaa ei ole mahdollista tehdä asiamukaista vaikutusarviointia. Tässä suhteessa on parantamisen varaa, kuten lainsäädännön arviointineuvoston lausunnoista havaitaan. Arviointineuvoston vuosikertomuksesta 2023 (s. 62) käy ilmi, että säädösvalmistelijat pitivät poliittista ohjausta yhtenä keskeisenä syynä sille, miksi arviointineuvoston kehittämissuosituksia ei voitu ottaa huomioon hallituksen esityksissä.

Jos tietopohja on puutteellinen tai poliittisesti ohjattu, lainsäädäntötyö eduskunnassa lepää huteralla pohjalla, vaikka eduskuntakin kuulee asiantuntijoita.

Silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi Helsingin Sanomien haastattelussa jo vuonna 2015, että poliittinen ohjaus lainvalmistelussa on lisääntynyt ja toisinaan poliittiset intressit ja poliittisesti asetetut aikataulut ovat syrjäyttäneet hyvän lainvalmistelun periaatteet. 

Maan tapa – tai peräti maanvaiva

Vaikka eri vaalikausille ja hallituspuolueille tulee sallia poliittinen ohjaus, täytyy toisaalta kestää sekin kysymys, onko liian pitkälle menevästä poliittisesta ohjauksesta tullut maan tapa – tai peräti maanvaiva. Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi puolueetonta selvitystä.

Jaakko Jonkka teki oma-aloitteisesti kyselyn eräiden ministeriöiden kansliapäälliköille ja poimi vuoden 2014 kertomukseensa (s. 15–16) muutaman vastauksen:

”Laatutaso vaihtelee ja on ollut lukuisia esimerkkejä hankkeista, joissa hyvän lainvalmistelun periaatteet on sivuutettu poliittisen ohjauksen saneleman aikataulun tai muutoin poliittisten intressien vuoksi.”

On ollut hankkeita, ”joissa annetaan jo käynnistämisvaiheessa hyvin tiukat poliittiset linjaukset, jotka eivät juuri anna tilaa parhaiden ratkaisuvaihtoehtojen hakemiseen”.

”Poliittinen ohjaus on käytännössä sanellut vaihtoehtoja koskevan selvitystyön, vaikutusarvioinnit ja oikeudelliset reunaehdot.”

Jos edellisen hallituksen aikana aloitettu valmistelu, jolle annettu poliittisväritteinen toimeksianto ei ole sopusoinnussa uuden hallitusohjelman kanssa ja poliittisena ohjauksena lakkautetaan koko valmistelu, tulisi tämä tehdä avoimesti ja läpinäkyvästi. Muuten poliittinen vastuu kulisseissa tapahtuvasta poliittisesta ohjaamisesta jää toteutumatta tai saattaa suuntautua väärin.

Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä

Poliittisesta ohjauksesta on tutkimustietoa, kuten esimerkiksi Jyrki Talan, Kati Rantalan sekä Anssi Keinäsen tutkimusryhmineen tuottama kirjallisuus. Lisätutkimus olisi kuitenkin tervetullutta.

Erityisen kiintoisa on SITRAN neuvonantaja Jouni Backmanin laatima työpaperi ”Miten lainsäädännön valmistelua ohjataan poliittisesti?” (2023).

Sen mukaan poliittinen ohjaus ei ole nykyisin läpinäkyvää eikä julkista, joka ylläpitäisi luottamusta ja vahvistaisi demokratiaa: ”Kansalaisten on voitava osallistua ja vaikuttaa lainvalmistelun poliittiseen ohjaukseen muutenkin kuin äänestämällä neljän vuoden välein vaaleissa.”

Työpaperissa ehdotetaan poliittisen ohjauksen ja sen julkisuuden tarkempaa määrittelyä perustuslain ja julkisuuslain uudistamisen yhteydessä. Työpaperin huomio myös on, että lainsäädäntöprosessin poliittisen ohjauksen ei katsota kaikilta osin kuuluvan julkisen vallan käyttöön, vaikka se tosiasiallisesti on merkittävää vallankäyttöä. Vaikka poliittista ohjausta ei tule säännellä liian tiukasti ja ohjaus voi olla merkittäväkin etu lainvalmistelussa, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.

Nykyistä tarkemmat pelisäännöt

Lukuisista lainvalmistelun oppaista paras mallinnus poliittisen ohjauksen nivelkohdista lienee lainvalmistelun prosessioppaassa. SITRA on lisäksi ehdottanut tarkemman erillisen oppaan laatimista poliittisesta ohjauksesta, jossa selkeytetään poliittisen ja muodollisen prosessin rajapintoja.

Juristiliitto kannattaa SITRAN ehdotusta ja pitää tärkeänä, että poliittiselle ohjaukselle laaditaan nykyistä tarkemmat pelisäännöt ja että ohjaus toteutuu avoimesti. Katsomme, että meillä järjestönä, samoin kuin kansalaisilla ja medialla, on täysi oikeus ja velvollisuuskin osallistua keskusteluun poliittisen ohjauksen pelisäännöistä demokraattisessa oikeusvaltiossa.