Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi, työryhmän mietintö

I OSA. Yleiset säännökset ja varautuminen 

1 luku. Yleiset säännökset 

1 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot: 

–

2 luku. Varautumisvelvollisuus 

Yleisen varautumisvelvollisuuden organisatorista soveltamisalaa (6 §:n 1 mom.) koskevat huomiot: 

–

Yleisen varautumisvelvollisuuden aineellista sisältöä (6-8 §) koskevat huomiot: 

Juristiliitto pitää hyvänä, että varautumisvelvollisuus ulotettaisiin jatkossa selkeästi kaikkiin olosuhteisiin. Myös valmiussuunnitelmien sisällöstä säätämistä voidaan pitää perusteltuna sen varmistamiseksi, että valmiussuunnittelun vähimmäisvaatimukset täyttyvät kaikilla toimialoilla. 

Muut 2 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot: 

–

II OSA. Poikkeusoloista päättäminen ja hallinnon erityisjärjestelyt 

III OSA. Lisätoimivaltuudet 

IV OSA. Erinäiset säännökset 

Ei lausuttavaa toiseen, kolmanteen ja neljänteen osaan.

Työryhmän mietintö

Uudistuksen tarpeellisuutta ja sen keskeisiä ratkaisuja koskevat yleiset kannanotot: 

Juristiliitto pitää valmiuslain uudistamista perusteltuna ja tarpeellisena. Erityisesti poikkeusoloihin liittyvistä menettelyistä ja toimivaltuuksista säätäminen aiempaa täsmällisemmin turvaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista myös poikkeusaikana. 

Muut työryhmän mietintöä koskevat yleiset huomiot: 

Juristiliitto tuo esiin, että tuomioistuinten asema ja se, miten niiden toiminta turvataan poikkeusoloissa jää mietinnön perusteella osittain epäselväksi. Juristiliitto korostaa, että mahdollisuus hakea muutosta ja saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi on keskeistä perusoikeuksien kannalta. Jotta tämä toteutuisi myös poikkeusoloissa, täytyy tuomioistuinten resurssien olla riittävät ja toiminnan sujuvaa normaaliaikoina. 

Mietinnössä on tunnistettu, että muutoksenhakumahdollisuus valmiuslain III osan lisätoimivaltuuksien täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin saattaisi ruuhkauttaa hallinto-oikeuksia huomattavasti. Mahdollisia valitusmääriä on vaikea ennakoida, mutta jollakin tavalla suuntaa-antavia arvioita voitaneen tehdä esimerkiksi sen perusteella, että korona-aikana annetuista rajoituspäätöksistä tehtiin lukuisia valituksia hallinto-oikeuteen. Riippuen aktivoitavien lisätoimivaltuuksien määristä on mahdollista, että valitusmäärät olisivat poikkeusoloissa moninkertaiset. Juristiliitto katsoo, että tämä tulisi ottaa huomioon tuomioistuinten resursoinnissa. Lisäksi Juristiliitto viittaa muun muassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntoon, jossa on tuotu esiin, että pian voimaantulevaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (ns. pakti) muodostavien säädösten täytäntöönpanoa koskevaan sääntelyyn sisältyvät hallinto-oikeuskäsittelyn määräajat sopivat huonosti oikeusjärjestelmäämme, koska yhden asiaryhmän asioiden priorisoiminen ohi kaikkien muiden, esimerkiksi valmiuslain mukaisten asioiden, ei ole perusteltua. Juristiliitto tuo myös esiin, että valitukset saattavat keskittyä tiettyihin tuomioistuimiin, mistä syystä asioita tulisi olla mahdollista tarvittaessa siirtää tuomioistuinten välillä. 

Ehdotetun 51 §:n 1 momentin mukaan työmääräystä ei voitaisi antaa tuomarille tai syyttäjälle. Mietinnön perustelujen mukaan sääntelyllä turvattaisiin oikeuslaitoksen toiminnan riippumattomuutta poikkeusoloissa, mitä Juristiliitto pitää tarkoituksenmukaisena. Juristiliiton näkemyksen mukaan sääntely on tärkeää myös ylipäänsä oikeuslaitoksen toiminnan turvaamisen kannalta. Tähän eivät kuitenkaan riitä ainoastaan syyttäjät ja tuomarit, vaan myös lainkäyttöä tukevaa henkilöstöä tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen. Juristiliitto toteaa lisäksi, että poikkeusoloissa tuomioistuimet eivät välttämättä pysty toimimaan omissa tiloissaan ja toimipaikoissaan, mistä syystä myös toiminnan siirtämiseen tulisi olla valmius ja mahdollisuus. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi