Juristiliiton ääni kuuluu vahvasti hallitusohjelman oikeudenhoidon kirjauksissa

”Hallitus varmistaa oikeusjärjestelmän toimijoiden rahoituksen.” Tämä hallitusohjelman kirjaus on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa työnsä aloittava hallitus tekee merkittäviä leikkauksia muuhun julkiseen rahoitukseen. Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna analysoi hallitusohjelmaa oikeudenhoidon osalta.

Resurssit kuntoon?

Tuleville vuosille kaavaillut korotukset oikeudenhoidon rahoitukseen ovat ainakin osittain toteutumassa. Tuomareiden ja käräjänotaarien määrän lisäämisestä on hallitusohjelmassa nimenomainen maininta.

Myönteistä on, että toimitilojen vuokrakulut ja ICT on erotettu henkilöresursseista toteamalla, että toimitilojen ja tietojärjestelmähankkeiden rahoituksesta huolehditaan siten, ettei näiden toteuttaminen ole pois perustoiminnasta. Juuri tätä liitto on vaatinut. Oikeudenhoidon rahoituksen lisääminen ei auta, jos se kuluu seinien ja tietojärjestelmien kustannuksiin.

Hallitusohjelmassa on viittaus Oikeudenhoidon selonteossa mainittuun oikeudenhoidon 1200 htv:n tarpeeseen vuoteen 2030 mennessä. Haluamme lukea tämän lupauksena henkilöstömäärän vähimmäislisäyksestä. Muistutamme myös, että vastaavasti tarvitaan lisää toimistohenkilökuntaa, jotta lainkäyttäjien aika ei kulu sihteeritehtävissä.

Hallitusohjelman mukaan rikosprosessiketjun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, jotta pullonkauloja ei synny. Kun poliisien määrään on ilmeisesti tulossa lisäystä, tämä tarkoittaa vastaavasti riittävää syyttäjien määrää. Muuten ne pullonkaulat syntyvät.

Otsikossa oleva kysymysmerkki johtuu siitä, että hallitusohjelmassa on oikeudenhoidon osalta sekä määrärahan lisäyksiä mutta myös poistoja, kuten oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusrahan pysyvä alentaminen. Jos kyseessä on varojen siirto perustoimintaan, etenkin henkilöstölisäyksiin, on kirjaus kannatettava.

Lisäpanostuksia tuomioistuinharjoitteluun

Juristiliitto on pitänyt kovaa ääntä tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämisestä. Nyt hallitusohjelmassa lukee: ”Käräjänotaarien määrää lisätään ja asessorikoulutusta laajennetaan”. Tämä on merkittävä saavutus liiton vaikuttamistyössä.

Olemme Juristiliitossa ilahtuneita myös siitä kirjauksesta, että tuomioistuinharjoittelusta tulee ”koko oikeushallintoa palveleva ja hallinnonalan rekrytointeja edistävä lakimiesuran vaihe”. Vaikka muotoilu on hieman kryptinen, on se mielestämme luettavissa niin, että tuomioistuinharjoittelusta katsotaan olevan hyötyä myös yksityisellä sektorilla ja että auskultointi edistää urakiertoa eri juristiammateissa.

Kun käräjänotaarien paikkoja saadaan lisää ja harjoitteluun tehdään sisällöllisiä parannuksia, toteutuu yksi tärkeistä Juristiliiton – yhdessä jäsenliittonsa Nuorten Juristien kanssa – tekemän vaikuttamistyön pitkäaikaisista tavoitteista.

Juristi- ja lakimiesnimikkeet suojataan

Hallitusohjelmassa on merkittävä kirjaus, joka liittyy juristi- ja lakimiesnimikkeiden suojaamiseen. Oikeudellisten nimikkeiden harhaanjohtavaa käyttöä ehkäistään hallitusohjelman mukaan säätämällä, että nimikkeitä ”juristi” tai ”lakimies” saa käyttää vain henkilö, joka on suorittanut yleistutkintomallisen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK). Tämä koskee myös henkilöä, joka on suorittanut OTL- tai OTT-tutkinnon ilman mainittua OTM/OTK-pohjatutkintoa.

Kirjaus on linjassa Juristiliiton suosituksen kanssa. Suosituksessamme on asianmukaisesti otettu huomioon, että ulkomailla suoritettu tutkinto voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä rinnastaa kotimaiseen ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon.

Prosessit sujuvammiksi

Hallitusohjelmassa edellytetään oikeusprosessien sujuvoittamista. Keinoina mainitaan muun muassa kirjallisten menettelyjen lisääminen, läsnäolovaatimuksen keventäminen, sähköisten toimintatapojen sekä etäyhteyksien ja videotallenteiden käytön lisääminen, kokoonpanojen tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen ja syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen.

On oikein kiinnittää tällaisiin seikkoihin huomiota – esimerkiksi rikosasioissa poissaolokäsittelyissä olisi varmaankin pelivaraa ennen kuin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rajat tulevat vastaan. Juristiliiton edistämää pienriitamenettelyä ei ole erikseen mainittu, mutta se kuulunee sujuvoittamisten joukkoon.

Hallitusohjelman mukaan mahdollisuudet siirtää soveltuvat asiakokonaisuudet käräjäoikeuksilta muille viranomaisille arvioidaan. Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alussa. Käräjäoikeuksien tehtävien perkaaminen syytä tehdä uudestaan ja keskittää käräjäoikeuksien voimavarat lainkäyttöön.

Suomalainen ulosottolaitos on varsin kehittynyt, ja esimerkiksi riidattomat velkajärjestelyhakemukset hoituisivat siellä, samoin kuin maksuohjelmien täytäntöönpano. Summaariset asiat ovat hieman ongelmallisempi asiaryhmä (Bryssel I -asetuksen asettamat rajoitukset ja virallistutkinta kuluttajasaatavissa).

Oikeudenkäymiskaareen sisältyy jo nykyisellään säännöksiä todistelun rajoittamisesta. Hallitusohjelman mukaan lisäksi selvitetään mahdollisuudet laajentaa asianosaisten velvollisuutta esittää todistelua
määräajassa. Tällainen todisteiden prekluusio on omiaan ryhdistämään todistelua, joskin rikosasioissa tietty varovaisuus on paikallaan.

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, kuten tuomioistuinsovittelun ja rikossovittelun kehittämiseen. Hallitusohjelmaan on otettu myös välimiesmenettelyä koskeva kirjaus, jonka mukaan selvitetään välimiesmenettelylain uudistamistarpeet ja valmistellaan tarpeelliset säädösmuutokset Suomen välimiesmenettelytoiminnan kilpailukyvyn edistämiseksi. Kirjaus on paikallaan, sillä olemme jämähtäneet välimiesmenettelyn paikkana tuntuvalle takamatkalle esimerkiksi Tukholmaan nähden.

Luvattu sakkomenettelyn yksinkertaistaminen tulee myös tarpeeseen. Järjestelmä on nykyään luvattoman mutkikas ja vaikeaselkoinen.

Useita myönteisiä kirjauksia on tehty insolvenssioikeuden alalla, kuten ulosoton ja velkaneuvonnan yhteistyön tiivistäminen sekä velkajärjestelymenettelyn keventäminen. Pitkään oikeustieteessä pohdittu mahdollisuus velkakonversioon on nyt kirjattu hallitusohjelmaan, mikä monipuolistaa yrityssaneerauksen keinovalikoimaa.

Hallitusohjelmassa on kaiken kaikkiaan erinomaisesti onnistuttu kiikaroimaan prosessien kehittämiskohteita.

Ei niin hyvää, etteikö moitteenkin sijaa

Juristiliiton näkemys on ollut, että lautamiesjärjestelmästä voitaisiin jo luopua. Yksilöllinen äänioikeus maallikolla, jolle kertyy vain vähän istuntokokemusta vuodessa, ei ole oikeusturvan kannalta tyydyttävä tilanne. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan olla valmiita luopumaan lautamiesjärjestelmästä – kuten ei oltu Marinin hallituksessakaan – vaan  nykyiselle valintamenettelylle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Valitettavasti tämä tietää lisää kustannuksia valintamenettelyyn ja pelkona on, että sekin raha on pois ammattituomareiden määrästä.

Pettymys on myös se, että maalittamisen erilliskriminalisointi ei ole mukana hallitusohjelmassa. Kuitenkin hallitusohjelmassa halutaan torjua turvallisuusviranomaisvastaisuus sekä toteuttaa Ruotsin malliin ”sinivilkkusabotaasia” koskeva kriminalisointi sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja ensihoidon henkilöstön suojaamiseksi. Esikuvaksi asetettu Ruotsin rikoslain 13 luvun 5 c §:n kriminalisointi (laki 2019:1162) kuuluu:

Den som angriper eller på annat sätt stör polisverksamhet, räddningstjänst eller ambulanssjukvård genom att använda våld eller hot om våld mot verksamhetens personal eller mot personer som bistår verksamheten, tillgripa eller skada fordon eller annat hjälpmedel som används eller ska användas i verksamheten, eller vidta annan otillbörlig åtgärd döms, om gärningen är ägnad att allvarligt försvåra eller hindra utryckningsverksamhet eller brottsbekämpande verksamhet, för sabotage mot blåljusverksamhet till fängelse i högst fyra år. Om brottet är grovt döms för grovt sabotage mot blåljusverksamhet till fängelse på viss tid, lägst två och högst arton år, eller på livstid. Vid bedömningen av om brottet är grovt ska det särskilt beaktas om gärningen framkallat fara för flera människoliv eller egendom av särskild betydelse eller annars varit av särskilt farlig art.

Todettakoon, että Ruotsissa mainittu blåljusverksamhet-tunnusmerkistö on jäänyt vähälle käytölle ilmeisesti siitä syystä, että tunnusmerkistössä edellytetään vakavaa hälytys- tai rikoksentorjuntatyön häirintää.

Joka tapauksessa olisi ollut linjassa kriminalisoida myös poliisien (ja mm. muiden virkamiesten) maalittaminen. Onhan etenkin joukkoistettu turvallisuus- ja muiden viranomaisten maalittaminen omiaan nostattamaan viranomaisvastaisuutta yhteiskunnassa.

Aika lailla huolestuttavaa on se yleisyystaso, jolla oikeusapu ohitetaan hallitusohjelmassa. Ohjelmassa on kyllä kirjaus ”oikeusavun saatavuutta parannetaan ja oikeusavun käyttöä sovittelussa edistetään”. Kirjaus osuu oikeaan, mutta kun määristä ei ole edes suuntaa antavia lupauksia, herää huoli siitä, kuinka paljon oikeusapuun ollaan lopulta valmiita satsaamaan.

Tarvitaan sekä oikeusavun saajien tulorajojen tarkistuksia että yksityisten avustajien palkkioiden nostamista riittävälle tasolle. Todettakoon, että korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan (VL 2023-63), jossa on kysymys siitä, onko oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä säädetty 110 euron tuntipalkkio perustuslain 107 §:ssä tarkoitetulla tavalla ristiriidassa sen kanssa, että oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle tulee vahvistaa kohtuullinen palkkio.

Sinällään on perusteltu kirjaus, että yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa arvioidaan, miten oikeusturvavakuutuksia voitaisiin kehittää. Yksin tämä ei kuitenkaan ratkaise pieni- ja keskituloisten oikeuden saatavuuden ongelmaa, jollei riita-asian oikeudenkäynnin kuluriskiä kyetä olennaisesti pienentämään.

Joukko tärkeitä hankkeita

Hallitusohjelmasta voisi poimia paljonkin maininnan arvoisia seikkoja. Hallitusohjelmaa tulee kiittää esimerkiksi lupauksesta laatia poikkihallinnollinen tasa-arvo-ohjelma, jonka pohjalta päivitetään ja edistetään tavoitteita sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Keskeisen tärkeitä ovat myös lapsen oikeuksien edistäminen, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy, kunniaan liittyvän väkivallan torjuminen ja tunnistaminen, uhripoliittisen toimenpideohjelman laatiminen, eläinsuojelun kehittäminen, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen nykyistä selkeämpi kriminalisointi sekä lähestymiskiellon valvonnan tehostaminen.

Pitkään ja hartaasti hallitusneuvotteluja käytiin, seitsemisen viikkoa. Tuloksena on 215 sivuinen (+ liitteet) paketti, jossa on yleistä ja yksityiskohtaista sekä lukuisia tervetulleita linjauksia mutta myös huolta herättäviä seikkoja. Oikeudenhoidon näkökulmasta ratkaisevaa on, missä määrin lupaukset resurssilisäyksistä toteutuvat ja kuinka paljon tuleva hallitus on valmis korjaamaan oikeusapujärjestelmän vakavaa jälkeenjääneisyyttä.