Opiskelijoiden huoli toimeentulostaan on perusteltu

Juristiliitto jakaa opiskelijoiden huolen heidän toimeentuloonsa kaavailluista heikennyksistä. Asumistuen heikentäminen ja opiskelun rahoittaminen entistä lainapainotteisemmin lisää opiskelijoiden paineita tehdä nykyistä enemmän töitä opintojen rinnalla. Tämä vaikeuttaa valmistumista tavoiteajassa.

Juristiliitolla on noin 4400 opiskelijajäsentä. Olemme siis vahvasti myös alan opiskelijoita edustava järjestö. Parhaillaan eri alojen opiskelijat protestoivat näkyvästi hallituksen kaavailemia heikennyksiä vastaan ja esimerkiksi oppilaitosten tiloja on vallattu eri puolilla Suomea.

Protesti liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun asumistuen leikkaukseen ja opintorahan indeksijäädytykseen sekä lukukausimaksujen vastustamiseen samoin kuin vaatimuksiin opiskelijoiden arjen tuen, kuten mielenterveyspalvelujen kehittämisestä.

Opiskelijoiden tukipalvelut tärkeitä

Opiskelijoiden arjen tukipalvelut, kuten tuettu lounasruokailu, asuntotarjonta, liikunta ja muu hyvinvointi ovat äärimmäisen tärkeitä. Moni opiskelija on henkisesti ahtaalla, ja mielenterveyspalveluja on oltava saatavilla riittävästi. Mutta samaan aikaan tulee vakavasti miettiä, mikä mielenterveysongelmia aiheuttaa.

Taustalla lienevät toimeentulohuolet, raskaat opintovaatimukset sekä huoli omasta ja ympäristön tulevaisuudesta. Tutkintosisällöissä emme saisi vaatia opiskelijoilta niin kutsutun opintopistelaskurin ylittäviä suorituksia esimerkiksi luettavaksi vaadittavien sivumäärien suhteen. Myös kurssien välillä tulisi olla edes parin päivän huokaisutauko. Muutoin tuloksena on liitoksissaan pullisteleva tutkinto, joka tuottaa jo valmiiksi puhkiväsyneitä työntekijöitä.

Opintorahan indeksin leikkaaminen lisää työssäkäyntiä

Hallitusohjelman linjaus on, että opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

Asumistuen muuttaminen soluasumista suosivaksi edellyttää kuitenkin sitä, että on oltava riittävästi rauhallisia lukutiloja kirjastoissa. Esimerkiksi oikeustieteen pänttääminen ja kirjoitustöiden laatiminen edellyttävät hiljaista ympäristöä, jota soluasunnossa ei välttämättä ole. Entä riittääkö edullisia soluasuntoja ylipäätään kaikille?

Opintorahan indeksin leikkaaminen yhdessä elinkustannusten kallistumisen kanssa tulee varmuudella heikentämään opiskelijoiden toimeentuloa ja lisäämään entisestäänkin työssäkäyntiä. Samaan aikaan korostetaan tavoiteajassa valmistumista. Ristiriita on ilmeinen. On joka tapauksessa tärkeää tarkistaa rahamäärää, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukia. Jos tuet pienentyvät, pitää sallia suuremmat ansiot.

Opintolainan helppo takaisinmaksu ei ole itsestäänselvyys

Hallitusohjelman tavoitteena on siirtyä kohti nykyistäkin suurempaa opintolainapainotteisuutta ”opintolaina on sijoitus tulevaisuuteen” -ajattelulla. Nykyisin ei ole lainkaan taattua, että oikeustieteen maisteri löytää kohtuullisessa ajassa töitä. Kuluvana vuonna työttömien juristien määrä ei ole kertaakaan käynyt alle 400:ssa. Olemme kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa, että kun työpaikka lopulta nappaa, pystyy palkalla yleensä lyhentämään opintolainaa kohtuullisesti. Tilanne on toinen esimerkiksi pienipalkkaisen sairaanhoitajan kohdalla.

Kelan maksaman opintolainan korkoavustuksen määrän tulee olla riittävällä tasolla. Oikeustieteen maisterikin saattaa tarvita korkoavustusta esimerkiksi auskultoinnin aikana. Myös Kelan maksama lainahyvitys on merkittävä palkinto tavoiteajassa valmistumisesta. Tosin muiden tukien leikkaukset juuri vaikeuttavat tavoiteajassa valmistumista, jos elämistä joutuu rahoittamaan työssäkäynnillä.

Opiskelijoiden ostovoima laskenut selvästi

Opiskelijat on saaneet nyt tarpeekseen. Kyse on aidosti ja vakavasti siitä, millä opiskelijat rahoittavat elämisensä. Opiskelijoiden ostovoima on heikentynyt selvästi kymmenessä vuodessa ja tätä menoa heikentyy edelleen.

Helsingin Sanomat viittasi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) laskelmiin, joiden mukaan Helsingissä asumistuen leikkaus veisi opiskelijoilta kuukaudessa keskimäärin 71,50 euroa, opintorahan indeksijäädytys 31,50 euroa ja asumistuen indeksijäädytys 47,79 euroa vuoteen 2027 mennessä. Jos lukuihin tehtäisiin inflaatiokorjaus, ero olisi vieläkin suurempi.

Hallitusohjelmassa on ehdollinen lupaus: ”Hallituksen toimeentulotuen kokonaisuudistus valmistuu puoliväliriiheen mennessä. Tavoitteena on vähintään toimeentulotukea tarvitsevien määrän (väestöstä 7 %) puolittaminen ja julkistaloutta 100 miljoonalla säästävä vaikutus. Mikäli hallitus onnistuu tavoitteessaan, voidaan säästyvät varat kohdentaa lapsiperheiden ja opiskelijoiden etuisuuksien parantamiseksi.”

Tilanne on siis se, että jos menoleikkaukset onnistuvat, hallitus lupaa kohdentaa säästyneitä varoja opiskelijoiden etuuksiin. Kyseessä ei saa olla löysä lupaus vaan aito halu huomioida opiskelijoiden uhkaavasti heikentyvä toimeentulo.