Näyttöä sotarikoksista on kerättävä nyt, kun sota raivoaa

Sotarikokset ovat kauhistuttavia tekoja, joiden pahuutta edes rikosoikeudelliset ilmaisut ”tahallinen” ja ”törkeä” eivät riitä kuvaamaan. Ukrainasta vyöryvät nyt nähtäväksemme sotarikosten järkyttävät seuraukset. Näemme rikoslain 11 luvun 6 §:ssä tarkoitettuja törkeitä sotarikoksia – hyökkäyksiä siviiliväestöä ja vihollisuuksiin osallistumattomia siviilihenkilöitä ja siviilikohteita vastaan, kuten sairaaloiden ja päiväkotien pommituksia. Lisäksi on syyllistytty sodankäynnillisiin raukkamaisuuksiin, kuten vastapuolen sotilaspuvun avulla harhauttamiseen. Vastuuttomuus on käsittämättömällä tasolla, kun ydinvoimalaan kohdistetaan sotatoimia.

Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä Karim Khan on kertonut, että ICC on avannut tutkinnan Ukrainan tilanteesta. Syyttäjän mukaan on tarpeeksi perusteita uskoa, että Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan vuodesta 2014 alkaen. ICC:n osalta sotarikokset määritellään Rooman statuutissa.

Sotarikoksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen, ja oikeudenkäyntien on oltava oikeudenmukaisia. Oikeudenmukainen rikosprosessuaalinen oikeudenkäynti perustuu luotettavaan ja beyond reasonable doubt -tasoiseen näyttöön, ei tunteisiin tai kostonhaluun. Näyttö on kerättävä talteen tuoreeltaan ja tallennettava turvaavalla tavalla.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa päättyi tämän vuoden tammikuussa vuoden kestänyt oikeudenkäynti, jossa käsiteltiin Liberian sisällissodan (1999–2003) aikaisia raakuuksia. Tuomio asiassa annettaneen lähiviikkoina. Ongelmana on ollut se, että syytteessä tarkoitetuista teoista on kulunut lähes 20 vuotta. Luotettavaa todistusaineistoa on enää vaikeaa saada.

Sodan jälkeen seuraa jälleenrakentaminen – Ukrainan tapauksessa en suostu ajattelemaan muuta, kuin että sen on oltava itsenäisyytensä säilyttäneen valtion jälleenrakentamista. Sodan jälkeen rakennukset korjataan, tiet paikataan ja sillat rakennetaan uudestaan. Mutta yhtä tärkeää on kansakunnan henkinen jälleenrakennus. Siihen kuuluvat tärkeänä osana sotarikosoikeudenkäynnit. Kun taistelu on päättynyt, laulavat oikeuden tykit.

Ukrainan alueella dokumentaatiota sotarikoksista kerää muun muassa Amnesty International. On olemassa jo runsaasti todistusaineistoa hyökkäyksistä siviiliväestöä kohtaan, ja esimerkiksi rypälepommien käytöstä, jotka kylvävät silmitöntä tuhoa ympärilleen. Ukrainassa todistusaineistoa kerätään kaikilla rintamilla myös kansalaisjournalismin avulla. Kännykällä kuvataan ja materiaalia jaetaan somessa. Tällaisen toiminnan arvo on valtava. Esimerkiksi Bellingcat-verkoston itseoppineet digietsivät ovat selvittäneet poliittisia murhia ja sotarikoksia Syyriassa.

Kuitenkin myös virallisen tutkinnan on oltava tehokas. Amnesty International vaatiikin, että Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvostossa aktiivisesti ja puolustaa ihmisoikeuksia. Vaatimuksiin kuuluu myös, että Suomi tukee ehdotusta tutkintaryhmän lähettämisestä Ukrainaan, ja Venäjän ihmisoikeustilannetta seuraavan erityisraportoijan viran perustamista.

On äärimmäisen tärkeää, että todisteet saadaan ajoissa talteen ja sotarikoksiin syylliset vastuuseen.