Ihmiset

Daniela Alaattinoğlu: Oikeudellinen mobilisaatio on keino vaikuttaa yhteiskuntaan

Apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu puhui oikeudellisesta mobilisaatiosta Suomalaisen Tiedeakatemian tilaisuudessa lokakuussa 2025. Mitä termi tarkoittaa, ja miten se nivoutuu Alaattinoğlun monipuoliseen tutkijanuraan?

18.11.2025 | Lukuaika: 4 minuuttia

Teksti Päivi Brink

kuvat ja videot Eivind Senneset, UiB/The Holberg Prize

Kuuntele juttu

Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlulle myönnettiin tänä vuonna Norjan parlamentin jakama Nils Klim ‑palkinto. Kyseessä on vuosittain jaettava tunnustus alle 40-vuotiaalle tutkijalle, joka on kotoisin Pohjoismaasta tai työskentelee siellä, ja joka on yltänyt erinomaisiin tieteellisiin saavutuksiin humanistisissa tieteissä, yhteiskuntatieteissä, oikeustieteessä tai teologiassa.

Alaattinoğlu on ensimmäinen suomalainen oikeustieteen tutkija, jolle on myönnetty Nils Klim -palkinto. Tunnustus on The Holberg Prizen sisarpalkinto.

– Palkinto on minulle suuri kunnia ja merkittävä kannustus jatkaa tutkimustyötäni. Se on myös tärkeä muistutus siitä, että tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvä tutkimus on tänä päivänä erityisen ajankohtaista ja suojelemisen arvoista, Alaattinoğlu toteaa.

– Olen oikeuden ja yhteiskunnan tutkija, kahden pienen lapsen äiti, feministi ja ihmisoikeusjuristi. Olen urani aikana työskennellyt useissa eri maissa ja yliopistoissa, ja haluan jatkaa tätä oppimisen ja yhteistyön matkaa.

Yksi Alaattinoğlun keskeisistä tutkimusaiheista on oikeuden käyttäminen yhteiskunnallisen muutoksen keinona eli oikeudellinen mobilisaatio.

Kansainvälinen, monikulttuurinen ja poikkitieteellinen ura

Oikeustieteen opiskelijana Alaattinoğlu halusi lähteä opiskelijavaihtoon maahan, joka olisi Suomeen verrattuna hyvin erilainen. Hän valitsi Turkin. Vuonna 2012 hän tapasi Istanbulissa puolisonsa, joka on Turkin kurdi. He menivät naimisiin kaksi vuotta myöhemmin.

– Työskentelin tuolloin pari vuotta Istanbulissa TOHAV-nimisessä ihmisoikeusjärjestössä. Huomasin siellä, että viranomaiset kavensivat ihmisoikeustoimijoiden toimintaa yhä enemmän, ja valitettavasti tämä kehitys on jatkunut siitä lähtien.

”Lainoppi on tärkeä työkalu oikeusjärjestelmän tutkimuksessa, mutta ei ainoa mahdollinen näkökulma.”

Kiinnostuksen kohteet ovat vieneet Alaattinoğlun lukuisiin maihin keskustelemaan eri tieteenalojen kanssa.

– Tutkiessani oikeutta haluan olla avoin muille tieteenaloille: lainoppi on tärkeä työkalu oikeusjärjestelmän tutkimuksessa, mutta ei ainoa mahdollinen näkökulma.

Kielet auttavat hahmottamaan maailmaa uusin tavoin

Suomenruotsalainen Alaattinoğlu on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija monilla kielillä: suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, espanjaksi ja englanniksi. Hän valmistui tohtoriksi The European University Institutesta, joka sijaitsee Firenzessä.

– Kielten oppimisessa oppii samalla erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa. Olen tutkinut eri maiden oikeusjärjestelmiä, ja ilman kielitaitoa ei voi todella ymmärtää oikeustieteellistä keskustelua tai eri maiden oikeuskulttuureja.

Alaattinoğlun tutkimus on aina perustunut vahvasti yhteistyöhön. Hän tekee töitä tutkijoiden ohella myös eri maista olevien ihmisoikeuspuolustajien kanssa.

”Olen iloinen, että tutkimuksiani on hyödynnetty esimerkiksi transihmisten ihmisoikeuksien tukena.”

– Olen iloinen siitä, että tutkimuksiani on hyödynnetty esimerkiksi transihmisten ihmisoikeuksien tukena ja seksuaalirikosuudistuksen taustalla. Opettajana näen myös, miten tutkimukseni ja opetukseni voivat avata oikeustieteen opiskelijoille uusia näkökulmia.

Kansainvälinen yhteistyö jatkuu vahvana edelleen.

– Toivon tulevaisuutta, joka on osallistava, vapaa ja yhdenvertainen. Tutkijana haluan jatkaa rohkeasti ajankohtaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden tutkimista, Suomessa ja muualla, Alaattinoğlu kertoo.

Oikeudellinen mobilisaatio pyrkii valtasuhteiden muokkaamiseen

Suomalaisen Tiedeakatemian Ilta tieteelle -puheenvuorossa 20. lokakuuta 2025 Alaattinoğlu puhui oikeudellisesta mobilisaatiosta.

– Oikeudellinen mobilisaatio tarkoittaa sitä, että ihmiset käyttävät oikeutta vaikuttamiskeinona muuttaakseen lakia, oikeusjärjestelmää tai yhteiskunnallisia valtarakenteita. Se voi tarkoittaa vaikkapa oikeustapausten viemistä tuomioistuimiin tai kansalaisaloitteiden käynnistämistä – laajemmin oikeuden hyödyntämistä yhteiskunnallisen muutoksen välineenä, Alaattinoğlu sanoo.

Puheenvuorossaan hän keskittyi kolmeen ihmisoikeusmobilisaation tapaukseen: aborttioikeuksiin Irlannissa, transihmisten oikeuksiin Ruotsissa ja lisääntymisoikeuksiin Grönlannissa.

– Pohdin, mikä saa ihmiset mobilisoitumaan, miten viranomaiset vastaavat ja millaisia vaikutuksia oikeudellisella mobilisaatiolla voi olla, Alaattinoğlu kertoo.

Ympäristöliikkeet ovat ajankohtainen esimerkki

Alaattinoğlun mukaan oikeudelliseen mobilisaatioon vaikuttavat monet tekijät, kuten ihmisten ja yhteiskuntien kehittyvä ymmärrys oikeuksista ja niiden loukkauksista, oikeuskulttuurin kehitys, oikeudelliset ja poliittiset mahdollisuudet sekä käytettävissä olevat resurssit.

– Viranomaisten reaktiot puolestaan riippuvat esimerkiksi hallituksen tai parlamentin kokoonpanosta ja tavoitteista, median raportoinnista sekä yleisestä mielipiteestä.

Oikeudellisella mobilisaatiolla voi konkreettisesti vaikuttaa lainmuutoksiin tai poliittiseen priorisointiin.

Alaattinoğlu korostaa, että oikeudellisella mobilisaatiolla voi konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi lainmuutoksiin tai poliittiseen priorisointiin. Ilmiö liittyy oikeuden kehittymiseen ja sen käyttöön yhteiskunnallisen muutoksen välineenä.

– Yksi kiinnostava, ajankohtainen esimerkki oikeudellisesta mobilisaatiosta ovat ympäristöliikkeet, jotka käyttävät oikeudellisia keinoja vaikuttamiseen. Tuomioistuimet myös vastaavat niiden vaatimuksiin entistä aktiivisemmin.

MARCEN-tutkimushanke pureutuu saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen

Vuosina 2025–2029 Alaattinoğlu johtaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa tutkimushanketta From the Margin to the Centre: Rights Development, Transitional Justice and Indigeneity in the Nordics (MARCEN). Hanke tutkii mekanismeja, jotka johtavat saamelaisten oikeudelliseen osallisuuteen ja osattomuuteen Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Erityinen painopiste on ajankohtaisissa saamelaisten totuus- ja sovintokomissioissa.

– Hankkeessa tarkastellaan, miten oikeuksien kehitys, mobilisaatio ja siirtymävaiheen oikeuden prosessit vaikuttavat siihen, millä tavoin asuttajavaltiot sisällyttävät tai sulkevat saamelaiset pois oikeudellisesta järjestyksestä, Alaattinoğlu kertoo.