Uutiset 13.1.2017

Huoltoriitojen sovittelu kannattaa

Huoltoriitojen sovittelu laajennettiin vuonna 2015 koko maan kattavaksi järjestelmäksi. Ennen tätä järjestelmää pilotoitiin Joensuussa. Sovittelua käytetään kuitenkin hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea.   

”Parhaiten on onnistuttu Oulun käräjäoikeudessa, missä 60 prosenttia huoltoriidoista ratkaistaan sovitellen. Vähiten sovittelua käytetään Itä-Uudellamalla, jossa vain 8 prosenttia huoltoriidoista sovitellaan”, kertoo Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Tuija Turpeinen.  Huikea ero johtuu Turpeisen mukaan lähinnä markkinoinnista.

”Ne käräjäoikeudet, jotka markkinoivat sovittelua, niissä prosentit ovat lähteneet nousuun.  Niissä käräjäoikeuksissa, jotka odottavat, että asianajajat ja asianosaiset ymmärtäisivät itse ryhtyä sovitteluun, odottavat siellä edelleen”, sanoo Turpeinen.

Sovinto on lapsen etu

Vanhempien sovinto parantaa monin tavoin lapsen hyvinvointia. Sovinto turvaa yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen suhteen säilymisen kumpaankin vanhempaan.  Sovittelussa voidaan ratkaista monia sellaisia lapsen arkeen liittyviä asioita, joita ei voida käsitellä oikeudessa.

”Sovittelussa voidaan sopia hyvinkin tarkasti arjen asioista, vaikkapa lapsen soittoharrastuksen edistämisestä, kuka kuljettaa soittimia ja miten soittoläksyjä valvotaan”, kertoo asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

Aina ei sopuun kuitenkaan päästä.  Riitaa tulee yleensä asumisjärjestelyistä.

”Jos asiakkaani vaatii yhteishuoltajuutta ja vuoroviikoin kummankin vanhemman luona asumista, eikä ole kahteen vuoteen puhunut puolisolleen, sanon heti että ei kannata. Tällaiset järjestelyt vaativat vanhemmilta hyviä puhevälejä ja jatkuvaa yhteistyötä”, kertoo Räihä-Mäntyranta.

Juridisesti ei ole olemassa kahta tasa-arvoista kotia, lapsen on oltava kirjoilla yhdessä osoitteessa. Asumispaikan perusteella määräytyy esimerkiksi päiväkoti ja koulu. Ei ole näkyvissä, että Suomessa siirryttäisiin kahden tasavertaisen kodin järjestelmään. Varsinkaan kuntasektori ei näytä tällaista haluavan.

”Kunnat eivät ole innostuneita järjestämään vaikkapa koulukyytejä vaihtelevasti eri puolille kuntaa”, kertoo laamanni Turpeinen.

Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että lähihuoltajuus menee useimmiten äidille. Laamanni Turpeinen ja asianajaja Räihä-Mäntyharju kuitenkin kiistävät, että isiä kohdeltaisiin huoltajuuskiistoissa epätasa-arvoisesti.

”Ehkä 20 vuotta sitten äitejä suosittiin ja huoltajuus annettiin äideille, jotta vakiintuneet olosuhteet säilyisivät. Nykyisin isiä joka lähtevät ajamaan asiaansa, kohdellaan täysin tasa-arvoisina vanhempina. Tosin isät usein heräävät vanhemmuuteensa vähän myöhään”, kertoo Räihä-Mäntyharju.

Myös laamanni Turpeinen vakuuttaa, että asiat ovat muuttuneet. ”Vakiintuneet olosuhteet eivät enää ole normi”, sanoo Turpeinen.

Tulevat riidat

Sovittelussa voidaan sopia arjen pienistäkin asioista, vaikkapa siitä, että isä ja äiti tervehtivät toisiaan. Sovittelu antaa uusia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.

”Sovittelussa on myös tärkeä osa-alue, jossa ihmisille annetaan eväitä sopia asioita myös tulevaisuudessa, niin ettei heti tarvita asianajajaa tai käräjäoikeutta”, sanoo laamanni Turpeinen. Myös lapset muuttuvat ja saattavat haluta muuta kuin mistä on sovittu.

”Lapsiasioita ei koskaan käsitellä niin etteikö niitä voitaisi käsitellä uudestaan. Mikään asia ei on betonitu siihen saakka kunnes lapsi täyttää 18 vuotta”, sanoo Turpeinen.

 

Huoltoriitoja käsiteltiin Asianajajapäivillä 13.1. Helsingissä. Suomessa noin 30 000 lasta vuodessa kokee vanhempiensa avioeron. Valtaosa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista järjestelyistä hoidetaan vanhempien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 huoltoriitaa.

Mia Paju

Lisää uutisia

Kaikki uutiset