Jokaisen Venäjän hyökkäyssodan siviiliuhrin on saatava oikeutta – Suomi avustaa sotarikosten todistusaineiston keräämisessä

Kirjoitin aiemmin siitä, kuinka tärkeää on saada todisteet sotarikoksista ajoissa talteen ja sotarikoksiin syylliset vastuuseen. En voinut silloin mitenkään käsittää, millaiset mittasuhteet Venäjän ja sen armeijan tekemät sotarikokset saavat – enkä toisaalta sitä, että ensimmäinen venäläinen sotarikoksesta syytetty sotilas tuotaisiin Kiovassa alioikeuteen niinkin nopeasti kuin keskiviikkona 18. toukokuuta 2022.

Kyseessä on nuori, Siperiasta kotoisin oleva kersantti nimeltä Vadim Shysimarin. Syytetty on myöntänyt syyllisyytensä aseettoman siviilin murhaamiseen helmikuun lopulla. Murhattu siviili oli puhunut puhelimessa kotinsa edustalla. Toinen sotilas oli kehottanut syytettyä ampumaan siviilin, jotta tämä ei ilmoittaisi venäläisten sotilaiden sijaintia. Syyttäjän mukaan ampumiskehotusta ei voida pitää sotilaskäskynä, koska ampumiskehotuksen antajalla ei ollut käskyvaltaa syytettyyn nähden. Asiaa käsittelee kolme tuomaria Kiovan Solomjanskin käräjäoikeudessa.

Sotarikosoikeudenkäyntien tuleva määrä on käsittämätön ja pitkäaikainen urakka. Ukrainassa on tällä hetkellä lehtitietojen mukaan tutkinnassa yli 10 000 sotarikosta – murhia, raiskauksia, kiduttamisia, kidnappauksia, ohjuksia sairaaloihin. Raakalaismaisesti murhattuja siviilejä kaivetaan koko ajan esiin maakuopista.

Suomen ja koko maailman on jatkettava humanitaarista ja aseellista apua Ukrainalle, mutta myös valtava määrä oikeudellista apua tarvitaan Ukrainan viranomaisten ja kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tueksi. ICC:n syyttäjä Karim A.A. Khan QC kertoi maaliskuussa, että oli saanut ensimmäiset avustuslupaukset sotarikoksia tutkivaan erityisrahastoonsa. Myös Suomi on sitoutunut antamaan taloudellista tukea. Syyttäjä Khan ilmoitti, että varoja suunnataan kehittyneiden teknisten välineiden käyttöön todisteiden talteen otossa, psykososiaalisen tuen tarjoamiseen todistajille ja eloonjääneille sekä erikoisvalmiuksiin tutkia seksuaalirikoksia ja lapsiin kohdistuvia rikoksia.

Lausunnossaan 17. toukokuuta syyttäjä Khan ilmoitti, että hänen toimistonsa on organisoinut 42 tutkijan ja oikeuslääketieteen asiantuntijan ryhmän Ukrainaa varten sotarikosten tutkimiseksi. Ryhmä on ICC:n syyttäjäntoimiston historian suurin. Alankomaiden hallitus on tukenut hanketta merkittävästi. Khan totesi: ”Now more than ever we need to show the law in action. It is essential that we demonstrate to survivors and the families of victims that international law is relevant to their experience, that the ideals of the Rome Statute can be applied meaningfully in order to bring them some measure of solace through the process of justice.”

Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksiköstä saamani vastauksen (monet kiitokset!) mukaan Suomi tarjoaa ICC:n syyttäjäntoimistolle sekä vapaaehtoisrahoitusta että kansallisia asiantuntijoita. Vapaaehtoisrahoitus tulee kohdistumaan erityisesti uuden teknologian hyödyntämiseen vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkinnassa. UM tulee julkaisemaan tarkempaa tietoa, kun rahoitussopimus on allekirjoitettu. Kansallisten asiantuntijoiden tehtävät ovat olleet avoimessa haussa CMC:n kautta toukokuun alussa. Asiantuntijoiden määrä ja tehtävänkuvat täsmentyvät vielä ICC:n syyttäjäntoimiston tarpeiden mukaan, kerrotaan UM:sta.

Voimme olla ylpeitä rahallisesta ja oikeudellisesta panostuksestamme ICC:n toimintaan. Suomella on paljon osaamista mm. oikeushammaslääketieteen alalla sekä myös kokemusta sotarikosoikeudenkäynneistä.

”Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu sekin, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut. Siihen kuuluu myös, että vainajia kohdellaan kunnioittavasti.” (Helena Ranta teoksessa Leijona-areena – Suomalaiset rauhanrakentajina Balkanilla, Marjatta Hinkkala 2006)

Nämä upean oikeushammaslääkärimme, professori Helena Rannan sanat ovat totta aina ja kaikkialla.