Muuntokoulutuksesta ei saa tulla ohituskaistaa oikeustieteen maisterin opintoihin

Juristiliitto vastustaa voimakkaasti kaavailuja, joiden mukaan oikeustieteen maisteriksi pääsisi opiskelemaan ilman oikeusnotaarin tutkintoa, toisen alan pohjaopinnoilla.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on nostettu esille mahdollisuus, että oikeustieteen maisteriksi voisi kouluttautua suoraan toisen korkeakoulututkinnon pohjalta – ilman pääsykoetta ja erityisillä ”siltaopinnoilla”. Juristiliitossa vastustamme ehdottomasti tällaisia suunnitelmia. Alalle ei pidä luoda ohituskaistaa. Oikeushallinnon rekrytointipulmat eivät siten ratkea.

Onneksi pääsemme kertomaan kantamme työryhmissä ja poliittisten päättäjien pöydissä. Hankkeen vastustamiseen tarvitsemme koko ammattikunnan tukea.

Oikeudenhoidon selontekoa VNS 13/2022 vp  koskevasta lakivaliokunnan mietinnöstä (LaVM 31/2022 vp) tuli taannoin jokseenkin yllättäen myös oikeustieteen koulutuksen linjapaperi.

Selonteon Johdanto-osassa oli toteamus, jonka mukaan yhtäältä koulutusmäärien lisäämistä ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista koskevat kysymykset jäävät selonteon ulkopuolelle. Toisaalta kuitenkin todettiin, että hakijapulaan:

”mahdollisia ratkaisuja tulisi hakea tutkinto- ja aloituspaikkamäärien lisäksi esimerkiksi muunto- ja täydennyskoulutuksesta niille henkilöille, jotka ovat tutkintonsa osana suorittaneet merkittävästi oikeudellisia opintoja. Tällainen koulutuskanava olisi merkittävästi nopeampi kuin pelkkä perustutkintojen määrän kasvattaminen.”

Lakivaliokunnassa Itä-Suomen yliopisto ehdotti yliopistolain 37.4 §:n toisen virkkeen kumoamista, jonka mukaan:

Otettaessa opiskelija pelkästään oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin 3 momentissa tarkoitettu soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Säännöksen kumoamisella haettiin sitä, että HTK/HTM- ja KTK/KTM-tutkinnon suorittaneilla olisi mahdollisuus päästä joustavasti opiskelemaan OTM-tutkintoa ilman pääsykokeita mahdollisesti ”siltaopintojen” suorittamisella.

Vastustimme näitä kaavailuja lakivaliokunnassa. Lakivaliokunta kuitenkin vaati, että laajapohjaisella kokoonpanolla tehdään selvitys, joka koskee lakimieskoulutuksen lisäämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä muunto- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä.

Vastustamme muuntokoulutusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti yhdessä oikeusministeriön kanssa hankkeen, jonka tulee 30.5.2024 mennessä muun muassa selvittää lakimieskoulutuksen määrälliset koulutustarpeet sekä arvioida erilaisia koulutusmalleja.

Juristiliitolla on edustus hankkeen ohjaustyöryhmässä (Tuula Linna ja Janne Laukkanen). Myös Oikeustieteen Opiskelijoiden Liitto (OOL) on ohjausryhmässä edustettuna. Ohjaustyöryhmässä Juristiliitto on tuonut ja tuo esiin voimakkaan kielteisen kannan muuntokoulutukseen. Juristiliitto ei kannata muuntokoulutusta edes väliaikaisena ratkaisuna. Tällaisia ohituskaistoja kovalle hakupainealalle ei tule luoda. Jo nyt aikaisemmat opinnot voidaan lukea varsin laajasti hyväksi OTM-koulutuksessa.

Siltaopinnot – mitä ne kenellekin sitten olisivatkaan – pidentäisivät opintojen kokonaisaikaa ja niiden suorittaminen putkimallisessa tutkinnossa olisi hankalaa ja kaikkine räätälöinteineen hallinnollisesti raskasta. Lisäksi järjestelmä johtaisi omituisiin kikkailuihin HTK/KTK-tutkinnon kautta oikeustieteitä lukemaan.

Ennen kaikkea kyse on oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta – reilusta pelistä toisin sanoen. Oikeustieteellisen pääsykokeet ovat avoin ja tasapuolinen tapa päästä opiskelemaan alaa.

Rekrytointiongelmat helpottuvat lisäresursseilla

Oikeusministeriön hallinnonalan rekrytointihaasteita ei ratkaista muuntokoulutuksella tai aloituspaikkojen lisäämisellä. Oikeusministeriö onkin lähtenyt oikealle tielle pohtiessaan oman hallinnonalansa työpaikkojen veto- ja pitovoimaa. Ministeriössä on käynnistetty Pidetty!-hanke (1.3.2023-28.2.2025), jolla pyritään vastaamaan rekrytointihaasteisiin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä työnantajan mahdollisuutta valita hyvien hakijoiden joukosta parhaat, vahvistaa työnantajakuvaa ja mainetta suositeltuna työpaikkana, vahvistaa työn mielekkyyttä, hallita vaihtuvuutta ja kehittää vaikuttavaa perehdyttämistä.

Toivomme Pidetty!-hankkeelle vilpittömästi menestystä! Menestyksen edellytyksenä kuitenkin ovat riittävät resurssit niin, että työkuorma ei ole oikeushallinnon alalla sietämätön ja palkkauskin on kohdillaan.

Ilman riittävää resursointia mitkään maineprojektit eivät auta. Onneksi lisäresursseja on luvassa – siitä kiitos oikeusministeri Leena Merelle ja hallitukselle. Jospa siis katsottaisiin, onnistuisiko oikeushallinnon rekrytointiongelman lieventäminen lisäresursseilla.