Vaikuttamassa

Maalittamisen kriminalisointi on saatava maaliin

Maalittaminen vaarantaa oikeusvaltiota ja viime kädessä jokaisen oikeusturvaa. Samalla se on aina henkilökohtainen uhka joukkohäirinnän kohteeksi joutuneelle. Juristiliitto vaatii yhdessä Akavan ja muiden akavalaisten liittojen kanssa maalittamisen kriminalisointia.

9.9.2026 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Hanna Ojanpää

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Jos oikeusvaltio murentuisi, se ei tapahtuisi yhdessä hetkessä vaan pienin askelin. Kun riskejä alkaa tulla samaan aikaan monelta suunnalta, kokonaisuus näyttää huolestuttavalta. Yksi selkeä riski on maalittamisen normalisoiminen, sanoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Liisa Aro.

Hän on jo aiemmin todennut, että liiton edustajien on joskus pystyttävä myös jyrähtämään. Hänen mielestään hetki on nyt.

– Maalittamisesta pitää puhua riittävän vahvoin sanankääntein. Jos tämäntyyppinen toiminta lähtee laajenemaan ja normalisoitumaan, vaikutukset voivat olla huomattavasti vakavammat kuin mitä osaamme edes kuvitella. Oikeusvaltion säilyttämisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kehitys saadaan poikki heti alkuunsa. Sitten ei jälkikäteen tarvitse todeta, että tuolloin olisi pitänyt ymmärtää jyrähtää, Aro toteaa.

Sananvapauden väärinkäyttöä

Maalittamisessa on kyse järjestelmällisestä häirinnästä, jossa laaja joukko hyökkää sanallisesti – usein verkossa – yksittäistä lainkäyttäjää tai päätöksentekijää kohtaan. Keinot voivat olla painostusta, perättömien väitteiden levittämistä tai henkilöön kohdistuvaa kampanjointia. Aro toteaa, että ilmiö on paitsi juridisesti ja inhimillisesti epäoikeudenmukainen myös sananvapauden väärinkäyttöä. Samaan hengenvetoon hän painottaa, että esimerkiksi tuomioistuimen päätöksiä saa kritisoida jopa kärkevästi. Rajanveto menee siinä, ettei kritiikki saa kohdistua asiattomasti päätöksentekijään henkilönä.

”Sananvapaus on perusoikeus, jota ei saa murtaa; se ei kuitenkaan sisällä oikeutta vaientaa muita.”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) kirjoittivat kesäkuisessa mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa näin: ”Kun yksittäiset henkilöt joutuvat sosiaalisessa mediassa masinoitujen ryöpytysten kohteeksi, kyse ei ole enää sananvapaudesta vaan suorasta painostuksesta.”

– Sananvapaus on perusoikeus, jota ei saa murtaa; se ei kuitenkaan sisällä oikeutta vaientaa muita. Tyypillisesti maalittajat eivät ole asianosaisia vaan sivullisia, joiden tietämättömyyttä taustalla olevat joukot käyttävät hyväksi kärjistämällä, antamalla väärää faktaa ja vetoamalla sananvapauteen, Aro sanoo.

– Uskallan väittää, että on myös niitä, jotka tietävät, missä menee rikosoikeudellinen raja. Pelkkä sormen heristäminen tai valistaminen ei enää riitä.

Rikoslaki tarvitsee päivityksen

Työhön liittyvää maalittamista kohdataan laajalti asiantuntija-ammateissa ja julkisissa rooleissa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista maalittamista erillisenä rikoksena. Rikoksen tunnusmerkistö tai osallisuusopin edellytykset eivät niin ikään välttämättä täyty maalittamiseen liittyvissä tapauksissa. Rikoslain ulkopuolelle jää nyt toimintatapoja, jotka vaarantavat oikeusvaltion toimintaa ja luottamusta siihen. Juristiliitto ajaa maalittamisen kriminalisointia yksin ja osana akavalaista yhteisöä.

”Oikeusvaltiossa jokaisen tulee saada tehdä työnsä ilman pelkoa.”

– Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että tuomioistuin jakaa oikeudenmukaisia päätöksiä. Vastaavasti oikeusvaltiossa jokaisen tulee saada tehdä työnsä ilman pelkoa. Olemme vakavassa tilanteessa, jos edes teoriassa on vaara, että maalittaminen vaikuttaisi päätöksen sisältöön tai virkoihin ei uskallettaisi hakeutua. Julkista keskustelua ja poliittista vaikuttamista on tehtävä nyt. Omalta osaltamme vaikuttamistyö on jo alkanut ja tulee kiihtymään vaalien lähestyessä, kun hallitusohjelmaa laaditaan, Aro lupaa.

Yhteinen tehtävä

Juristiliitto nostaa esille jokaisen jäsenensä, yksittäisen työntekijän ja viranhaltijan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden. Toiminnanjohtaja Liisa Aro muistuttaa, että maalittaminen on aina myös työsuojelukysymys.

– Työnantajilla pitäisi olla käytössään keinoja, joilla ne voisivat tukea ja suojata maalittamisen kohteeksi joutuneita. Me liitossa tarjoamme jäsenillemme maksutonta oikeudellista neuvontaa, ja juristimme auttavat arvioimaan jokaista tilannetta erikseen, Aro kertoo.

Akavan tekemässä kyselyssä jopa 74 prosenttia maalittamisen kohteeksi joutuneista vastaajista on sanonut, että teko pitäisi kriminalisoida. Aro toivoo, että liittoon ollaan rohkeasti yhteydessä, jos on itse joutunut maalittamisen kohteeksi tai tietää sellaista tapahtuneen.

– Toivon myös, että kaikki juristit pitävät yllä asiallista keskustelua maalittamisesta. Sananvapauden väärinkäytön oikeutus pitää pysäyttää, Aro pyytää.