Palveleeko korkeakoulutusbisnes opiskelijaa?

Syksyllä 2012 Tallinnan yliopisto ryhtyi tarjoamaan oikeusnotaarin koulutusta Helsingissä. Kyseessä on opetusohjelma, joka sisällöltään ja rakenteeltaan ei vastaa suomalaisissa yliopistoissa suoritettavaa oikeusnotaarin tutkintoa. Tämä siitä huolimatta, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kaksi erilaista laajuudeltaan 24 opintopistettä käsittävää Suomen oikeusjärjestelmän opintokokonaisuutta.

Opiskelijan on haettava tutkintonsa tunnustamista Opetushallituksen järjestämän kelpoisuuskokeen kautta, jos hän haluaa toimia suomalaisen oikeusnotaarin pätevyyttä vaativissa tehtävissä. Myös jatko-opintoihin hakeutuminen on Tallinnan yliopistosta valmistuneelle hankalampaa.

Maksamalla hurjan, yli 10 000 euroon nousevan maksun opiskelija voi suorittaa tutkinnon, jonka käyttökelpoisuus Suomen työmarkkinoilla tai suomalaisten yliopistojen jatko-opinnoissa on maksutonta kotimaisessa yliopistossa suoritettavaa tutkintoa heikompi. Kerrotaanko opintoja suunnittelevalle avoimesti se, että maksaminen ei takaa käyttökelpoisempaa tutkintoa, vaan päinvastoin?

Kyseessä on siis bisnes, jonka koulutuksen järjestäjä näkee kannattavaksi. Bisneksen kannattavuuden ehtona olevaa kysyntää synnyttää epäsuorasti myös Kansaneläkelaitos. On nimittäin linjattu, että Tallinnan yliopiston opiskelijan katsotaan suorittavan opintojaan ulkomailla, vaikka käytännössä hän opiskelisi lähes yksinomaan Helsingissä.

Tällöin myönnetään opintotukeen kuuluvaa lainantakausta 600 euroa opintotukikuukautta kohden, kun vaikkapa Helsingin yliopistossa opiskeleva saa takausta 300 euroa per opintotukikuukausi. Opintoraha on molempien mainittujen yliopistojen opiskelijoille sama ja opintotuen asumislisä määrittyy kotiosoitteen mukaan. Maksulliseen opetukseen hakeutunut saa kattavampaa opintotukea kuin suomalaisessa yliopistossa opiskeleva. Valtion takaamaa opintolainaa voi käyttää esimerkiksi lukuvuosimaksujen kuittaamiseen, jotka hyödyttävät Viron kansantaloutta.

Tarvitaan avointa keskustelua korkeakoulutusbisneksen rantautumista Suomeen. Kuka tilanteessa on voittaja ja kenen asema heikkenee? On joka tapauksessa selvää, että huippulaadukasta ja maksutonta suomalaista yliopisto-opetusta kannattaa harkita vaihtoehtona maksullisille ohjelmille. Pääsykokeet saattavat olla vaativia, mutta sisään pääsyn jälkeen avautuu monia ovia.

Lisätietoja tutkintojen tunnustamisesta (linkki ohjautuu Opetushallituksen sivuille) http://goo.gl/wtAMg

Lisätietoja kelpoisuuskokeesta (linkki ohjautuu Helsingin yliopiston sivuille) http://goo.gl/sFtxC

Lisätietoja: Eero Blåfield, eero.blafield@juristiliitto.fi, 041 458 0021