Juristien työttömyyttä ei pidä päästää nousemaan

Uusi hanke selvittää, kuinka paljon työmarkkinoille tarvitaan ja mahtuu juristeja. Sillä pitäisi olla vaikutusta myös aloituspaikkojen määriin. Ei ole mitään syytä päästää työttömyysmääriä uusille sataluvuille.

Yliopistot sopivat alkuvuodesta OKM:n kanssa tutkintokatoista vuosiksi 2025–2028, ja tiedekunnissa pohditaan, mitä aloituspaikkamääriä ne esittävät yliopistojensa hallituksille. Samaan aikaan lakimieskoulutuksen tarpeita selvittävässä OM:n ja OKM:n yhteishankkeessa (ns. KTPO-hanke) selvitetään konsulttiyrityksen avulla juristitarvetta työnantajille ja yliopistoille suunnattavan haastattelun, työnantajakyselyn sekä Delfoi-paneelin avulla, jossa arvioidaan työvoimatarpeen muutostrendejä.

Oikeustieteellisissä tiedekunnissa opiskelijamäärät ovat edellisen 10 vuoden aikana olleet muutoin jokseenkin samalla tasolla, lukuun ottamatta Itä-Suomen ylipistoa, jossa opiskelija- ja tutkintomäärät ovat nousseet.

Vuonna 2022 OTM-tutkinnon suoritti yhteensä noin 700 henkilöä (Helsinki 315, Turku 171, Lappi 129 ja Itä-Suomi 87). Konsulttiyritys FCG:n keräämästä materiaalista käy ilmi, että lainopillisten erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut ajalla 2016–2021 noin 1 400  henkilöllä. Tuomioistuinlakimiesten määrä on pysynyt ennallaan, kun taas asianajajien määrä on noussut noin 500  henkilön verran. Juristien eläköitymisvauhti on suhteellisen maltillinen.

Olisi tärkeää, että ennen kuin tiedekunnat harkitsevat aloituspaikkojen määrien nostamista, odotettaisiin KTPO-hankkeen tuloksia siitä, onko Suomessa juristipula vai ovatko kysyntä ja tarjonta jokseenkin tasapainossa. Mahdollinen tulos tietenkin myös on, että meillä on pikemminkin ylitarjontaa juristeista.

TEM:n tilastojen mukaan joulukuussa 2023 työttömiä OTM-tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 423 ja lomautettuja oli 22. Työttömien ikäjakauma on varsin tasainen:

• 25–29-vuotiaita: 46
• 30–34-vuotiaita: 59
• 35–39-vuotiaita: 45
• 40–44-vuotiaita: 38
• 45–49-vuotiaita: 42
• 50–54-vuotiaita: 60
• 55–59-vuotiaita: 49
• 60–64-vuotiaita: 76

Työttömistä juristeista naisia on 236 ja miehiä 187. Vastavalmistuneista työttömistä (41), naisia on 30 ja miehiä 11.

Vuonna 2011 työttömiä juristeja oli 308, mutta toisaalta vuosina 2015, 2016 ja 2020 työttömiä juristeja oli lähes 500. Vastavalmistuneiden työttömyys on vaihdellut vuosien 2011–2023 aikana 21–69 henkilön välillä. Mitään kovin dramaattista ei siis vuosikymmenen aikana ole tapahtunut. Voidaan kuitenkin tehdä se havainto, että juristityöttömyyden trendi on ollut nouseva niin, että noin 300:n työttömän määrästä on noustu yli 400:n työttömän määriin.

Juristiliiton omista rekistereistä (laskettuna työttömyyden perusteella jäsenmaksualennuksen saaneiden mukaan, yht. 312) ilmenee, mistä yliopistosta työttömäksi jäänyt on valmistunut: Helsinki: 135 henkilöä, Turku: 87, Lappi: 84, Itä-Suomi: 2 ja ulkomainen tutkinto: 4.

On erinomaista, että edellä mainitussa KTPO-hankkeessa on ryhdytty selvittämään määrällistä juristityövoimatarvetta. Ennen kuin saamme tuloksia, on ennenaikaista puhua ”juristipulasta”, eikä voida tietää, mahtuuko työmarkkinoille lisää juristeja ilman, että työttömyysluvut nousevat. Ei ole mitään syytä päästää työttömyysmääriä uusille sataluvuille.