Koulutuspolitiikan asiantuntijat: Suomi tarvitsee kaikkien korkeakoulujen panosta elinikäiseen oppimiseen

Osaamisen jatkuva kehittäminen on noussut päivittäiseksi keskustelunaiheeksi, eikä ihme, sillä osaamistarpeet muuttuvat kovaa vauhtia. Jatkuvassa oppimisessa onnistuminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa kohti vuotta 2030. Nykyinen hallitus on esimerkiksi muuntokoulutuksen täsmätoimillaan käynnistänyt tarpeellisen jatkuvan oppimisen reformin, jonka pitää näkyä myös pitkän aikavälin konkreettisina toimenpiteinä. Tällä hetkellä valmistelussa olevissa korkeakoulutuksen rahoituksen jakomalleissa kuitenkin päähuomion saa edelleen tutkintokoulutus.

“Emme halua laittaa vastakkain tärkeitä osaamistason nostoon tähtääviä toimenpiteitä, päinvastoin. Kuitenkin, yliopistojen kohdalla muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen painoarvo on tämän hetkisissä suunnitelmissa liian pieni. Ammattikorkeakoulujen osalta rahoitusmalliin on ehdotettu selkeästi suurempaa jatkuvan oppimisen painoarvoa. Huolemme on, että joustavasti ja tutkintoja nopeammin osaamista täydentävien osaamiskokonaisuuksien rakentamiseen ei yliopistoille edelleenkään ole riittävästi kannusteita”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson.

“Ympäri Suomen on jo nyt vaikeuksia osaavan työvoiman löytämiseksi. Toimialat uusiutuvat, teknologiat kehittyvät ja digitalisaatio on tätä päivää. Yliopistojen panos korkean osaamisen varmistamisessa ja sen joustavassa päivittämisessä on aivan yhtä olennainen kuin ammattikorkeakoulujen. Edellytämme että tärkeys näkyy konkreettisesti myös yliopistojen rahoitusmallin kannusteissa”, painottaa Metsäteollisuus ry:n osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva.

Allekirjoittaneet työntekijä- ja työnantajaliittojen asiantuntijat ehdottavat myös, että rahoituksessa ja muussa korkeakoulujen ohjauksessa tuetaan voimakkaasti uudenlaisten toimintatapojen kehittymistä. Tutkinto- ja muuta koulutusta voi käytännön toteutuksessa integroida samoihin opiskeluryhmiin. Jatkuvasti kehittyvät digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Muuttuviin osaamistarpeisiin reagointia taas voidaan parantaa, kun korkeakoulut tuottavat osaamiskokonaisuuksia yhteistyössä ja myös oppijoille on mahdollista opiskella joustavasti usean korkeakoulun kursseilla.

Allekirjoittajat ja lisätietojen antajat:

Janne Hälinen, oikeuspoliittinen asiantuntija, Suomen Lakimiesliitto ry
janne.halinen@juristiliitto.fi

Maija Arvonen, neuvottelupäällikkö, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Tiia Brax, elinkeinopoliittinen asiantuntija, varatuomari, Kiinteistötyönantajat ry

Suvi Eriksson, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Ekonomit ry

Heidi Hännikäinen, ura-asioiden päällikkö, Agronomiliitto ry

Piritta Jokelainen, erityisasiantuntija, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Tarja Kallonen, johtava asiantuntija, Finanssiala ry

Maiju Korhonen, asiantuntija, Energiateollisuus ry

Soile Koriseva, päällikkö, osaaminen ja koulutus, Metsäteollisuus ry

Suvi Lahti-Leeve, lakimies, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Sanja Mursu, asiantuntija, aikuiskoulutus, Tekniikan akateemiset ry

Minna Nieminen, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat ry

Lauri Pakkanen, asiamies, Rakennusteollisuus ry

Anni Siltanen, asiantuntija, osaaminen ja vetovoima, Kemianteollisuus ry

Tuomas Ylitalo, elinkeinopoliittinen asiantuntija, Palvelualojen työnantajat PALTA ry