Maalittamisen kriminalisointi etenemässä maaliin?

Eilen (7.9.2022) oikeusministeriö julkaisi perusteellisen arviomuistion. Muistion mukaan maalittamisen säätäminen erikseen rangaistavaksi on perusteltua. Arviomuistiossa suhtaudutaan maalittamista koskevaan erityiseen tunnusmerkistöön myönteisemmin kuin aikaisemmassa Mika Illmanin laatimassa muistiossa, joka on toiminut erinomaisena pohjana tälle uudelle arviolle.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa, että maalittamiseen on suhtauduttava erittäin vakavasti: ”Se vaarantaa demokraattisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan toimivuutta sekä loukkaa kohdehenkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Maalittaminen koskettaa laajasti erilaisia henkilöryhmiä, kuten viranomaisia, politiikassa tai muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa mukana olevia, toimittajia sekä tieteen ja taiteen harjoittajia.”

Lakimiesliitto on vaatinut maalittamisen kriminalisointia

Olemme oikeusministerin avaukseen erittäin tyytyväisiä! Lakimiesliitto on vaatinut maalittamiselle omaa tunnusmerkistöä jo vuosien ajan. Olemme esittäneet vaatimuksen toistuvasti. Vaikuttamistyömme on saanut näkyvyyttä.

Vaatimuksemme erityiskrimalisoinnista on herättänyt matkanvarrella myös vastustusta. Kuitenkaan esimerkiksi ultima ratio -argumentti (uuden kriminalisoinnin viimesijaisuus) ei ole ollut osuva vasta-argumentti vaatimuksellemme: Maalittamisenhan on tulkittu olevan rangaistavaa jo nykyisin olemassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta monien eri rikostunnusmerkistöjen palapeli on ollut vaikeaselkoinen. Tällainen lainsäädännöllinen tilkkutäkki ei myöskään ole kattanut kaikkia maalittamisen tyypillisiä piirteitä. Maalittaminen onkin kriminalisoitava erikseen, kuten tuoreessa arviomuistiossa perustellaan. 

Maalittamiselle selkeä tunnusmerkistö

Arviomuistossa ehdotetaan, että rikoslain vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevaan 25 lukuun lisättäisiin maalittamista koskeva, virallisen syytteen alainen tunnusmerkistö (7 b §). Siinä kuvattaisiin maalittamisen kaksi tekotapaa: maalittamisen käynnistäminen ja maalittamiseen osallistuminen.

Maalittaminen kohdistetaan tiettyyn henkilöön tämän työtehtävien tai yhteiskunnallisten tehtävien perusteella. Kyseessä voivat olla esimerkiksi tuomarit, syyttäjät, poliisit, lupa- tai opetustoiminta sekä tutkijat, taitelijat ja journalistit. Maalittamisen tarkoituksena on vaikuttaa henkilön tekemisiin tai tekemättä jättämisiin taikka häiritä hänen toimintaansa merkittävästi.

Maalittamistekoina olisivat pykälän 1 momentin mukaan
1) uhkaaminen tai painostaminen,
2) väärän, vääristellyn tai halventavan tiedon esittäminen taikka
3) yksityiselämää koskevan tiedon esittäminen.

Pykälän 2–4 momenteissa käytäisiin rajanvetoa suhteessa sananvapauteen siten, että sananvapaus pysyisi suojattuna mm. silloin, kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelystä tai julkiseen toimintaan liittyvästä arvostelusta. Rangaistukseksi maalittamisesta määrättäisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Televalvontaa voitaisiin käyttää maalittamisen selvittämisessä ja estämisessä.

Arviomuistio lähtee nyt lausuntokierroksella, jolloin sen yksityiskohtiin paneudutaan tarkemmin. Balanssi maalittamisen ja sananvapauden välillä on aivan keskeinen oikeusvaltiokysymys.

Oikeusministeriöltä historiallinen pelinavaus 

Nyt ei tavoitella nopeaa banaanipotkua suoraan maaliin, vaan mahdollisimman monen tahon kosketus tähän tärkeään palloon on välttämätöntä.

Lakimiesliitto tulee varmuudella lausumaan asiasta. Tässä vaiheessa tärkeintä on, että oikeusministeriö on avannut pelin ja heittänyt pallon kentälle. Kyseessä on historiallinen pelinavaus, sillä tiettävästi Suomi tulisi olemaan ensimmäisten valtioiden joukossa, jossa on pystytty samaan aikaan kriminalisoimaan maalittaminen erityisellä tunnusmerkistöllä ja suojaamaan sananvapauden ydin.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.