Oikeusturvaa rikosprosessissa ei saa heikentää

Helsingin Sanomat uutisoi 15.12.2025 hallituksen suunnitelmista leikata syytetyn oikeutta saada valtion varoista korvaus kuluistaan tilanteessa, jossa syyttäjän ajama syyte hylätään. Vaikka tällä hetkellä varmuutta ei ole, onko hallitus toteuttamassa tällaista uudistusta, jo asian arviointi herättää huolen suomalaisen oikeusvaltion tulevaisuudesta.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan valtio on velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä. Sääntely on peräisin 1990-luvun lopulta, jolloin erityisesti eduskunnan lakivaliokunta korosti asiaa koskevan sääntelyn tärkeyttä sekä sitä, että sääntely oli laadittava valtiota velvoittavaan muotoon (LaVM 9/1997 vp ja LaVM 17/1997 vp).

Valtion korvausvastuu on perusteltu

Valtion korvausvastuuta koskevalle sääntelylle voidaan esittää useita perusteita. Oikeusvaltion perustehtäviin kuuluu ylläpitää sellaista oikeusjärjestystä, joka takaa mahdollisimman yhdenveroisen suojan oikeudenloukkauksia vastaan. Rikoksesta epäillyn puolustuksen asianmukainen järjestäminen kuuluu oikeusvaltiollisten oikeusturvatakeiden ytimeen.

Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaaminen taas kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisiin edellytyksiin. Ylipäänsä on vaikea nähdä, minkä vuoksi rikosprosessissa ei tulisi noudattaa sitä yleistä periaatetta, jonka mukaan jutun voittaneella asianosaisella on oikeus saada oikeudenkäyntikulujensa korvaus vastapuolelta.

Oikeusministeriössä kaavailtu muutos johtaisi käytännössä tilanteeseen, jossa vähääkään laajemmassa rikosasiassa puolustuksen asianmukainen toteuttaminen merkitsisi syytetylle huomattavaa taloudellista riskiä. Tilanteessa, jossa hänen on kuitenkin pakko järjestää puolustuksensa.

Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu myös asianosaisen oikeus valita avustajansa. Ehdotettu sääntely rajoittaisi merkittävästi näitä keskeisiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita. Käytännössä uudistus merkitsisi paluuta 1990-luvun tilanteeseen, josta tuolloin haluttiin pois.

Säästöt eivät saa heikentää oikeusvaltiota

Suomalainen oikeusvaltio on maailmassa huippuluokkaa. World Justice Projectin julkaisemassa Rule of Law -indeksissä Suomi sijoittui vuonna 2024 sijalle kolme, edellä olivat vain Tanska ja Norja. Suomalaisesta oikeusvaltiosta ollaan maailmalla kiinnostuneita ja se sopisi nykyistä laajemmin myös vientituotteeksi, etenkin jos suomalaisen oikeusvaltion tasosta pidetään huolta ja sitä edelleen kehitetään.

Selvää on, että valtiontalouteen kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Säästöpaineet kohdistuvat myös oikeudenhoitoon. Samalla on myös selvää, että toteutettavat säästöt eivät saa merkitä suomalaisen oikeusvaltion heikentymistä nykyisestä eikä oikeudenmukainen oikeudenkäynti saa säästötoimenpiteiden vuoksi vaarantua.

Juristiliitto on keväällä 2025 julkaissut ehdotuksensa oikeusprosessien sujuvoittamiseksi. Liiton julkaisemissa ehdotuksissa itsestään selvänä lähtökohtana on, että oikeusprosesseja tulee sujuvoittaa ilman, että oikeudenmukainen oikeudenkäynti vaarantuu. Kaikissa uudistuksissa on myös otettava huomioon perus- ja ihmisoikeudet ja muut valtiosääntöoikeudelliset reunaehdot.

Oikeusministeriössä hahmoteltu uudistus pyrkii käytännössä yksinomaisesti lyhytnäköiseen taloudellisia säästöjä painottavaan tavoitteeseen. Samalla kuitenkin heikennettäisiin merkittävästi jotakin, josta Suomi keskeisesti maailmalla tunnetaan: suomalaista oikeusvaltiota.

Juristiliitto kannattaa oikeudenhoidon kehittämistä tavalla, josta aiheutuu hyödyllisiä, myös valtiontaloudellisesti mitattavia vaikutuksia. Keskeisistä oikeusturvan takeista ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä ei ole kuitenkaan mahdollista tinkiä, vaan säästöjä on haettavissa muunlaisin keinoin.