Uutiset 24.10.2019

Lakimiesliitto vetoaa Helsingin yliopistoon oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintotavoitteista

 

 

Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen
Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä

Tiedoksi: Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo ja varadekaani Sakari Melander

 

OIKEUSTIETEELLISEN TUTKINTOTAVOITTEET

Tällä kirjeellä Suomen Lakimiesliitto kiinnittää Helsingin yliopiston johdon huomiota oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintomäärien kehitykseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkintotavoitteita koskevassa kirjeessä (20.9.2019) todetaan, että keskimääräistä enemmän on nostettu liiketalouden hallinnon ja oikeustieteen tutkintotavoitteita, koska ”[n]äille aloille kohdistuu paljon koulutus- ja työvoimakysyntää”. 

Helsingin yliopisto on vastannut ministeriölle, että ”[a]loituspaikkojen lisääminen voi toteutua vain hyvin harkitusti, sillä laajamittainen lisääminen ilman riittäviä resursseja voisi tiedekunnassa vaarantaa laadukkaan opetuksen järjestämisen.” Tästä vastauksen sanamuodosta huolimatta yliopiston ministeriölle lupaama tutkintomäärä oikeustieteen alalla on – vastoin oikeustieteellisen tiedekunnan kantaa – huomattavan suuri.

Kun kaikkien yliopistojen vastaukset on saatu, on käynyt ilmi, että yliopistot ovat valmiit sopimaan liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen alalle yhteensä korkeammista tutkintotavoitteista kuin ministeriön alkuperäinen ehdotus oli. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, sillä yliopistojen tulisi olla yhteisessä rintamassa vaatimassa ministeriöltä kohtuullisuutta tutkintotavoitteiden osalta.

Lakimiesliitto on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tiedustelun siitä, mihin ennakointeihin ministeriön tutkintotavoitteet perustuvat. Saimme vastauksen ministeriöltä 11.10.2019. Vastaus oli valitettavasti kovin ylimalkainen. Vastauksessa todettiin mm. että ”Opetushallituksen tuottaman ennakointitiedon mukaan liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen alaryhmässä yliopistokoulutuksen tutkintotarve on kasvava.” Lisäksi vastauksessa viitattiin siihen, että ”[o]ikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita tarvitaan enenevässä määrin myös perinteisten lakimiesammattien ulkopuolella.”

Näitä väittämiä ei kuitenkaan ole ministeriön vastauksessa perusteltu tai täsmennetty. Tästä syystä, olemme joutuneet pyytämään lisäselvitystä opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta.

Nyt käännymme puoleenne. Pyydämme, että Helsingin yliopisto voisi tarkistaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamiaan tutkintomäärälukuja niin, ettei oikeustieteelliseen tiedekuntaan tulisi lainkaan tutkintomäärän lisäystä.

Perusteluina esitämme sen, että korkeakoulupolitiikasta vastaavat viranomaiset eivät ole kyenneet perustelemaan, mihin oikeustieteen koulutuksen lisäys perustuu. Nähdäksemme esimerkiksi digitalisaatio päinvastoin vähentää lakimiesten tarvetta. Tällainen kehitys on jo näkynyt esimerkiksi verohallinnossa. Myös suurten ikäluokkien eläköitymisvaihe on alalla, toisin sanoen muun muassa tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksessa, samoin kuin asianajoalalla, ohitettu.

Lakimiesliitto on erittäin huolestunut Helsingin yliopiston kaavailemista tutkintomäärien lisäyksestä. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2021–2024 nousu olisi 270 tutkinnosta 315 tutkintoon. Vuonna 2030 Helsingin tiedekunnasta tulisi valmistua peräti 400 tutkintoa. Kun samaan aikaan myös muissa oikeustieteen yksiköissä sisäänottomäärä nousisi tuntuvasti ja avoimen väylä laajentuisi huomattavasti, olemme vakavien ongelmien edessä.

Lakimiesliitto huomauttaa, että vuodessa muuttuu 1.000-1.500 kotimaista säädöstä ja lisäksi tulee sovellettavaksi joka vuosi suuri määrä EU-lainsäädäntöä. Myös uutta oikeuskäytäntöä tulee jatkuvasti korkeimmista asteista kotimaassa sekä EU- ja ihmisoikeustuomioistuimesta. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että lakimiesten tietojen ja taitojen ylläpitäminen työttömyyden aikana on erityisen vaikeaa moneen muuhun ammattiryhmään verrattuna. Jokaisella oikeusapua tarvitsevalla kansalaisella on oikeus edellyttää, että lakimiesten tiedot ja taidot ovat ajan tasalla niin, ettei oikeusturvaongelmia synny.

Tällä hetkellä työttömänä on yli 400 juristia, ja tilastot osoittavat työttömyyden nousevaa suuntaa. Lakimiesliitto tekee joka päivä parhaansa työttömien lakimiesten urapalvelujen osalta, mutta jos työttömien lakimiesten määrä lisääntyy sadoilla, syntyy vaikeita ongelmia.

Lakimiesliitto viittaa tuoreeseen ammattibarometriin <https://www.ammattibarometri.fi/#> (työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset, TE-toimistot). Barometri osoittaa, että lakimiesammateissa vallitsee tällä hetkellä tasapaino koulutuksen ja työmarkkinoiden kysynnän välillä.

Sen lisäksi, että työmarkkinat eivät vedä enempää lakimiehiä, vetoamme siihen, että mainitun suuruinen tutkintomäärien nostaminen aiheuttaisi Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa mittavan resurssipulan. Jo tällä hetkellä tiedekunta toimii voimavarojensa äärirajoilla yrittäessään saada samaan aikaan toimimaan opetuksen Iso pyörä -uudistuksen sekä hallinnon rajun karsimisen tiedekunnan tasolta. Oikeustieteen koulutus ei perustu yksinomaan kustannuksiltaan edullisille massaluennoille, vaan laadukas opetus edellyttää esimerkiksi pienryhmäopetusta ja kohtuullisen kokoisia graduryhmiä, jotta voidaan toteuttaa yliopiston itsensä asettamat oppimistavoitteet.

Allekirjoittaneista professori Tuula Linnalla on Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta omakohtainen kokemus esimerkiksi siitä, mitä on järjestää pienryhmäopetusta samaan aikaan salissa noin 300 opiskelijalle. Pedagogisista tavoitteista on turha puhua. Jos opiskelijoita olisi yli 400, edessä olisi täysi mahdottomuus, koska edes istuimia ei löydy riittävästi. Tarvittaisiin huomattavasti lisää voimavaroja, toisin sanon lisää opetustehtäviä ja tuntiopetusmäärärahoja, jotta tuollainen opiskelijamäärä voitaisiin kouluttaa asianmukaisesti ja työelämälähtöisesti. Tällä hetkellä myös graduryhmät ovat jo aivan liian suuria.

Ja vaikka jostakin löytyisikin riittävästi resursseja, on suurta resurssien tuhlausta kouluttaa lakimiehiä kortistoon. Kuten edellä todettiin, myös oikeustieteellinen tiedekunta vastustaa tutkintomäärän nostamista.

Vetoamme siis teihin, arvoisat hallituksen puheenjohtaja Tarja Halonen ja rehtori Jari Niemelä, että Helsingin yliopisto korjaisi opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamiaan lukuja oikeustieteen tutkintomäärien osalta. On käynyt niin, että kun jokainen oikeustieteen opetusta antava yksikkö on toimittanut omat lukunsa, ei lukuja ole koordinoitu, vaan on luvattu enemmän tutkintoja kuin ministeriö on edes edellyttänyt. Tällainen toiminta ei anna hyvää kuvaa suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta.

 

Kunnioittavasti

Helsingissä 23. lokakuuta 2019

 

Tuula Linna                                                                                                                        Antero Rytkölä

Lakimiesliiton puheenjohtaja                                                                                    Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja

                                                                                    

Jore Tilander

Lakimiesliiton toiminnanjohtaja

Lisää uutisia

Kaikki uutiset