Blogit 8.6.2022

Todistusvalinnan osuutta tulisi pienentää

Tuula Linna

Kirjoittaja on liiton puheenjohtaja.

Kevään 2022 oikeustieteellisen yhteisvalinnan digitaalinen ja kaksivaiheinen valintakoe pidetiin maanantaina 23.5.2022 seitsemällä paikkakunnalla. Vuodesta 2020 lähtien oikeustieteen paikoista 40 prosenttia on jaettu ensikertalaisille suoraan ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Loput opiskelupaikat jaetaan valintakokeiden tulosten perusteella.

Todistusvalintaan osittain siirtymisellä pyrittiin vähentämään valintakokeiden vatimaa aikaa ja kustannuksia sekä nopeuttamaan siirtymistä kolmannen asteen opintoihin. Tavoitteena oli myös helpottaa useaan paikkaan hakemista, vähentää välivuosia ja opiskelupaikkojen vaihtoa sekä alentaa aloittavien opiskelijoiden ikää. 

Valintauudistuksen seurantatutkimus kertoo hakijoista ja paikan vastaanottaneista

Mainitun valintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti on valmistunut. Raportin ovat laatineet VATT ja LABORE (Työn ja talouden tutkimus, aik. Palkansaajien tutkimuslaitos). Raportti on sinällään hyvin laadittu, mutta sitä rasittaa olennainen valuvika. Selvityksessä ei ole vakioitu oikeustieteen alalla tapahtunutta aloituspaikkojen määrän runsasta kasvua.

Raportin mukaan todistusvalinta tehosti hakua kauempana oleviin opinahjoihin ja se myös hieman nosti 19-vuotiaiden hakijoiden osuutta aloittaneista opiskelijoista. Sen sijaan ensikertalaisten osuudessa ei havaittu muutoksia. Selvitys osoitti, että aikaisempaa suurempi osuus paikan vastaanottaneista haki uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. 

Raportin kirjoittajat ovat turhankin varovaisia todetessaan, että on vielä aikaista sanoa, johtaako lisääntynyt uudelleen hakeminen tehottomaan opiskelupaikkojen käyttöön. Näin kyllä maalaisjärjellä uskaltaisi ennakoida – kyse on opiskelumotivaation puuttumisesta ja oman alan etsimisestä. Tosin oikeustiede on perinteisesti ollut ala, jossa pysytään tutkinnon valmistumiseen saakka. 

Lehtitietojen mukaan yo-kirjoitusten arvosanoja käydään korottamassa ahkerasti – osa jopa yliopisto-opintojen aikana. Varmaan myös oikeustieteellisissä tiedekunnissa on opiskelijoita, jotka käyvät keväisin ja syksyisin ylioppilaskirjoituksissa lääketieteen tai psykologian alan opiskelupaikka haaveena.

Naisten osuus on pysynyt uudistuksen jälkeen oikeustieteessä suunnilleen entisellään. Pitkän matematiikan arvosana on noussut selvästi vuosina 2018–2021, kun taas äidinkielen arvosana kääntynyt laskusuuntaan 2020–2021 välillä. Keskimäärin parhaimmat (E:n tasoa olevat) äidinkielen osaajat ovat psykologian alalla. Hyvä niin, mutta laadukas äidinkieli on juristillekin välttämätön taito.

Lukiolaisiin kohdistuvia vaatimuksia ei pidä lisätä entisestään

Seuraavaksi on tärkeää saada lisää selvitystä siitä, mitä vaikutuksia todistusvalinta on aiheuttanut lukioissa. Se tiedetään jo, että aivan liian suuri osa lukiolaisista – noin puolet – on ylikuormittuneita. Tutkijat soittavat hälytyskelloja: ”Nyt on viimeinen hetki reagoida lukiolaisten pahoinvointiin.” Lukiolaiset kokevat opiskelun kylläkin merkitseväksi, mutta tuntevat riittämättömyyttä ja uupumusta. Uupumus johtuu lukiolaisiin kohdistuvista kovista vaatimuksista. Mainitun VATT/LABORE-raportin mukaan hakupainealojen sisäänpääsyvaatimukset ovat viime vuosina kiristyneet ylioppilaskoemenestyksen suhteen. On selvää, että tämä piiskaa lukiolaisia maksimisuorituksiin. 

Lukion rasittavuus haittaa myös nuoren kasvua aikuisuuteen.Tutkijat ovat havainneet, että vain joka viidennellä lukiolaisella oma identiteetti on saavutettu. Tästä seuraa ymmärrettävää epävarmuutta omista valinnoista ja suunnasta sekä erilaisen ”vatvomisen” lisääntymistä.

Vaikka mitään katastrofaalista ei näytä todistusvalinnan myötä tapahtuneen, on johtopäätös selvä: todistusvalinnan osuutta ei tule kasvattaa, vaan pikemminkin alentaa esimerkiksi 25–30 prosenttiin. Kun pääsykoekirjat on viiteen kuuteen kertaan luettu, on vatvominen loppunut ja motivaatio on joko löytynyt tai kadonnut.

Korkeakoulutus periytyy edelleen voimakkaasti – eikä todistusvalinta ole lieventänyt kehitystä

VATT/LABORE-raportin mukaan tulokset eivät viittaa siihen, että hakupainealat olisivat muuttuneet tai muuttumassa aiempaa ”elitistisemmiksi”. Kritisoin sanan ”elitistinen” käyttämistä tieteenaloista puhuttaessa. Mieluummin voitaisiin käyttää vähemmän luokkayhteiskuntaviritteistä ilmaisua, kuten vaikkapa ilmaisua ”tutkinnon saavutettavuus”.

Mainittu raportin toteamus ei pidä paikkaansa oikeustieteen osalta. Blogissani reilu vuosi sitten pohdin, vinouttaako todistusvalinta oikeustieteissä aloittavien opiskelijoiden sosioekonomista taustaa. Näin näyttää käyneen. Oikeustieteen opiskelu on vahvasti sidoksissa nuoren sosioekonomiseen taustaan, ja todistusvalinta on tätä trendiä edelleen korostanut. Vuosina 2018–2021 niiden oikeustieteen opiskelijoiden osuus, joiden ainakin toisella vanhemmalla on ylempi korkeakoulututkinto, on noussut noin viidellä prosenttiyksiköllä. Trendi on selvästi ylöspäin.

Ylempi korkeakoulutus siis periytyy voimakkaasti oikeustieteen alalla, eikä todistusvalinta ole tätä kehitystä ainakaan lieventänyt, päinvastoin.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.
 

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit