Oikeustieteellinen koulutus sai perusteellisen ja laadukkaan arvioinnin

Tällä viikolla julkaistu professori Jukka Mähösen johdolla toiminut Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi koski yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeustieteellistä koulutustarjontaa vuosina 2020–2021. Erityisesti arvioitavina olivat tutkintojen tuottama osaaminen, työelämärelevanssi ja jatkuva oppiminen.

Alan ihmisten kannattaa tutustua todella perusteelliseen ja laadukkaaseen arviointiryhmän raporttiin.  Julkistamis(etä)tilaisuuden yhteydessä 3.11. toteutettiin paneelikeskustelu, jossa lopputulosta kommentoi myös Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

Kaikkiaan julkistamistilaisuuteen osallistui erittäin monipuolinen joukko alamme toimijoita ja arviointiryhmän raporttia kommentoitiin rikkaasti eri näkökulmista. Huomionarvoinen oli esimerkiksi Oikeustieteen Opiskelijoiden Liitto – Juris Studenters Förbund ry:n puheenjohtaja Joonas Tolosen rakentava puheenvuoro tutkintojemme kehittämistarpeista.

Lisää monimuotoista ja vuorovaikutteista opetusta

Raportissa on valtavasti asiaa. Nostan esiin vain muutamia poimintoja lähinnä OTM-tutkinnon tutkintorakenteesta. Arviointiryhmän mukaan tutkintorakenteet ovat pääosin toimivia, vastaavat työelämän tarpeita ja antavat valmiuksia erilaisiin työtehtäviin. Kehittämistarvetta havaittiin mm. opetusresurssien osalta (opettaja-opiskelija -suhdeluku).

Myös Jore Tilander totesi paneelikeskustelussa, että lisäresursseja tarvitaan, jotta pystytään takaamaan riittävä opetus- ja tiedehenkilöstön määrä ja sitä kautta vaikuttamaan koulutuksen laatuun sekä osaamistavoitteiden, opetusmenetelmien ja osaamisen arvioinnin linjakkuuteen. 

Opiskelijat kaipaavat monimuotoista ja vuorovaikutteista opetusta, joka on hankalaa suurissa ryhmissä ja nykyisellä henkilömäärällä, sekä palautetta oppimisestaan muutenkin kuin vain perinteisen numeroarvioinnin kautta. Samoin tarvitaan erilaisia suoritusvaihtoehtoja tenttien lisäksi, Jore Tilander korosti.

Koulutuksen vetovoimaa – mutta myös työttömyyttä

Raportissa todetaan, että ON- ja OTM-tutkinto-ohjelmat ovat ”erittäin vetovoimaisia koulutuksia” (ensisijainen hakijoiden määrä per aloituspaikka). Näin ilman muuta on, mutta toisaalta on todettava, että tälläkin hetkellä työttömiä juristeja on noin 500. Vaikka alueittaista pulaa juristeista olisi, koulutusmääriä lisäämälläkään ei välttämättä saada sitä viimeistäkin juristin paikkaa täytetyksi, jos työn sisällössä ja palkkauksessa ei ole riittävää vetovoimaa.

Arviointiryhmän mukaan opintopoluissa alemmista korkeakoulututkinnoista ylempiin on osin katkoksia, ja ryhmä esittää harkittavaksi oikeudellisesti painottuneiden AMK-tutkintojen osalta erillisväylää yliopistoon.

On helppo yhtyä siihen ajatukseen, että useita polkuja tulee johtaa OTM-tutkintoon. Kaikki nuoret eivät tule huippulukioista todistuvalinnalla vaan kulkevat pidemmän ja joskus mutkaisenkin polun. On koko lakimieskunnan rikkaus, että meitä oikeusvaltion rakentajia tulee eri puolelta Suomea ja erilaisista taustoista.

Kuudes ja seitsemäs tiedekunta

Raportista käy ilmi, että ulkomailla opiskelleet muodostavat käytännössä alamme ”kuudennen tiedekunnan”. Ulkomaisen tutkinnon rinnastamispäätöksiä (edellyttää yleensä täydentäviä opintoja suomalaisessa yliopistossa, enintään 100 opintopisteen laajuudessa) on tehty Opetushallituksessa vuosina 2016–2020 yhteensä 270. Sinällään on hienoa, että saamme kotimaahan takaisin ulkomailla opiskelleita. Ilman muuta. Aloituspaikkojen määriä mietittäessä tulee kuitenkin muistaa myös tämä kuudes tiedekuntamme.

Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei tuota lakisääteistä juristin kelpoisuutta, ja tutkinnon työelämärelevanssi on sidosryhmien mukaan muutoinkin vaillinainen. Arviointiryhmä suosittaa tutkinnon rinnastamista ulkomailla suoritettuihin juristitutkintoihin.

Toisaalta voisi kyllä ajatella, että työmarkkinarelevanssia olisi syytä ajatella jo siinä vaiheessa, kun näitä erikoisOTM-tutkintoja kehitetään. Ei kuitenkaan ole mitään syytä torpata mahdollisuutta täydentää tutkintoa. Tosin aloituspaikkojen mitoituksessa tulee sitten muistaa tämä ”seitsemäskin tiedekunta”.

Ruotsinkielistä opetusta keskitettävä, ei hajautettava

Arviointiryhmä osuu naulan kantaa todetessaan, että osaamistavoitteissa korostuvat ON- ja OTM-tutkintojen luonne laaja-alaisina yleisjuristitutkintoina. Jore Tilander totesi paneelikeskustelussa, että OTM-tutkinto yleistutkintona tuottaa laaja-alaista osaamista, eikä jatkossakaan tulisi erikoistua hyvin spesifeihin siiloihin.

Arviointiryhmä toi esiin sen, että tosiasiassa kaikki ruotsinkielinen juristikoulutus on Suomessa kaksikielistä (Åbo Akademi ei ole omavarainen ON-tutkinnon tuottamisessa vaan tekee yhteystyötä Turun yliopiston kanssa).

Arviointiryhmä kiinnitti aiheellisesti huomiota siihen, että Åbo Akademin ON-koulutukseen valituilla ei ole suoraan oikeutta suorittaa OTM-tutkintoa vaan opiskelijat joutuvat hakemaan oikeutta toisista yliopistoista niissä annettujen kiintiöiden rajoissa. Raportin mukaan kiintiöt ovat toistaiseksi riittäneet, mutta epävarmuus saattaa aiheuttaa huomattavaa stressiä opiskelijoille. Arviointiryhmä kannustaakin tiedekuntia sujuvoittamaan hakumenettelyä sekä poistamaan arvosanoihin perustuvat hakukriteerit kielitaitokriteereitä lukuun ottamatta.

Samaa on korostanut Lakimiesliitto vuonna 2019 antamassaan lausunnossa, joka koski Åbo Akademin edellistä OTM-tutkinnonanto-oikeushakemusta: Åbo Akademissa ON-tutkinnon suorittaneilla tulee olla oikeus ilman kynnyksiä päästä opiskelemaan Helsingin tiedekuntaan OTM-tutkintoa. Samaa korostamme Åbo Akademin uuden hakemuksen osalta.

Raportissa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön sidosryhmähaastattelun mukaan resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta voisi olla järkevää ennemminkin keskittää kuin hajauttaa ruotsinkielistä koulutusvastuuta. Koulutusyksikköjen näkemykset asiasta tosin poikkeavat toisistaan jyrkästi. Myös Lakimiesliiton linjana on se, että niukkoja ruotsinkielisen koulutuksen opetus- ja tutkimusresursseja tulisi mieluummin vahvistaa kootusti kuin ripotella eri yksiköihin.

Kannatamme lämpimästi arviointiryhmän suositusta koulutusyksiköiden keskinäisen yhteistyö lisäämisestä ruotsinkielisen ja kaksikielisen koulutuksen järjestämisessä. Ryhmä toteaa yhteistyön olevan tältä osin ”kehittämisvaiheessa”.

Lisää yhteistyötä digitaalisten alustojen avulla

Muutoinkin kaivattaisiin yksikköjen välistä yhteistyötä. Paneelikeskustelussa Jore Tilander toivoi yhteistyötä koulutusyksiköiden välille niin, että opiskelijat voisivat hyödyntää koulutusyksiköiden erilaisia tutkimusprofiileja ja valita syventäviä opintoja eri koulutusyksiköistä digitaalisia työkaluja ja yliopistojen yhteistä alustaa hyödyntäen.

Yliopistokoulutuksen tulee perustua tutkimukseen. Yliopisto-opettajana yhdyn Jore Tilanderin toteamukseen, että opettajien ei tulisi olla pelkästään opetusopettajia, vaan myös tiedettä ja tutkimusta tekeviä henkilöitä.

Lakimiesliitto kiittää Karvin arviointiryhmää tarkkanäköisestä analyysistä ja rakentavista suosituksista oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen kehittämiseksi!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja ja prosessioikeuden professori Helsingin yliopistossa